Konteksti – yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt - Huipulle ja yhteiskuntaan Konteksti – yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt Verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti pekka.hytinkoski@helsinki.fi Ruralia-instituutti / Pekka Hytinkoski / Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle – voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies 5.4.2017

Ruralia-instituutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tehtävänä on edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita. Toiminnot tehtävän toteuttamiseksi ovat tutkimus, opetus, kehittäminen ja koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Ruralia-instituutti toimii kolmella osaamisalalla: luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta sekä yrittäjyys ja osuustoiminta. Ruralia-instituutin toimintayksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Seinäjoella. Yksiköissä työskentelee yhteensä noin kahdeksankymmentä henkilöä. . -

Yrittäjyyskasvatus – ikuinen tulokas? Yrittäjyyskasvatus on tehnyt pitkään tuloaan suomalaiseen opetukseen. Vaikka yrittäjyyskasvatuksen tavoitteista tuntuu löytyvän yhteyksiä aina Snellmanista (”Kaiken opetuksen tulee pyrkiä antamaan elävä oivallus, tietäminen joka elää ja kehittyy yhä uusiksi oivalluksiksi”)(Snellman 1982, 236) Deweyn näkemyksiin aikuiskasvatuksesta (Dewey 1997) ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2004), niin varsinaiset muutokset ovat toteutuneet hitaasti (Seikkula-Leino 2007). Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 5.4.2017

Kehityssuunta: Yrittäjyyskasvatus nousussa? Seuraava kehityssuunta näyttää kuitenkin mahdolliselta: Yrittäjyyskasvatus tulee lähitulevaisuudessa vahvistamaan asemaansa eri kouluasteiden opetussuunnitelmissa, arjessa ja opettajankoulutuksessa. Tämä ei välttämättä tarkoita yrittäjyyteen liittyvien taloussisältöjen haltuunottoa, vaan juuri yleistä yritteliäisyyttä, ”sisäistä” yrittäjyyttä korostavaa opetusta. Toisaalta ”ulkoiseen” yrittäjyyteen kannustaminen nähdään tärkeänä tehtävänä. Myös omiin talousasioihin liittyvät opetussisällöt saattavat tehdä paluun myös perusopetuksen suunnitelmiin. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 5.4.2017

Oppimisympäristöistä Oppimisympäristö-keskustelu on taas voimistunut ja noussut näkyviin erilaisissa tavoiteohjelmissa ja strategioissa. Vuonna 2007 julkaistu Jyri Mannisen ja tutkimusryhmän ”Oppimista tukevat ympäristöt – johdatus oppimisympäristöajatteluun” aloitti oppimisympäristö- käsitteen uuden nousun opetuksen ja koulutuksen suunnittelua ohjaavana mallina ja pedagogisena ajattelutapana. (Manninen et al. 2007). Oppimisympäristö muotiterminä (Manninen et al. 2007). Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 5.4.2017

Oppimisympäristön erilaiset tasot • Fyysinen – oppimisympäristö tilana ja rakennuksena (arkkitehtuuri, tilasuunnittelu) • Sosiaalinen – oppimisympäristö vuorovaikutuksena (sosiaalipsykologia, ryhmäprosessit, kommunikaatio) • Tekninen – oppimisympäristö opetusteknologiana (tieto- ja viestintäteknologia opetuksessa) • Paikallinen – oppimisympäristö paikkoina ja alueina (”oikea maailma”, työpaikat, luonto, kaupunki) • Didaktinen – oppimista tukeva ympäristö (materiaalit (teksti, kuvat, ääni…), tuki, haasteet) Manninen et al. (2007, 53) Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 5.4.2017

Didaktinen kokoava näkökulma Mannisen ryhmän mainitsemat tasot on tarkoitettu opetuksen arvioinnin lisäksi myös opetuksen suunnitteluun, sillä niiden huomioiminen suuntaa ja monimuotoistaa kurssin suunnitteluprosessia. Opetus- ja oppimisprosessin nähdään muodostuvan erilaisista tekijöistä, joiden yhtenäisyys tukee oppimista, ja sisäiset ristiriidat taas haittaavat opiskelua. Oppimisympäristö rakentuu sekä erilaisista oppimisympäristön elementeistä että pedagogisista ratkaisuista, jotka oppimisympäristön ”viidennen näkökulman” – didaktisen näkökulman – tulisi sitoa linjakkaasti yhteen. (Manninen et al. 2007.) Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 5.4.2017

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt Yrittäjyyskasvatuksesta ja sen tarpeesta on puhuttu ja kirjoitettu paljon 90-luvulta lähtien. Toisaalta ammattikorkeakouluja ja erityisesti yliopistoja on syytetty siitä, etteivät ne näytä tilastojen valossa innostavan opiskelijoitaan yrittäjiksi. Opetusministeriö on julkistanut vuonna 2009 uuden yrittäjyyskasvatuksen strategiansa, jossa eri koulutusasteiden opetussuunnitelmat sisältävät myös yrittäjyyden tai yrittäjyyskasvatuksen. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 5.4.2017

Sillanrakennusta: Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat ja oppimisympäristöt ”Yrittäjyyskasvatusta tukevien oppimisympäristöjen rakentamisen haasteena on yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen tekemiseen suuntaavien pedagogisten ratkaisujen, opetusmenetelmien hyödyntäminen ja niissä olevien mahdollisuuksien näkeminen. Yrittäjyyttä tukevassa oppimisympäristössä: - korostuu oppijan oma aktiivisuus - opiskelua tapahtuu myös simuloidussa tai reaalimaailman tilanteessa - oppijoilla on mahdollisuus olla suoraan vuorovaikutuksessa yrittäjyyden kanssa - opetus rakentuu ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutukselle - oppijan tukena on erilaisia asiantuntijoiden verkostoja - opettajan rooli kehittyy tiedon jakajasta organisaattoriksi, ohjaajaksi ja oppimisympäristön suunnittelijaksi.” (OPM 2009, 17) Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 5.4.2017

Oppija työelämän ja koulutuksen rajavyöhykkeellä I Työmarkkinoiden vaatimukset ja koulutuksen tuottamat pätevyydet (kvalifikaatiot) ovat jännitteisessä suhteessa toisiinsa. Aitojen työelämäyhteyksien rakentaminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetukseen on todellinen korkeakouluopetuksen ja opetussuunnitelmatyön haaste (Tynjälä & Collin 2000; Kaksonen, Karila & Nummenmaa 2006). Pystytäänkö työmarkkinoiden vaatimukset tavoittamaan notkeammin esim. täydennyskoulutuksessa tai mentorin kanssa nonformaalissa vuorovaikutuksessa? Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 5.4.2017

Oppija työelämän ja koulutuksen rajavyöhykkeellä II Työpaikkarekrytoinneissa korostetaan sopivan koulutuksen lisäksi vahvasti myös arjessa opittuja tietoja ja taitoja. Miten siis voisimme yhdistää opiskelijan henkilökohtaiset taidot, koulutuksen ja työelämän – löytää niiden yhteisen ”rajavyöhykkeen”? (Konkola 2001; Tuomi-Gröhn 2001; Kaksonen, Karila & Nummenmaa 2006). Collinin (2005; 2007) mukaan työssä oppimista voidaan kuvata seuraavien havaintojen avulla: - Työssä oppiminen on satunnaista, ja se kytkeytyy vahvasti työn tekemiseen. - Aikaisempi (työ)kokemus on oppimisen perusta. - Työssä oppiminen on sosiaalista ja yhteistä, ja se on sidoksissa ympäristöönsä. Vaikka Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 5.4.2017

Opiskelijayritys Mitä on yrittäjyys (muodollinen)? Yrittäjyys Oppiminen Ympäristö (konteksti) Opiskelijayritys Mitä hyvää/huonoa eri ympäristöissä oppimisen kannalta? (vaikuttavuus) Mitä ja miten opitaan? Miten yrittäjyyttä opitaan? Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 5.4.2017