OTOS 2 : KUVAUS.

Esitys aiheesta: "OTOS 2 : KUVAUS."— Esityksen transkriptio:

1 OTOS 2 : KUVAUS

2 Otos ja kuvaus Otokseen ei liity vain se mitä kuvataan (mise en scène), vaan myös miten kuvataan Otoksessa kolme keskeistä elementtiä: Valokuvaukselliset piirteet (optiikka, filmi) Rajaus Kesto

3 Otoksen valokuvauksellisia piirteitä
Filmimateriaalin piirteitä Valoherkkyys "Hidas" filmi; pitkä valotusaika tai paljon valoa; laaja sävyasteikko, hieno rae "Nopea" tai herkkä filmi; lyhyt valotusaika; kontrastinen; rakeinen Erilaiset värityypit (technicolor; Agfa; Kodak; Fuji); värilämpötila Valotus "normaalivalotus" ylivalotus (liian kirkas) alivalotus (liian tumma)

4 Otoksen valokuvauksellisia piirteitä
Liikkeen nopeus normaali nopeus; hidastus; nopeutus; pysäytyskuva Teatterielokuva: 24 kuvaa sekunnissa ( mykkäelokuva) kuvausnopeus=esitysnopeus Perspektiivi objektiivin polttoväli laajakulma normaali tele zoom terävyysalue syväterävä kuva=laaja terävyysalue

5 Kuvasuhteet

6 Esitysformaatteja 35 mm standardi (4/35), 70 mm laajakangas (5/70)
Jättikangaskoot (8/70 ja 15/70 – IMAX)

7 (ei käytössä teatteri-
Kuvasuhteita TV:n kuvasuhteet 4:3 = 1.33:1 (Academy ratio) 16:9 = 1.78:1 (ei käytössä teatteri- elokuvissa)

8 Varhainen äänielokuvan esitysformaatti 1.17:1 (1.2:1)
(William Wellman, Public Enemy, USA 1931)

9 Äänielokuvan kuvakoko (Acadamy ratio) 1.37:1
(Jean Renoir: La Règle de Jeu - Rules of the Game - Pelin säännöt, Ranska 1939

10 ’Amerikkalainen’ laajakuva 1.85:1
(James Cameron: Aliens 1986)

11 ’Eurooppalainen’ laajakuvaformaatti 1.66:1

12 Ranskalainen laajakuvaformaatti 1.75:1
(Bernardo Bertolucci: Last Tango in Paris - Viimeinen tango Pariisissa, Ranska-Italia 1973)

13 Cinemascope-kuva filmillä
(Godard, Made in USA)

14 Cinemascope-kuva valkokankaalla anamorfisen optiikan laajennuksen
jälkeen (Godard, Made in USA)

15 Täyteen ruutuun (’full frame’) kuvattu laajakuva (1.85:1)
Projisoitaessa kuva rajataan mustaan poikkiviivaan. (Martin Scorsese: Raging Bull - Kuin raivohärkä, USA 1980)

16 Maskeilla rajattu laajakuva (valkoiset viivat lisätty)
(Jean-Pierre Melville: Le Samurai, Ranska 1967)

17 Cinemascope-kuva jossa henkilöt on sommiteltu kuva-alan
ääripäihin

18 Videoversion pan-and-scan -ratkaisu: otos toisesta
henkilöstä ja...

19 …leikkaus toiseen.

20 Televisio ja laajakuvaformaatit, sinisen ja punaisen
välissä oleva alue ei näy televisiossa.

21 Mel Gibsonin Cinemascopena kuvattu Braveheart
valkokankaalla (siniset rajat) ja televisiossa (punainen rajaus).

22 Syvyysvaikutelma

23 Keskeisperspektiivi maalaustaiteessa
(Rafael, Ateenan koulu)

24 Syvyyden korostaminen kolmiomaisen kuvasommitelman ja keskeisperspektiivin avulla.Franz Hofer: The Black Ball, 1913

25 Keskeisperspektiivi

26 Lähes täysin symmetrinen kompositio, joka on varsin harvinainen.
(Clara Law: Quiyue yue - Syksyn Kuu, Hong Kong 1992)

27 Perspektiivisyvyyden korostaminen mise en scénen ja
kuvasommittelun avulla. Une dame vraiment bien,1908

28 Etuala ja tausta

29 Henkilösijoittelun ja valaistuksen avulla luotu kolmetasoinen syvyys, keskellä kirkkaimmin valaistu Sidney Greenstreet. John Huston: Maltese Falcon, 1941

30 Kolmetasoinen ’zig zag’ -syvyyssommittelu.
William Wyler: These three, 1936

31 Kapea kuva-ala joka keskittyy kasvoihin.
Idrissa Ouedrago: Yaaba, Burkina Faso-Ra-Sveitsi 1989

32 Syvyyden luominen optiikan ja henkilöhahmojen
sijoittelun avulla Orson Welles: Citizen Kane 1941

33 Kahden kuvatason jyrkkä ero, sade erottaa henkilöhahmot toisistaan
Kozintsev & Trauberg: Uusi Babylon, Neuvostoliitto 1929

34 Objektiivin polttoväli
Laajakulma - normaali - tele

35 Laajakulmaobjektiivin korostama syvyys ja sen tuottama ’vääristynyt’ vaikutelma joka korostuu erityisesti puoli- ja lähikuvan yhteydessä. Spike Lee: Do the Right Thing, USA 1989

36 Laajakuvavääristymää neuvostoliittolaisittain:
(Mikhail Kalatozov: Letjat zhuravli (Cranes are flying),1957)

37 Edelleen laajakulmalinssin tuottamaa etualan vääristymää
Clarence Brown: A Woman of Affairs, USA 1928

38 Normaaliobjektiivi minimoi perspektiivivääristymiä
Howard Hawks: His Girl Friday-Meidän vastaeronneitten kesken, USA 1940

39 Beatles teleobjektiivin läpi nähtynä
Richard Lester: A Hard Day’s Night, Englanti 1964

40 Teleobjektiivin kutistamaa tilaa, lentokenttä kadulla?
Godfrey Reggio: Koyaanisqatsi, 1983

41 2 syvyystason esittäminen samassa otoksessa etsivän tarkennuksen avulla: kuva on tarkennettu etualalla olevaan henkilöön.

42 …jonka jälkeen kamera tarkentaa taustalla olevaan
henkilöön (The Insider)

43 Syvätarkkaa kuvausta. Kuvan etu- ja taka-alan ristiriita
korostuu kuvan diagonaalisten linjojen myötä. (Erich von Stoheim, Greed - Ahneus, USA 1924)

44 Syvätarkkakuvaus. Kuvan takaosaa ja rajausta
korostetaan pyöreällä maskilla. (Stroheim: Greed)

45 Syvätarkkuutta Orson Wellsin (ja kuvaaja Gregg
Tolandin) Citizen Kanessa (1941)

46 Syvätarkkuutta ranskalaisittain, sekä kuvan etu- että taka-ala
ovat tarkkoja. Melvillen kunnianosoitus Wellesille. (Jean-Pierre Melville: Silence de la mer, Ranska 1947)

47 Kuvarajaus - Framing erottaa toisistaan kuvansisäisen (onscreen)ja kuvanulkoisen tilan (offscreen) Kuvakoot (etäisyys kohteesta) Kameran asento ja sijainti (kuvakulma, korkeus) Liikkuva rajaus

48 Rajauksen funktiot Huom! rajauksilla ei ehdottomia ja pysyviä merkityksiä (alkulma voi korostaa valtaa, mutta ei välttämättä tee sitä); rajauksilla aina oma funktionsa koko elokuvan kontekstissa Kerronnallisia funktioita: kuvanulkoisen tilan luominen kerronnallisesti tärkeän yksityiskohdan eristäminen otoksen merkitseminen "subjektiiviseksi" katsojan sijoittaminen tiettyyn kerronnallisen tilan osaan (saarnaajan yleisö) vino rajaus voi merkitä tietyt otokset muusta elokuvasta selvästi erillisiksi rajaukset motiiveina (Casper Gutman Maltan haukassa usein alakulmasta) rajaukset voivat nousta esiin poikkeavuutensa takia Otosta itseään korostavia funktioita: tekstuurin esiin nostaminen (lähikuva) suuren tilan vaikutelman luominen (yleiskuvat) uudenlaiset näkökulmat objekteihin sinänsä kiinnostavat kuvakulmat (tanssija ylhäältä)

49 Kohtaus hotellin aulassa, Roger Thornhill (Cary Grant)
yrittää selvittää missä on salaperäinen George Kaplan joksi häntä luullaan. (Hitchcock: North by Northwest - Vaarallinen romanssi, USA 1959)

50 Yllättäen hän huomaa jotakin, Grantin katse viittaa
kuvan ulkopuoliseen tilaan

51 jonka meille näyttää seuraava otos, hotellin aulan toisessa
päädyssä kävelee tuttu hahmo, Eve Kendall.

52 Maskin avulla tehty kuvarajaus joka korostaa
horisontaalista liikettä, sotilaan putoamista muurilta. (D.W. Griffith: Intolerance - Suvaitsemattomuus, USA 1916)

53 Vastaava esimerkki saksalaisesta mykkäelokuvasta.
(Paul Wegener: Der Golem (kolmas filmatisointi), Saksa 1920)

54 Mise-en-scènen avulla tehty maski. Etsijöiden alkukohtaus
jossa Ethan (John Wayne) saapuu kotiin. (John Ford: Searchers - Etsijät, USA 1956)

55 Sama maski elokuvan viimeisessä otoksessa. Vihan
katkeroittama Ethan jää yksin, hän sulkeutuu perheen ja yhteiskunnan ulkopuolelle. (John Ford: Searchers - Etsijät, USA 1956)

56 Kamerakulmat: normaalikulma (straight-on angle
(Hitchcock: Psycho, USA 1960)

57 Kamerakulma: Äärimmäinen alakulma (low angle)

58 Kamerakulma: yläkulma (high angle)

59 Voimakas sivuvalo luo dramaattisia efektejä,
samoin kallistettu kamera. (Carol Reed: Third man, Englanti 1949)

60 Yasujiro Ozun matalalta kuvaava kamera
(Tokio Monogatari (Tokyo Story), Japani 1953)

61 KUVAKOOT

62 Pieter Brueghel vanhempi: Ikaruksen putoaminen (n. 1558)

63 Yksityiskohta: Ikarus

64 KUVAKOOT

65 1. Yleiskuva (extreme long shot),
henkilöhahmot erottuvat pieninä jos lainkaan.

66 2. Kokokuva (long shot). Henkilöhahmot ovat selkeästi
esillä, mutta tausta hallitsee kuvan kokonaisuutta. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

67 2b. Amerikkalainen otos (plan américain). Kokokuvaa tiukempi, rajaus
henkilöiden polvien tasalta. Henkilöt ja tausta tasapainossa. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

68 Toinen plan américain - amerikkalainen otos
(Jonathan Kaplan: Bad Girls, USA 1994)

69 3. Puolikuva (medium shot). Rajaus vatsan tienoilla, henkilöiden
eleet välittyvät selkeästi. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

70 4. Puolilähikuva (medium close-up). Kuvarajaus nostettu
henkilön rinnan tasalle. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

71 5. Lähikuva (close-up) keskittyy yksityiskohtiin, kasvojen
ilmeet tai tärkeät esineet painottuvat. ’Lähikuva on painotuksen taidetta’ (Bela Balazs) (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

72 Lähikuva saattaa paljastaa kasvoista yllättäviä piirteitä
(Steven Spielberg: ET, USA 1982)

73 6. Joskus voidaan tarvita erikoislähikuvaakin (extreme close-up)
esim. kasvojen osasta. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

74 Sama kohde eri kuvakoossa kuvattuna.
(6 kuvakoon systeemi)

75 Yläkulma ei aina merkitse alistettua asemaa, Hitchcock ennakoi
tulevaa lentomatkaa. (Hitchcock: North by Northwest - Vaarallinen romanssi, USA 1959)

76 Liikkuva rajaus (kameran liike)
panorointi eli vaakatasossa tapahtuva liike Tilttaus eli liike pystysuuntaan(crane up) kamera-ajo (tracking shot, dolly shot) nosturiajo (crane shot) käsivarakuvaus (steady cam ym.)

77 Liikkuvan rajauksen funktiot
1. Tila kameranliike korostaa merkitystä; se mitä näytetään, on merkityksellistä. (jos siirrytään näyttämään jotain "epäoleellista", tulee siitä kameranliikkeen myötä oleellista ja merkittävää, kun "oleellinen" muuttuu epäoleelliseksi.) liike voi myötäillä narratiivia (kerronnallisesti oleellinen on myös kuvassa oleellista) tai kiinnittää huomion asioihin, jotka narratiivin kannalta ovat "epäoleellisia". - yksityiskohdan paljastaminen - kuvailu - itsenäinen kameranliike (Antonioni: Ammatti: Reportteri) vaikuttaa kuvanulkoisen / kuvansisäisen tilan suhteisiin (kuvanulkoisesta kuvansisäistä ja päinvastoin)-> tilallisten muutosten kontrollointi uudelleenrajaus vaikuttaa vahvasti siihen, miten tila havaitaan

78 Liikkuvan rajauksen funktiot
2. Aika kesto ja rytmi kesto - voi luoda odotuksia liikkeelle sinänsä (mininarratiivi) liikkeen nopeus (nopeat in-out zoomaukset [esim. NYPD Blue]; hidas, majesteettinen ajo)

79 Kesto: pitkä otos / otosjakso
varhainen elokuva - suhteellisen pitkiä otoksia (tableau) 1920-l keskimäärin 5 sek. äänielokuva keskimäärin 10 sek Pitkä otos (useita minuutteja): Renoir, Mizoguchi, Welles, Dreyer, Warhol, Jancsó, Roy Andersson koska korvaa leikkauksen, käyttää usein liikkuvaa kameraa (mutta ei välttämättä: Andersson) otoksen pituus -> otoksesta tulee mininarratiivi (alku, keskikohta, loppu) Welles: Pahan kosketus Sokurov: Venäjän arkki -- koko elokuva yhtä otosta (vrt. Hitchcock, Köysi)