Leikkaus - editointi - montaasi

Mitä leikkaus on? konkreettinen leikkaus (tallennettujen otosten yhdistäminen toisiinsa jälkikäsittelyvaiheessa) leikkaus valkokankaalla (osana kerrontaa): siirtymä otoksesta toiseen, esimerkiksi suora leikkaus (cut) nosto (fade-in) himmennys (fade-out) ristikuva (dissolve) pyyhkäisy (wipe)

Otosten väliset suhteet otosten A ja B graafiset suhteet otosten A ja B rytmiset suhteet otosten A ja B tilalliset suhteet otosten A ja B ajalliset suhteet 1) ja 2) kaikissa elokuvissa, 3) ja 4) ei yleensä abstrakteissa elokuvissa, vaan lähinnä kerronnallisissa

Graafiset suhteet Kyse on siitä, mitkä ovat peräkkäisten otosten väliset puhtaasti visuaaliset suhteet Tulevat yhtä lailla mise-en-scènen elementeistä (puvut, valaistus, lavasteet, hahmojen toiminta) kuin valokuvauksellisista elementeistäkin (kuvaus, rajaus, kameran liike) Sujuvuus ja jatkuvuus vs. kontrasti Graphic match (graafinen yhtenäisyys, jatkuvuus) samanlaisuus: muodot, värit, tumman ja vaalean sävyt, liikkeen nopeus ja suunta voimakas samanlaisuus harvinaista; yleensä kuitenkin huomiopiste pysyy kuvan keskellä, valaistustaso samana, ei suuria värikontrasteja Visuaalisten elementtien törmäys

Rytmiset suhteet Otosten kesto suhteessa toisiinsa kiihtyvä rytmi: tasaisesti lyhenevät otokset nykivä rytmi: keskenään vahvasti eripituisten otosten yhdistäminen huom! rytmiin vaikuttavat myös mes, kameran asema ja liike, ääni, jne. takaa-ajojaksot: nojautuvat vahvasti leikkauksen avulla aikaansaatuun rytmiin; yksi esimerkki siitä, ettei elokuva viittaa todellisuuteen; takaa-ajo tarjoaa hyvän pohjan rytmiselle leikkaukselle ja elokuvissa on takaa-ajoja siksi, että ne ovat mm. tässä mielessä hyvin "elokuvallisia", ei siksi, että ne pyrkisivät kuvaamaan sitä, mitä "todellisuudessa" tapahtuu (amerikkalaisten elokuvien todellisuus ei ole sama asia kuin amerikkalainen todellisuus) Rytminen leikkaus: Griffith, Hitchcock, Gance, neuvostoliittolainen montaasikoulukunta; hollywoodilainen "montaasijakso"

Tilalliset ja ajalliset suhteet Liittyvät elokuvan kerrontaan Yhtenäinen / epäyhtenäinen tila; Kulesovin efekti Jatkuva / ei-jatkuva aika otosten välillä Vrt. edellä diskurssin/juonen ajan ja tarina-ajan suhteiden vertailu Jatkuvuus, ellipsit, tiivistämiset, pidennykset, jne.

”Kulešovin efekti” n. 1918-1920 Lev Kulešov teki kokeita yhdistämällä erilaisia filminpätkiä toisiinsa Kulešov yhdisti (ilmeettömän) kuvan ajan tunnetuimpiin kuuluvasta näyttelijästä Ivan Mozzuhinista erilaisiin otoksiin (keittolautanen, ruumisarkussa makaava nainen, leikkivä lapsi) Kun otokset näytettiin yleisölle, nähtiin Mozzuhinin kasvojen ilmaisevan erilaisia tunteita riippuen siitä mihin kuvaan ne oli yhdistetty

Kulešovin koe

Kulešovin koe

Kulešovin koe

Graafinen jatkuvuus: komposition keskeiset osat pysyvät samoina otoksesta toiseen siirryttäessä (Howard Hawks: His Girl Friday - Meidän vastaeronneitten kesken, USA 1940

Siirtymä otoksesta toiseen ristikuvalla

Keskeiset kuva-asetelmat toistuvat seuraavassa otoksessa, Hildyn (Rosalind Russell) korvaa hänen ex-miehensä Walter Burns (Cary Grant), toimittajan puolestaan Hildyn uusi aviomies

Hyvin tarkka graafinen jatkuvuus otosten välillä, otos 1 (Yasujiro Ozu: Samma no aji -Syksyinen iltapäivä, Japani 1962)

Ja otos 2. Jatkuvuus liikkeen, henkilöiden eleiden ja puvustuksen osalta

Graafista jatkuvuutta edelleen, kohtauksessa henkilöt istuvat vastatusten.

Edelliseen kohtaukseen verrattuna muutokset kompositioissa hyvin vähäisiä.

Tilan täydentäminen laajakuvakompositiossa, hieman vasemalle sijoitetun naisen katse osoittaa kuvan ulkopuoliseen tilaan jossa häntä odottaa...

Charton Heston joka on sijoitettu täyttämään vastakkaista osaa kuvapinta-alasta, graafinen jatkuvuus ja kompositionaalinen harmonia otosten välillä. (William Wyler: Ben Hur,USA 1959)

Yksi tapa merkitä ajallinen ellipsi on käyttää välikuvaa (Yasujiro Ozu:Samma no aji - Syskyinen iltapäivä, Japani 1962)

Hollywoodin jatkuvuusleikkaus: funktioita mes ja kuvaus suunniteltu niin, että se palvelee tiettyä leikkaussysteemiä. elokuvan päätavoitteena tarinan kertominen selvästi ja yhtenäisesti. Leikkauksen tavoitteena, yhdessä mes:n ja kuvauksen kanssa, varmistaa kerronnallinen jatkuvuus. Leikkauksen potentiaalisesti hajaannuttavan vaikutuksen kontrolloiminen varmistamalla sujuva siirtymä otosten välille. graafisuus: kutakuinkin samanlainen otoksesta toiseen; hahmot tasapainoisesti ja symmetrisesti kuvassa; valaistus pysyy tasaisena; toiminta kuvan keskellä. rytmi: yleensä suhteessa kameran etäisyyteen kohteesta; mitä kauempana kamera on (mitä suurempi kuvakoko) sitä pidempi otos ja päinvastoin. Kerronnallisuudessa kaikkein tärkeimpiä kuitenkin otosten väliset tilalliset ja ajalliset suhteet: 180° sääntö (suojaviivasääntö).

180-asteen sääntö: keskustelevaa paria kuvataan ainoastaan vaalealta alueelta, muutoin tilakäsitys hämärtyy. Mikäli kamera viedään suojaviivan toiselle puolelle henkilöt tuntuvat vaihtavan paikkaa keskenään.

Miksi? Mitä 180° systeemi tekee? Varmistaa, että otosissa näkyy jonkin verran samaa tilaa 180°-viivan toiselta puolelta kuvattu otos näyttäisi aivan uuden taustan; tilassa näkyvät elementit sitovat otosten tilaa yhteen Säilyttää suunnat valkokankaalla samoina 180°-viivan samalta puolelta kuvattuna liikkeiden ja katseiden suunnat sekä oikea ja vasen pysyvät samoina; viivan ylittäminen muuttaa suunnan valkokankaalla katsoja tietää aina, missä henkilöhahmot tilassa ovat katsoja tietää myös missä itse on suhteessa tilaan

Otos Sam Spadesta (Bogart) toimistossaan (John Huston: Maltese Falcon - Maltan haukka, USA 1941)

Sihteeri Effie tulee huoneeseen Sihteeri Effie tulee huoneeseen. Esittelyotos (establishing shot): katsojalle annetaan yleisvaikutelma tilasta jossa kohtaus tapahtuu. Samalla se luo 180 asteen suojaviivan Effien ja Samin välille.

Siirtymä puolilähikuvaan Effiestä. Kuva-vastakuva -parin ensimmäinen otos. Effie katsoo kuvan ulkopuolelle muodostaen katselinjan (eyline match) seuraavaan otokseen joka on.

vastakuva, Effien katseen kohde.

Pian huoneeseen astuu kolmas henkilö ja hänet asemoidaan tilaan uudella esittelyotoksella (reestablishing shot)

Brigid O’Shaugnessey lähestyy Spadea, kamera on siirtynyt hänen taakseen

Brigid istuutuu vastapäätä Spadea, uusi 180 asteen linja syntyy heidän välilleen ja kohtaus jatkuu sen mukaisilla kuva-vastakuva -pareilla.

Hyppyleikkaus (jump cut) rikkoo otosten välisen tilallisen, ajallisen tai graafisen jatkuvuuden. Jean-Luc Godard A Bout de souffle - Viimeiseen hengenvetoon, Ranska 1959

Seuraavassa otoksessa valaistus on muuttunut, Jean Sebergiä kuvataan eri kulmasta ja rajaus poikkeaa edellisestä otoksesta.