Diasarjan esittely Ihmisoikeuskasvatus

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kasvatuksen keinot Pedagogisia näkökulmia rasisminvastaiseen työhön
Advertisements

Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
1 EU:n tuki ystävyyskuntatoiminnalle 2006 ehdotuspyyntö ja tulevaisuuden perspektiivit Helsinki, Risto Raivio johtava hallintovirkamies.
Monikulttuurisuus opetuksessa
Johdatus ihmisoikeuksiin
Miten puhua vaikeista asioista oppilaille ?
Käytännön työkaluja globaalikasvatuksen tueksi
Mitä on kansainvälisyys?
SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA
Media vaikuttamisen ja vuorovaikuttamisen välineenä
Osaamisen ja sivistyksen asialla USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen.
TEKSTIILITYÖ sisällöt Raija Ojama
GLOBAALIKASVATUS Nomadic Lass cc flickr. Globaalikasvatuksen tavoitteena on ….... avata ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille...
Diasarjan esittely Diat 2-4 Johdanto ihmisoikeuksiin
ComPa- projektin aloitusseminaari Muurmansk TOIMINTATUTKIMUS KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ KYÖSTI KURTAKKO PROFESSORI LAPIN YLIOPISTO.
Kaikki erilaisia –kaikki samanarvoisia
Liikkuminen oppimisen ja yhteisöllisyyden tukijana peruskoulussa
Unohdettu rauha - sodat ja konfliktit historianopetuksessa.
Skills-laivaseminaari Yrittäjyyskasvatus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatuksen professori Aalto Yliopisto, Kauppakorkeakoulu.
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
Tapio Kuure Tutkija, Sosiaalikehitys Oy Valtio-opin dosentti
LÄHELLÄ MUTTA SILTI NIIN KAUKANA - Kansalainen ja EU Teija Tiilikainen Eurooppa-tutkimuksen verkosto.
Koonnut Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ELY-keskus KESYTYS-hanke (korostukset kokoajan)
Opetussuunnitelmat Opetushallitus antaa opetussuunnitelmien perusteet
DEMOKRATIA, OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN UNESCO-KOULUSSA
Unesco-ASPNET-koulujen seminaari Opetushallituksessa
TPO-oppilaitoskysely keväällä 2010 Toimintaympäristö ja talous Oppilaat Henkilöstö Opetustarjonta.
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
Anna kehitysmaiden lapsille hyvä koulutus – ja tulevaisuus! Päivätyökeräys 2014–2015.
LAPSEN OIKEUDET.
Tämän esityksen pohdittavana teemana on yleisen kehittämisen näkökulmasta koulun toimintakulttuuri Lähtökohtaisesti jokaisessa kouluyhteisössä tarvitaan.
Prosessikuvaus Joensuun normaalikoulun OPS –prosessista 2003
Mitä ihmeen globaalikasvatusta?
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
ihmiskunnan tulevaisuus ympäristö tekijät taloudelliset tekijät sosiaaliset tekijät.
Farkut kiertoon -projekti tekijä: Nina Kivimäki Munkkiniemen yhteiskoulu 2008.
Keke-kasvatus: kriittistä tarkastelua & onnistumisen avaimia
Kirjastotyö ja maahanmuuttajat - monikulttuurinen kirjastotyö Keskuskirjastokokous Leena Aaltonen Turun ammattikorkeakoulu.
Matti Isokallio, ECTS/DS neuvonantaja, Euroopan komissio ECTS ja ammattikorkeakoulut.
Käsityön projektit Samansisältöinen käsityö Jyväskylän normaalikoulun opetussuunnitelmassa ©Riitta Huovila 2008 © Riitta Huovila 2008.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
Medialukutaidon tila ja toteutus Euroopassa
Historia Yhteiskuntaoppi Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous Kristina Kaihari-Salminen Opetushallitus.
Vammaisten ihmisoikeudet Kommenttipuheenvuoro Esa Kalela Kuuloliiitto.
Elämänkatsomustiedon ainedidaktiikka, LO-peruskurssin kertausta.
Ylöjärven opetussuunnitelmaprosessi Opetuspäällikkö Leena Pöntynen
Tytöt teknologian taitajiksi
Kansainvälisen harjoittelun laadunvarmistus Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät Erkki Härkönen Rekrytointipalvelut Turun.
Creative Campus - yliopisto innovaatioympäristönä Sisältöliiketoiminnan luovien prosessien johtaminen (Creative Processes and Content Busines.
Harjun koulun OPS-ajatuksia, kevät 2014
Aihekokonaisuudet lukiossa Eero Salmenkivi Soveltavan kasvatustieteen laitos.
Ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Pornaisten OPS-veso mika waltarin koululla
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ - EI MONISTAMALLA
Oppiaine-kokonaisuus
Ops seminaari Askola.
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT – UUDENLAISIA TAITOJA
Katsaus opetussuunnitelmatyöhön Talous tutuksi 2013 Kristina Kaihari Opetusneuvos.
Laaja-alainen osaaminen OPS 2016
Yhteiskunnan uudet haasteet, koulun mahdollisuudet ja UNESCO- koulun kv-toiminta UNESCO-ASPNET-KOULUJEN SEMINAARI OPETUSHALLITUS TIINA SARISALMI.
Miksi historiaa pitäisi ylipäätään opiskella? Antaa valmiuksia jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen Antaa valmiuksia jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen.
Seinäjoki Ihmisoikeudet, demokratia ja sovittelu opetussuunnitelmissa ja käytännössä Satu Elo, OPH.
Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana
Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus EDUCA-messut
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa
Opetussuunnitelmauudistuksellako uuteen lukioon?
Esityksen transkriptio:

Diasarjan esittely Ihmisoikeuskasvatus Dia 2: OPS 2004, perusteet opetuksessa (huom. uusi OPS tulossa) Dia 3: Ihmisenä kasvaminen, yksi aihekokonaisuus Diat 4-10: Ihmisoikeuskasvatus ; Tiedot, taidot ja asenteet ihmisoikeuskasvatuksessa Diat 11-15: Ihmisoikeudet koulussa; Opettajan rooli; Koulun toimintakulttuuri; UNESCO Diat 16-17: Ajatuksia Dia 18: Lisätietoa ja materiaalia ihmisoikeuskasvatukseen Globaalikasvatus ja maailman hahmottamisen pedagogiikka Dia 19: Tärkeimmät asiakirjat Suomessa ja Euroopassa globaalikasvatukseen liittyen Dia 20 Suomi, Kasvaminen globaaliin vastuuseen 2007-2010 Dia 21 Suomi, Kansainvälisyyskasvatuksen strategia 2010 Dia 22 Eurooppa, Maastrichtin julistus Dia 23 Eurooppa, Eurooppalainen konsensus Dia 24 Kansainvälisyyskasvatuksen vuosikymmenet Suomessa

Ihmisoikeuskasvatus ”Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. ” Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

Aihekokonaisuudet (OPS 2004) Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Ihminen ja teknologia Turvallisuus ja liikenne

Ihmisoikeuskasvatus Mitä se on? Kenen oikeus ja kenen vastuu? Mitä toteuttaminen ja tavoitteisiin pyrkiminen vaatii? Millainen olisi kaikkien ihmisoikeuksia kunnioittava koulu/yhteiskunta? Mitkä arvot? Mistä arvot? etelä-tapiolan lukion oetussuunnitelmasta ja nettisivuilla mainituitasat painotusalueista löytyi kaikki tarvittava visiointi

Tiedot Taidot Asenteet Ihmisoikeuskasvatus Tiedot Taidot Asenteet ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteissa jaan tiedot: ihmisoikeusjulistukset ja sopimukset, yk:n historia, eri toimijat suomessa ja maailmalla, peruskäsitteet: vapaus, ihmisarvo, universaalisuus, luovuttamattomuus, perustavanlaatuisuus, tasa-arvo, oikeus, velvollisuus, syrjimättömyys jne. asenne: samat kuin painotusaluessa, erilaisuuden kunnioittaminen, uteliaisuus, avoimuus toisten kunnioittaminen, ihmisarvon ymmärtäminen oikeudenmukaisuuden taju, toimiminen ideaalia kohti "kollektiivinen" taidot: aktiivinen kuuntelutaito aktiivinen kommunikaatiotaito kriittinen ajttelu, löytää relevantin tiedon kykenee yhteityöhön ja positiiviseen ongelmanratkaisuun pystyy odsallistumaan organisoi

Tiedot Peruskäsitteet Ihmisoikeuksien arvopohja sääntöihin Merkitys Tärkeimmät oikeudet Historia, synty Julistus ja tärkeimmät yleissopimukset Toimijat

Taidot Aktiivinen kuuntelu ja kommunikaatio Kriittinen ajattelu Kyky yhteistyöhön ja positiiviseen konfliktinratkaisuun Osallistuminen Toiminta ihmisoikeuksien turvaamiseksi

Asenteet Vastuu ja sitoutuminen Uteliaisuus, avoimuus, kunnioittaminen Empatia, solidaarisuus, tuki Ihmisarvon ymmärtäminen Oikeudenmukaisuuden taju

Ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteista Ihmisoikeuskasvatuksen kautta eri keinoin pyritään luomaan kulttuuri, jossa ihmisoikeudet tunnetaan, niitä puolustetaan ja niitä kunnioitetaan. Ihmisoikeuskasvatus on: suvaitsevaisuuskasvatusta mediakasvatusta arvokasvatusta tasa-arvokasvatusta rauhankasvatusta kehityskasvatusta kansalaisuuskasvatusta ympäristökasvatusta kulttuurikasvatusta kansainvälisyyskasvatusta…

Toisia kunnioittava kulttuuri? Yhteisen, toisia kunnioittavan kulttuurin luomiseen tarvitaan kaikki ne ohjelmat ja aktiviteetit, jotka keskittyvät ja tähtäävät tasa-arvoiseen ihmisarvon vahvistamiseen ja jotka antavat yksilöille keinoja omien ja muiden oikeuksien puolustamiseen ja saavat hänet näkemään asian tärkeyden.

Ihmisoikeuksien näkyminen koulussa Oppitunnit Opettaja - oppilas Oppilas - oppilas - opettaja Opettaja - opettaja, opettaja - esimies jne. Koulun toimintakulttuuri Opetus (artikla 26) Syrjimättömyys (artikla 2) Näkökulma asioihin ja elämään yleensä

Opettajan rooli Luokan ilmapiirin luominen merkittävä osa ihmisoikeuskasvatusta Oikeuden, vapauden, tasa-arvon ja vastuun käsitteet ja niiden merkitys Kulttuurien kohtaamista ja kommunikoinnin harjoittelua Moniarvoisessa yhteiskunnassa eläminen on arkipäivää kaikkialla

Formaali- nonformaali – informaali Laura Lampinen (2008): Ihmisoikeudet koulun arjessa -OPS:sta käytäville (Pro-gradu Oulun yliopisto)

UNESCO (Delors et al.)1996: Learning -The Treasure Within Raportti millaista opetuksen tulisi olla 2015 Oppimateriaalin ja opetusmenetelmien valinnassa huomioitavaa, että nämä opetuksen 4 pilaria tulisi olla tasapainossa. Oppia tietämään Oppia tekemään Oppia elämään yhdessä Oppia olemaan merkitsee fokusoidun ja koodatun tiedon opettelua ja hallintaa sekä tieteellisten menetelmien ymmärtämistä. ihmisyhteisöissä. merkitsee erilaisten taitojen hallintaa. Näissä taidoissa kätevyys ja ruumiin tieto yhdistyvät pätevyydeksi. merkitsee sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutus-taitojen oppimista sekä väkivallan välttämistä ratkaisumallina. merkitsee ihmisen eri osa-alueiden tasapuolista kehittämistä siten, että siinä otetaan huomioon esteettiset, taiteelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät. jokaisella on oma sarka. osalla on viikate ja osalla niittokone itse olen opettajan a ollessani turvautunut unescon 2000 -luvun koulutukselle tekemiin suuntaviivoihin. jossa selkeästi sosiaaliselle kehitykselle tulee merkittävästi enemmän painoarvoa, kuin mielestäni sitä suomalaisessa koulussa noin keskimäääräisesti annetaan. neljä pilaria

UNESCO – koulutuksen haasteet Maailmassa esiintyviä jännitteitä, jotka vaikuttavat myös opetukseen Globaali ja paikallinen Universaali ja yksilöllinen Traditionaalinen ja moderni Spirituaalinen ja materiaalinen Lyhyen aikavälin harkinnat ja pitkän tähtäimen harkinnat Kilpailu ja tasa-arvoiset mahdollisuudet Tiedon suunnaton kasvu ja ihmisten kyky käsitellä sitä

”Jos on vähän tietoa, se on korjattavissa, mutta jos opettaja on kyyninen, se vie tulevaisuuden lapsilta.” Rauni Räsänen

”Et saa aloittaa: ’Olipa kerran’, etkä lopettaa: ’Kaikki olikin unta’. Punakynän vastustaja ”Et saa aloittaa: ’Olipa kerran’, etkä lopettaa: ’Kaikki olikin unta’. Viisi ruutua marginaalia, isot kirjaimet ja kielioppi.” Huutomerkit! Piste. Kysymysmerkki? Parhaiten kirjoitin lapsena, koska silloin en ymmärtänyt sensuuria. Sanani oli aina vapaa, se tuli suoraan sydämestä, lapsen pyörein kirjaimin. Hilkka Tuovinen Teoksessa: Kirjoita. He eivät voi, 2005, Ihmisoikeusliitto ry

Kirjat, musiikki, lehdet, kuvat… www.ihmisoikeudet.net Materiaalit ja menetelmät kootusti katso www.maailmankoulu.fi Maailman kuvia www.maailma.net www.globaalivastuu.fi www.global.finland.fi www.koulukino.fi Tietoa ihmisoikeustyöstä Amnesty www.amnesty.fi Ihmisoikeusliitto www.ihmisoikeusliitto.fi YK-liitto www.ykliitto.fi Pakolaisapu www.pakolaisapu.fi Taksvärkki www.taksvarkki.fi Väestöliitto www.vaestoliitto.fi Kirjat, musiikki, lehdet, kuvat…

Diasarjan esittely Globaalikasvatus ja maailman hahmottamisen pedagogiikka Tavoitteena tuoda esille 2000-luvulla luotuja määrittelyjä globaalikasvatukselle eri asiakirjoihin pohjaten. Dia 19: Tärkeimmät asiakirjat Suomessa ja Euroopassa globaalikasvatukseen liittyen Dia 20 Suomi, kasvaminen globaaliin vastuuseen Dia 21 Suomi, kansainvälisyyskasvatuksen strategia 2010 Dia 22 Eurooppa, Maastrichtin julistus Dia 23 Eurooppa, Eurooppalainen konsensus Dia 24 Kansainvälisyyskasvatuksen vuosikymmenet Suomessa

Globaalikasvatus Kansainvälisyyskasvatus / Kasvaminen globaaliin vastuuseen / Maailman hahmottamisen pedagogiikkaa jne. Yhteisiä periaatteita löytyy mm. seuraavista asiakirjoista: Kansainvälisyyskasvatus 2010, OPM ,2007 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/kvkasvatus2010.html?lang=fi Maastrichtin kansainvälisyyskasvatuksen julistus, 2002 http://www.coe.int/t/dg4/nscentre/GE/GE-Guidelines/GEgs-app1.pdf Global Education Guidelines, North-South Center, 2009 http://www.kehys.fi/files/483/Global_Education_Guidelines.pdf Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus, 2007 http://www.kehys.fi/files/67/european_consensus_30102007.pdf Education for Global Responsibility – Finnish Perspectives, OPM, 2007 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm31.pdf

Globaalikasvatuksen osa-alueet: Ihmisoikeuskasvatus Kehityskasvatus Monikulttuurinen / kulttuurien välinen kasvatus Kasvatus rauhaan ja konfliktien ehkäisyyn Kasvatus kestävään kehitykseen Katso: www.unesco.com Unesco 1974 Recommendation Concerning Education for International Understanding, Cooperation and Peace and Education Relating to Human Rights and Fundamental Freedoms. / Kasvatusta kansainväliseen ymmärrykseen, yhteistyöhön ja rauhaan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien opetusta koskeva suositus. Unesco 1995a Declaration and Integrated Framework of Action on Education for Peace, Human Rights and Democracy. / Rauhan-, ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen yhteiset perusteet ja Julistus kasvatuksesta rauhaan, ihmisoikeuksien kunnioitukseen ja demokratiaan Kasvatus globaaliin vastuuseen OPM (2007) http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm31.pdf

”Ihmisoikeuskasvatus on osa globaalia kasvatusta tai globaalin kasvatuksen tuotos. Tietous ihmisoikeuksista auttaa taistelemaan talouden ja uusliberalismin mahdollisia negatiivisia puolia vastaan.” Toivanen: Education for Global Responsibility – Finnish Perspectives , OPM 2007 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm31.pdf

Suomen kansainvälisyyskasvatuksen strategia 2010 - Tavoitteet kansainvälisyyskasvatuksen kehittämiselle: kansainvälisyyskasvatuksen sisällyttäminen keskeisiin koulutus-, kulttuuri- ja yhteiskuntapoliittisiin linjauksiin kansainvälisyyskasvatuksen vahvistaminen formaalissa opetuksessa kansainvälisyyskasvatuksen tutkimuksen ja korkean asteen koulutuksen tukeminen kansalaisjärjestöjen kansainvälisen toiminnan tukeminen kumppanuuden vahvistaminen julkisen hallinnon, yritysten, medioiden sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken tarvittavien voimavarojen ja rahoituksen lisääminen analyyttinen ja systemaattinen seuranta ja arviointi kansainvälisyyskasvatuksen tuloksellisuudesta Suomessa. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/kvkasvatus2010.html?lang=fi

Kansainvälisyyskasvatus … .... sen tehtävänä on avata ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille ... ja herättää heissä halu rakentaa oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa maailmaa. Maastrichtin kansainvälisyyskasvatuksen julistus 2002 http://www.coe.int/t/dg4/nscentre/GE/GE-Guidelines/GEgs-app1.pdf

Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: kansainvälisyyskasvatus ja tietoisuuden lisääminen Tavoitteena on edesauttaa köyhyyden poistamista ja tukea kestävää kehitystä Euroopassa tapahtuvan kansainvälisyyskasvatuksen Eri toimijat ja heidän roolinsa Yhteiset tavoitteet Yhteiset periaatteet Kohderyhmät Toiminnan kuvaus ja haasteet Suositukset http://www.kehys.fi/files/67/european_consensus_30102007.pdf

Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi toiminnan tulee perustua… Ihmisoikeuksien kunnioittamiselle Sosiaaliselle vastuulle Sukupuolten tasa-arvolle Maailmanlaajuiselle yhteenkuuluvuudelle Epätasa-arvoisten elinolojen ymmärtämiselle ja ideoille eriarvoisuuden poistamisesta Osallistumiselle demokraattiseen toimintaan http://www.kehys.fi/files/67/european_consensus_30102007.pdf ,s.7

Kansainvälisyyskasvatuksen eri ”vuosikymmenet” - katsastus historiaan ja eri painotuksiin 1960-luvulla –solidaarisuusaate, kehitysyhteistyö 1970-luvulla –rauhankasvatus 1980-luvulla –kierrätysaate 1990-luvulla –ympäristökasvatus, monikulttuurisuusrasismin vastainen työ 2000-luvulla –globaalin ymmärryksen lisääminen