OTOS 2 : KUVAUS.

Esitys aiheesta: "OTOS 2 : KUVAUS."— Esityksen transkriptio:

1 OTOS 2 : KUVAUS

2 Otos ja kuvaus Otokseen ei liity vain se mitä kuvataan (mise en scène), vaan myös miten kuvataan Kuvauksen (cinematography) kannalta otoksessa on kolme keskeistä elementtiä: Valokuvaukselliset piirteet (optiikka, filmi / kenno, jne.) Rajaus (kuvakoot, kameran liike, jne.) Kesto

3 Otoksen valokuvauksellisia piirteitä
Kuva itse Mm. värilämpötila, valotus, kuvasuhde Kuvausnopeus vs. esitysnopeus normaali nopeus; hidastus; nopeutus; pysäytyskuva Perspektiivi objektiivin polttoväli terävyysalue

4 Kuvasuhteet

5 Esitysformaatteja 35 mm standardi (4/35), 70 mm laajakangas (5/70)
Jättikangaskoot (8/70 ja 15/70 – IMAX)

6 (ei käytössä teatteri-
Kuvasuhteita TV:n kuvasuhteet 4:3 = 1.33:1 (Academy ratio) 16:9 = 1.78:1 (ei käytössä teatteri- elokuvissa)

7 Varhainen äänielokuvan esitysformaatti 1.17:1 (1.2:1)
(William Wellman, Public Enemy, USA 1931)

8 Äänielokuvan kuvakoko (Acadamy ratio) 1.37:1
(Jean Renoir: La Règle de Jeu - Rules of the Game - Pelin säännöt, Ranska 1939

9 ’Amerikkalainen’ laajakuva 1.85:1
(James Cameron: Aliens 1986)

10 ’Eurooppalainen’ laajakuvaformaatti 1.66:1

11 Ranskalainen laajakuvaformaatti 1.75:1
(Bernardo Bertolucci: Last Tango in Paris - Viimeinen tango Pariisissa, Ranska-Italia 1973)

12 Cinemascope-kuva filmillä
(Godard, Made in USA)

13 Cinemascope-kuva valkokankaalla anamorfisen optiikan laajennuksen
jälkeen (Godard, Made in USA)

14 Täyteen ruutuun (’full frame’) kuvattu laajakuva (1.85:1)
Projisoitaessa kuva rajataan mustaan poikkiviivaan. (Martin Scorsese: Raging Bull - Kuin raivo härkä, USA 1980)

15 Maskeilla rajattu laajakuva (valkoiset viivat lisätty)
(Jean-Pierre Melville: Le Samurai, Ranska 1967)

16 Cinemascope-kuva jossa henkilöt on sommiteltu kuva-alan
ääripäihin

17 Videoversion pan-and-scan -ratkaisu: otos toisesta
henkilöstä ja...

18 …leikkaus toiseen.

19 4:3 - televisio ja laajakuvaformaatit, sinisen ja punaisen
välissä oleva alue ei näy 4:3 -kuvasuhteen televisiossa.

20 Mel Gibsonin Cinemascopena kuvattu Braveheart
valkokankaalla (siniset rajat) ja 4:3 –kuvasuhteisessa televisiossa (punainen rajaus).

21 Objektiivin polttoväli
Laajakulma - normaali - tele

22 Laajakulmaobjektiivin korostama syvyys ja sen tuottama ’vääristynyt’ vaikutelma joka korostuu erityisesti puoli- ja lähikuvan yhteydessä. Spike Lee: Do the Right Thing, USA 1989

23 Laajakuvavääristymää neuvostoliittolaisittain:
(Mikhail Kalatozov: Letjat zhuravli (Kurjet lentävät),1957)

24 Edelleen laajakulmalinssin tuottamaa etualan vääristymää
Clarence Brown: A Woman of Affairs, USA 1928

25 Normaaliobjektiivi minimoi perspektiivivääristymiä
Howard Hawks: His Girl Friday-Meidän vastaeronneitten kesken, USA 1940

26 Teleobjektiviin litistämä syvyys (Koyaanisqatsi)

27 Syvätarkkaa kuvausta. Kuvan etu- ja taka-alan ristiriita korostuu kuvan diagonaalisten linjojen myötä. (Erich von Stoheim, Greed - Ahneus, USA 1924)

28 Syvätarkka kuvaus. Kuvan takaosaa ja rajausta korostetaan pyöreällä maskilla. (Stroheim: Greed)

29 Syvätarkkuutta Orson Wellsin (ja kuvaaja Gregg Tolandin) Citizen Kanessa (1941)

30 Syvätarkkuutta ranskalaisittain, sekä kuvan etu- että taka-ala ovat tarkkoja. Melvillen kunnianosoitus Wellesille. (Jean-Pierre Melville: Silence de la mer, Ranska 1947)

31 Kuvarajaus - Framing erottaa toisistaan kuvansisäisen (onscreen)ja kuvanulkoisen tilan (offscreen) Kuvakoot (etäisyys kohteesta) Kameran asento ja sijainti (kuvakulma, korkeus) Liikkuva rajaus

32 Rajauksen funktiot Huom! rajauksilla ei ehdottomia ja pysyviä merkityksiä (alkulma voi korostaa valtaa, mutta ei välttämättä tee sitä); rajauksilla aina oma funktionsa koko elokuvan kontekstissa Kerronnallisia funktioita: kuvanulkoisen tilan luominen kerronnallisesti tärkeän yksityiskohdan eristäminen otoksen merkitseminen "subjektiiviseksi" katsojan sijoittaminen tiettyyn kerronnallisen tilan osaan (saarnaajan yleisö) vino rajaus voi merkitä tietyt otokset muusta elokuvasta selvästi erillisiksi rajaukset motiiveina (Casper Gutman Maltan haukassa usein alakulmasta) rajaukset voivat nousta esiin poikkeavuutensa takia Otosta itseään korostavia funktioita: tekstuurin esiin nostaminen (lähikuva) suuren tilan vaikutelman luominen (yleiskuvat) uudenlaiset näkökulmat objekteihin itsessään kiinnostavat kuvakulmat (tanssija ylhäältä)

33 Kuvanulkoinen tila (off-screen space) Roger Thornhill (Cary Grant) yrittää selvittää missä on salaperäinen George Kaplan joksi häntä luullaan.

34 Yllättäen hän huomaa jotakin, katse viittaa rajauksen ulkopuoliseen tilaan

35 jonka meille näyttää seuraava otos.

36 Maskin avulla tehty kuvarajaus joka korostaa horisontaalista liikettä, sotilaan putoamista muurilta. (D.W. Griffith: Intolerance - Suvaitsemattomuus, USA 1916)

37 Vastaava esimerkki saksalaisesta mykkäelokuvasta
Vastaava esimerkki saksalaisesta mykkäelokuvasta. (Paul Wegener: Der Golem (kolmas filmatisointi), Saksa 1920)

38 Mise-en-scènen avulla tehty maski
Mise-en-scènen avulla tehty maski. Etsijöiden alkukohtaus jossa Ethan (John Wayne) saapuu kotiin. (John Ford: Searchers - Etsijät, USA 1956)

39 Sama maski elokuvan viimeisessä otoksessa
Sama maski elokuvan viimeisessä otoksessa. Katkeroitunut Ethan jää yksin, hän sulkeutuu perheen ja yhteiskunnan ulkopuolelle. (John Ford: Searchers - Etsijät, USA 1956)

40 Kamerakulmat: normaalikulma (straight-on angle
(Hitchcock: Psycho, USA 1960)

41 Kamerakulma: alakulma (low angle)

42 Kamerakulma: yläkulma (high angle)

43 Yasujiro Ozun matalalta kuvaava kamera
(Tokio Monogatari (Tokyo Story), Japani 1953)

44 Yläkulma ei aina merkitse alistettua asemaa, Hitchcock ennakoi
tulevaa lentomatkaa. (Hitchcock: North by Northwest - Vaarallinen romanssi, USA 1959)

45 KUVAKOOT Etäisyys kohteesta

46 Pieter Brueghel vanhempi: Ikaruksen putoaminen (n. 1558)

47 Yksityiskohta: Ikarus

48 Yleiskuva (extreme long shot),
henkilöhahmot erottuvat pieninä jos lainkaan.

49 Kokokuva (long shot). Henkilöhahmot ovat selkeästi
esillä, mutta tausta hallitsee kuvan kokonaisuutta. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

50 Laaja puolikuva ts. ”amerikkalainen otos” (plan américain)
Laaja puolikuva ts. ”amerikkalainen otos” (plan américain). Kokokuvaa tiukempi, rajaus henkilöiden polvien tasalta. Henkilöt ja tausta tasapainossa. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

51 Puolikuva (medium shot). Rajaus vatsan tienoilla, henkilöiden
eleet välittyvät selkeästi. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

52 Puolilähikuva (medium close-up). Kuvarajaus nostettu
henkilön rinnan tasalle. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

53 Lähikuva (close-up) keskittyy yksityiskohtiin, kasvojen
ilmeet tai tärkeät esineet painottuvat. ’Lähikuva on painotuksen taidetta’ (Bela Balazs) (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

54 Joskus voidaan tarvita erikoislähikuvaakin (extreme close-up)
esim. kasvojen osasta. (Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

55 Elokuva lähes kokonaan lähikuvilla: Jeanne d’Arcin kärsimys (1928)

56

57 Liikkuva rajaus (kameran liike)
panorointi eli vaakatasossa tapahtuva liike Tilttaus eli liike pystysuuntaan kamera-ajo (tracking shot, dolly shot) kraana- eli nosturiajo (crane shot) käsivarakuvaus (steady cam ym.)

58 Liikkuvan rajauksen funktiot
1. Tila kameranliike korostaa merkitystä; se mitä näytetään, on merkityksellistä. (jos siirrytään näyttämään jotain "epäoleellista", tulee siitä kameranliikkeen myötä oleellista ja merkittävää, kun "oleellinen" muuttuu epäoleelliseksi.) liike voi myötäillä narratiivia (kerronnallisesti oleellinen on myös kuvassa oleellista) tai kiinnittää huomion asioihin, jotka narratiivin kannalta ovat "epäoleellisia". - yksityiskohdan paljastaminen - kuvailu - itsenäinen kameranliike (Antonioni: Ammatti: Reportteri) vaikuttaa kuvanulkoisen / kuvansisäisen tilan suhteisiin (kuvanulkoisesta kuvansisäistä ja päinvastoin)-> tilallisten muutosten kontrollointi uudelleenrajaus vaikuttaa vahvasti siihen, miten tila havaitaan

59 Liikkuvan rajauksen funktiot
2. Aika kesto ja rytmi kesto - voi luoda odotuksia liikkeelle sinänsä (mininarratiivi) liikkeen nopeus (nopeat in-out zoomaukset [esim. NYPD Blue]; hidas, majesteettinen ajo)

60 Kesto: pitkä otos / otosjakso
varhainen elokuva - suhteellisen pitkiä otoksia (tableau) 1920-l keskimäärin 5 sek. äänielokuva keskimäärin 10 sek Pitkä otos (useita minuutteja): Renoir, Mizoguchi, Welles, Dreyer, Warhol, Jancsó, Roy Andersson koska korvaa leikkauksen, käyttää usein liikkuvaa kameraa (mutta ei välttämättä: Andersson) otoksen pituus -> otoksesta tulee mininarratiivi (alku, keskikohta, loppu) Welles: Pahan kosketus Sokurov: Venäjän arkki -- koko elokuva yhtä otosta (vrt. Hitchcock, Köysi)