OTOS 2 : KUVAUS. Otos ja kuvaus  Otokseen ei liity vain se mitä kuvataan (mise en scène), vaan myös miten kuvataan  Otoksessa kolme keskeistä elementtiä:

Esitys aiheesta: "OTOS 2 : KUVAUS. Otos ja kuvaus  Otokseen ei liity vain se mitä kuvataan (mise en scène), vaan myös miten kuvataan  Otoksessa kolme keskeistä elementtiä:"— Esityksen transkriptio:

1 OTOS 2 : KUVAUS

2 Otos ja kuvaus  Otokseen ei liity vain se mitä kuvataan (mise en scène), vaan myös miten kuvataan  Otoksessa kolme keskeistä elementtiä: 1. Valokuvaukselliset piirteet (optiikka, filmi / kenno, jne.) 2. Rajaus 3. Kesto

3 Otoksen valokuvauksellisia piirteitä  Kuva itse Mm. värilämpötila, valotus  Kuvausnopeus vs. esitysnopeus normaali nopeus; hidastus; nopeutus; pysäytyskuva  Perspektiivi objektiivin polttoväli terävyysalue

4 Kuvasuhteet

5 Esitysformaatteja 35 mm standardi (4/35), 70 mm laajakangas (5/70) Jättikangaskoot (8/70 ja 15/70 – IMAX)

6 Kuvasuhteita TV:n kuvasuhteet 4:3 = 1.33:1 (Academy ratio) 16:9 = 1.78:1 (ei käytössä teatteri- elokuvissa)

7 Varhainen äänielokuvan esitysformaatti 1.17:1 (1.2:1) (William Wellman, Public Enemy, USA 1931)

8 Äänielokuvan kuvakoko (Acadamy ratio) 1.37:1 (Jean Renoir: La Règle de Jeu - Rules of the Game - Pelin säännöt, Ranska 1939

9 ’Amerikkalainen’ laajakuva 1.85:1 (James Cameron: Aliens 1986)

10 ’Eurooppalainen’ laajakuvaformaatti 1.66:1

11 Ranskalainen laajakuvaformaatti 1.75:1 ( Bernardo Bertolucci: Last Tango in Paris - Viimeinen tango Pariisissa, Ranska-Italia 1973)

12 Cinemascope-kuva filmillä (Godard, Made in USA)

13 Cinemascope-kuva valkokankaalla anamorfisen optiikan laajennuksen jälkeen (Godard, Made in USA)

14 Täyteen ruutuun (’full frame’) kuvattu laajakuva (1.85:1) Projisoitaessa kuva rajataan mustaan poikkiviivaan. (Martin Scorsese: Raging Bull - Kuin raivohärkä, USA 1980)

15 Maskeilla rajattu laajakuva (valkoiset viivat lisätty) (Jean-Pierre Melville: Le Samurai, Ranska 1967)

16 Cinemascope-kuva jossa henkilöt on sommiteltu kuva-alan ääripäihin

17 Videoversion pan-and-scan -ratkaisu: otos toisesta henkilöstä ja...

18 …leikkaus toiseen.

19 Televisio ja laajakuvaformaatit, sinisen ja punaisen välissä oleva alue ei näy televisiossa.

20 Mel Gibsonin Cinemascopena kuvattu Braveheart valkokankaalla (siniset rajat) ja 4:3 –kuvasuhteisessa televisiossa (punainen rajaus).

21 Syvyysvaikutelma

22 Keskeisperspektiivi maalaustaiteessa (Rafael, Ateenan koulu)

23 Syvyyden korostaminen kolmiomaisen kuvasommitelman ja keskeisperspektiivin avulla.Franz Hofer: The Black Ball, 1913

24 Keskeisperspektiivi

25 Lähes täysin symmetrinen kompositio, joka on varsin harvinainen. (Clara Law: Quiyue yue - Syksyn Kuu, Hong Kong 1992)

26 Perspektiivisyvyyden korostaminen mise en scénen ja kuvasommittelun avulla. Une dame vraiment bien,1908

27 Etuala ja tausta

28 Henkilösijoittelun ja valaistuksen avulla luotu kolmetasoinen syvyys, keskellä kirkkaimmin valaistu Sidney Greenstreet. John Huston: Maltese Falcon, 1941

29 Kolmetasoinen ’zig zag’ -syvyyssommittelu. William Wyler: These three, 1936

30 Kapea kuva-ala joka keskittyy kasvoihin. Idrissa Ouedrago: Yaaba, Burkina Faso-Ra-Sveitsi 1989

31 Kahden kuvatason jyrkkä ero, sade erottaa henkilöhahmot toisistaan Kozintsev & Trauberg: Uusi Babylon, Neuvostoliitto 1929

32 2 syvyystason esittäminen samassa otoksessa etsivän tarkennuksen avulla: kuva on tarkennettu etualalla olevaan henkilöön.

33 …jonka jälkeen kamera tarkentaa taustalla olevaan henkilöön (The Insider)

34 Objektiivin polttoväli Laajakulma - normaali - tele

35 Laajakulmaobjektiivin korostama syvyys ja sen tuottama ’vääristynyt’ vaikutelma joka korostuu erityisesti puoli- ja lähikuvan yhteydessä. Spike Lee: Do the Right Thing, USA 1989

36 Laajakuvavääristymää neuvostoliittolaisittain: (Mikhail Kalatozov: Letjat zhuravli (Cranes are flying),1957)

37 Edelleen laajakulmalinssin tuottamaa etualan vääristymää Clarence Brown: A Woman of Affairs, USA 1928

38 Normaaliobjektiivi minimoi perspektiivivääristymiä Howard Hawks: His Girl Friday-Meidän vastaeronneitten kesken, USA 1940

39 Beatles teleobjektiivin läpi nähtynä Richard Lester: A Hard Day’s Night, Englanti 1964

40 Teleobjektiivin kutistamaa tilaa, lentokenttä kadulla? Godfrey Reggio: Koyaanisqatsi, 1983

41 Syvätarkkaa kuvausta. Kuvan etu- ja taka-alan ristiriita korostuu kuvan diagonaalisten linjojen myötä. (Erich von Stoheim, Greed - Ahneus, USA 1924)

42 Syvätarkkakuvaus. Kuvan takaosaa ja rajausta korostetaan pyöreällä maskilla. ( Stroheim: Greed )

43 Syvätarkkuutta Orson Wellsin (ja kuvaaja Gregg Tolandin) Citizen Kanessa (1941)

44 Syvätarkkuutta ranskalaisittain, sekä kuvan etu- että taka-ala ovat tarkkoja. Melvillen kunnianosoitus Wellesille. (Jean-Pierre Melville: Silence de la mer, Ranska 1947)

45 Kuvarajaus - Framing  erottaa toisistaan kuvansisäisen (onscreen)ja kuvanulkoisen tilan (offscreen)  Kuvakoot (etäisyys kohteesta)  Kameran asento ja sijainti (kuvakulma, korkeus)  Liikkuva rajaus

46 Rajauksen funktiot  Huom! rajauksilla ei ehdottomia ja pysyviä merkityksiä (alkulma voi korostaa valtaa, mutta ei välttämättä tee sitä); rajauksilla aina oma funktionsa koko elokuvan kontekstissa  Kerronnallisia funktioita: kuvanulkoisen tilan luominen kerronnallisesti tärkeän yksityiskohdan eristäminen otoksen merkitseminen "subjektiiviseksi" katsojan sijoittaminen tiettyyn kerronnallisen tilan osaan (saarnaajan yleisö) vino rajaus voi merkitä tietyt otokset muusta elokuvasta selvästi erillisiksi rajaukset motiiveina (Casper Gutman Maltan haukassa usein alakulmasta) rajaukset voivat nousta esiin poikkeavuutensa takia  Otosta itseään korostavia funktioita: tekstuurin esiin nostaminen (lähikuva) suuren tilan vaikutelman luominen (yleiskuvat) uudenlaiset näkökulmat objekteihin sinänsä kiinnostavat kuvakulmat (tanssija ylhäältä)

47 Kohtaus hotellin aulassa, Roger Thornhill (Cary Grant) yrittää selvittää missä on salaperäinen George Kaplan joksi häntä luullaan. (Hitchcock: North by Northwest - Vaarallinen romanssi, USA 1959)

48 Yllättäen hän huomaa jotakin, katse viittaa rajauksen ulkopuoliseen tilaan

49 jonka meille näyttää seuraava otos.

50 Maskin avulla tehty kuvarajaus joka korostaa horisontaalista liikettä, sotilaan putoamista muurilta. (D.W. Griffith: Intolerance - Suvaitsemattomuus, USA 1916)

51 Vastaava esimerkki saksalaisesta mykkäelokuvasta. (Paul Wegener: Der Golem (kolmas filmatisointi), Saksa 1920)

52 Mise-en-scènen avulla tehty maski. Etsijöiden alkukohtaus jossa Ethan (John Wayne) saapuu kotiin. (John Ford: Searchers - Etsijät, USA 1956)

53 Sama maski elokuvan viimeisessä otoksessa. Vihan katkeroittama Ethan jää yksin, hän sulkeutuu perheen ja yhteiskunnan ulkopuolelle. (John Ford: Searchers - Etsijät, USA 1956)

54 Kamerakulmat: normaalikulma (straight-on angle (Hitchcock: Psycho, USA 1960)

55 Kamerakulma: alakulma (low angle)

56 Kamerakulma: yläkulma (high angle)

57 Voimakas sivuvalo luo dramaattisia efektejä, samoin kallistettu kamera. (Carol Reed: Third man, Englanti 1949)

58 Yasujiro Ozun matalalta kuvaava kamera (Tokio Monogatari (Tokyo Story), Japani 1953)

59 Yläkulma ei aina merkitse alistettua asemaa, Hitchcock ennakoi tulevaa lentomatkaa. (Hitchcock: North by Northwest - Vaarallinen romanssi, USA 1959)

60 KUVAKOOT Etäisyys kohteesta

61 Pieter Brueghel vanhempi: Ikaruksen putoaminen (n. 1558)

62 Yksityiskohta: Ikarus

63 Yleiskuva (extreme long shot), henkilöhahmot erottuvat pieninä jos lainkaan.

64 Kokokuva (long shot). Henkilöhahmot ovat selkeästi esillä, mutta tausta hallitsee kuvan kokonaisuutta. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

65 Laaja puolikuva ts. ”amerikkalainen otos” (plan américain). Kokokuvaa tiukempi, rajaus henkilöiden polvien tasalta. Henkilöt ja tausta tasapainossa. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

66 Puolikuva (medium shot). Rajaus vatsan tienoilla, henkilöiden eleet välittyvät selkeästi. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

67 Puolilähikuva (medium close-up). Kuvarajaus nostettu henkilön rinnan tasalle. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

68 Lähikuva (close-up) keskittyy yksityiskohtiin, kasvojen ilmeet tai tärkeät esineet painottuvat. ’Lähikuva on painotuksen taidetta’ (Bela Balazs) (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

69 Joskus voidaan tarvita erikoislähikuvaakin (extreme close-up) esim. kasvojen osasta. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

70 Liikkuva rajaus (kameran liike)  panorointi eli vaakatasossa tapahtuva liike  Tilttaus eli liike pystysuuntaan(crane up)  kamera-ajo (tracking shot, dolly shot)  nosturiajo (crane shot)  käsivarakuvaus (steady cam ym.)

71 Liikkuvan rajauksen funktiot 1. Tila  kameranliike korostaa merkitystä; se mitä näytetään, on merkityksellistä. (jos siirrytään näyttämään jotain "epäoleellista", tulee siitä kameranliikkeen myötä oleellista ja merkittävää, kun "oleellinen" muuttuu epäoleelliseksi.)  liike voi myötäillä narratiivia (kerronnallisesti oleellinen on myös kuvassa oleellista) tai kiinnittää huomion asioihin, jotka narratiivin kannalta ovat "epäoleellisia". - yksityiskohdan paljastaminen - kuvailu - itsenäinen kameranliike (Antonioni: Ammatti: Reportteri)  vaikuttaa kuvanulkoisen / kuvansisäisen tilan suhteisiin (kuvanulkoisesta kuvansisäistä ja päinvastoin)-> tilallisten muutosten kontrollointi  uudelleenrajaus  vaikuttaa vahvasti siihen, miten tila havaitaan

72 Liikkuvan rajauksen funktiot  2. Aika kesto ja rytmi kesto - voi luoda odotuksia liikkeelle sinänsä (mininarratiivi) liikkeen nopeus (nopeat in-out zoomaukset [esim. NYPD Blue]; hidas, majesteettinen ajo)

73 Kesto: pitkä otos / otosjakso  varhainen elokuva - suhteellisen pitkiä otoksia (tableau)  1920-l keskimäärin 5 sek.  äänielokuvakeskimäärin 10 sek  Pitkä otos (useita minuutteja): Renoir, Mizoguchi, Welles, Dreyer, Warhol, Jancsó, Roy Andersson  koska korvaa leikkauksen, käyttää usein liikkuvaa kameraa (mutta ei välttämättä: Andersson)  otoksen pituus -> otoksesta tulee mininarratiivi (alku, keskikohta, loppu)  Welles: Pahan kosketus  Sokurov: Venäjän arkki -- koko elokuva yhtä otosta (vrt. Hitchcock, Köysi)