MONTAASIPEDAGOGIA AVAIN LIIKKUVAN KUVAN MONIULOTTEISEEN SOVELTAMISEEN?

Esitys aiheesta: "MONTAASIPEDAGOGIA AVAIN LIIKKUVAN KUVAN MONIULOTTEISEEN SOVELTAMISEEN?"— Esityksen transkriptio:

1 MONTAASIPEDAGOGIA AVAIN LIIKKUVAN KUVAN MONIULOTTEISEEN SOVELTAMISEEN?
Luova luokka – Valtakunnallinen kulttuuriopetus ja –kasvatusseminaari, Oulu Mitä kuuluu mediakasvatus? -seminaari Juha Oravala Sodankylän kunta, Elävää Kuvaa -projekti

2 Elävää Kuvaa-projekti (1.3.2008-31.12.2010)
Sodankylän kunnan sivistystoimen hallinnoima ESR-projekti Yhteistyökumppanit: Rovaniemi, Ranua, Kittilä, Salla, Savukoski ja Pelkosenniemi sekä Lapin yliopisto Toimiala ja kohderyhmä: elokuvallisen mediakasvatuksen täydennyskoulutus esi-, perus- ja toisen asteen opettajille Projekti koskettaa välillisesti myös oppilaita sekä nuoria (16–29 - vuotiaat), kouluavustajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta opetushenkilöstöä

3 Painopisteitä ja päämääriä:
opettajien rohkaiseminen liikkuvan kuvan käyttämiseen osana opetusta liikkuvan kuvan moninaisuus audiovisuaalisen median luku- ja kirjoitustaitojen kehittäminen laitehallintataidot ja oma tekeminen elokuvien elämyksellinen kokeminen kriittinen tulkintataito

4 Projekti tarjoaa: ohjeistusta, konsultaatiota ja pedagogisia toimintamalleja Täydennyskoulutuskursseja: kuvauksen ja editoinnin perusteista, animaatiosta, dokumenttielokuvasta, musiikkivideoista, taide-elokuvailmaisusta lisäksi järjestetään elokuvanäytöksiä ja elokuva-analyysin työpajoja

5 Elokuvallinen mediakasvatus
Elokuvallisen ajattelun korostaminen mediataitojen opetuksen kehittämisessä Liikkuvan kuvan moninaisuuden korostaminen Elokuvallinen (cinematic, photogénie) - käsittää kaikki ne määrittelyt, jotka kuvaavat liikkuvan kuvan eri muodoille ominaisia ilmaisun ja vastaanoton tapoja

6 Miksi korostaa elokuvallista?
Elokuvan kieli poikkeaa luonnollisesta kielestä - audiovisuaalinen kirjoittaminen elokuvallisten koodien kautta Elokuvalle ominaisin, elokuvallinen kerronta on kertomista kuvilla Tärkeää opetella näkemään ja katsomaan, ei vain lukemaan elokuvia

7 Montaasi montaasi on kaikista elokuvaan liittyvistä periaatteista eniten elokuvallisin amerikkalaisen dramaturgisen elokuvakerronnan tapa - jatkuvuusleikkaus varsinaiseksi montaasiksi nimetty 1920-luvun venäläisen formalismin koulukunta montaasin perusfilosofiana erillisten otosten ja yksittäisten kuvien leikkaaminen ja yhdistäminen toinen toistensa perään sarjalliseksi ketjuksi

8 Vsevolod Pudovkin ( ) - kehitti ensimmäisenä käsitystä fragmentaarikerronnasta - erillisistä otoksista leikatusta elokuvasta Lev Kulesov ( ) - Kulesovin efekti (yhdessä Pudovkinin kanssa) Sergei Eisenstein ( ): attraktioleikkaus - kolmas merkitystaso

9 fragmenttikerronnassa keskeistä kuvien väliset suhteet
kerronta ei perustu vahvaan tarinaan ja käsikirjoitettuun juoneen, vaan rinnastuksiin ja kuvien synnyttämiin ärsykevaikutuksiin HUOM - montaasia paitsi kuvien välillä, myös yksittäisten kuvien ja otosten sisällä - lähikuvat ja kuvakulmat, rytmin ja intensiteetin luominen

10 katsojan kokemussuhteen aktivoiminen - ajatteluprosessien kehittäminen
sisäisen kokemustason ja tiedostamattoman vaikutus elokuvallisessa kommunikaatioprosessissa

11 Montaasi nykypäivänä montaasi käsitteenä ei ole kuollut, vaikka onkin suuresti muuttunut 1920-luvun lähestymistavoista montaasista osa elokuvien, musiikkivideoiden ja television valtavirtaa montaasin yhteiskunnallisista ja intellektuaalisista funktioista visuaalisen nykykulttuurin estetiikkaan - nopea leikkausrytmi

12 montaasi musiikkivideoissa - kuvan ja äänen välinen rytmiikka
digitaalinen editointi - tarjoaa välineet laajempaan montaasin soveltamiseen - erityisesti kuvakehyksen sisäisen montaasin toteuttamiseen - maalauksellinen kollaasi-ilmaisu mutta ymmärryksen kategoriat muuttuneet - montaasin mahdollisuuksia ei tunneta tarinan kerronta leikkaamalla? dialogista kuvalla kertomiseen?

13 tärkeä tekijä montaasin olemuksen muutoksessa - kameran liikkeen vapautuminen
samalla otostilan merkityksen kasvu OTOSTILA = neliulotteinen elävän kuvan kenttä - staattiset kuvat ja dynaamiset siirtymät, kuvakehyksen sisäinen montaasi

14 Muutos montaasin käsitteessä: yksittäisten kuvien peräkkäisestä leikkaamisesta on siirrytty pitkiin otoksiin - kameran liikkeet, kuvaajan roolin korostuminen - jopa paluu käsityksiin kamerakynästä tai -tietoisuudesta

15 Katsoja osana montaasia
katsojan kokemisyhteyden merkitys olennainen osa montaasia 1920-luvun näkemyksissä katsoja lähtökohtaisesti passiivinen - saatava tiedostamaan elokuvan välittämiä ideoita vastaanoton aktiiviselle merkityksellistämisprosessille suurempi painoarvo Montaasi on järjestelmä, joka välittää aistimus- ja ajatteluprosesseja ulkoisen kohteen ja katsojan havainnoivan katseen välillä

16 kokijasubjekti itseorganisoituva järjestelmä, joka dynaamisesti tapahtuu ”sisäisen” ja ”ulkoisen” välillä osana aistimusrihmastoa (Gilles Deleuze, Félix Guattari) Montaasi - muoto joka ajattelee (Jean-Luc Godard) = katsoja ajattelee teoksessa / teos asettunut ajattelemaan katsojassa väline ajatuskarttojen luomiseen - voidaan ulkoistaa muotoon: geografiset kartat, mukana myös affektit ja eri asteiset intensiteetit

17 sisäisten kokemusten ja ulkoista koskevien havaintojen ilmaiseminen sellaisenaan mahdotonta - tarvitaan välittävää koodistoa liikkuvan kuvan kohdalla välittäjä - edelleenkin perinteinen elokuvan ”kielioppi”

18 Montaasipedagogia elokuvallisessa mediakasvatuksessa olennaisinta oppia tekemään valintoja ja luomaan oma näkökulma = rajaamisen kyvyn oppiminen tekijälähtöisyydessä kyse tämän kyvyn omaksumisesta ja harjaantumisesta 1) havainnoinnin, analysoinnin ja tulkitsemisen kyvyt (perinteisen elokuva-analyysin käyttö yleisten mediataitojen opettelussa)

19 2) audiovisuaalisen median ilmaisun ja kerronnan koodien lukemisesta omaan tekemiseen - uudet tulkinnat ja merkitysten luominen Montaasipedagogiaa yksinkertaisilla kuvaus- ja äänitysharjoituksilla ei tarinaa, ei käsikirjoitusta - kerrotaan yksittäisistä kuva- ja äänielementeistä koostettavalla idearihmastolla intuition ja ei-tietoisen jäsentämisen korostaminen

20 TÄRKEÄÄ: elokuvallisten parametrien tarkka noudattaminen - ei mitään turhaa, kuvakoot - kuvakulmat - kameran liikkeet oltava harkittuja jokaisen otoksen kyettävä välittämään tavoiteltu idea Montaasityöpaja klo 13-15, tervetuloa!

21 Ota yhteyttä Juha Oravala juha.oravala@sodankyla.fi 040-735 1163
Elävää Kuvaa -projekti Aleksanteri Kenan koulu, Kaarrostien toimipiste Kaarrostie 10 (A-rak.) 99600 Sodankylä