AISTIT *tehtävä: välittää tietoa ympäristöstä sopeu-

Esitys aiheesta: "AISTIT *tehtävä: välittää tietoa ympäristöstä sopeu-"— Esityksen transkriptio:

1 AISTIT *tehtävä: välittää tietoa ympäristöstä sopeu- tuminen helpottuu *erikoistuneisuus -kaikki aistit ovat erikoistuneet tuomaan tietoa vain omasta alueestaan -eivät kykene toimimaan omien rajoitustensa ulkopuolella  monet asiat jäävät huomiotta (esim. radioaktiivinen säteily, häkä yms.) *herkkyys

2 -vaihtelee lajeittain ja yksilöittäin
*adaptoituminen -kaikki aistit asentoaistia lukuunottamatta tot- tuvat ärsykeolosuhteisiin – korva meluun, silmä valaistukseen, nenä hajuun… Huom! aistit toimivat tiettyjen lainalaisuuksien mukaan  varsinkin näköaistia voi johtaa har- haan  illuusiot ja havaintoharhat

3 SILMÄ JA NÄKEMINEN -vain 10% silmään tulevasta valosta pääsee aistinsolu- tasolle, muut imeytyy ja ha- jaantuu silmän muihin osiin Näkyvän valon aallonpituus = n nm *aistinsolut 1)sauvat (n 120 milj/silmä) -ei värinäkemistä -500x herkempiä kuin tapit – pystyvät sopeutu- maan hämärään tehokkaasti esim. radopsiinin vaikutuksesta

4 2)tapit(n.7milj./silmä) -siniherkät, viherherkät ja punaherkät tapit -värisokeus on yleensä jonkin tappityypin vika -tarkan näön keskuksessa(foveassa) vain tappeja -yli 100 miljoonaa aistin- solua lähettää tiedot yhtä miljoonaa näköhermon säiettä pitkin  infon täytyy jäsentyä jo tässä vaiheessa

5

6

7

8 ILLUUSIOT http://www.michaelbach.de/ot/

9 Näköaistin lainalaisuuksia
1. solutyypit -3 tappisolutyyppiä hoitavat värien havainnoin- nin, sauvasolut vastaavat hämäränäkemisestä -värisokeus johtuu jonkin solutyypin puuttumi- sesta 2. Kontrasti-ilmiöt a.värikontrasti

10 -värikontrasti voi olla samanaikainen,
jolloin vastakkaisväri herkentää toiselle vastakkaisvärille(sin-kelt, pun-vihr) -se voi olla jälkikontrasti, jolloin vastakkais- väri tulee esiin jälkikuvana -ilmiö johtuu siitä, että esim. punaista kat- sottaessa ”punaiset” vastinparit väsyvät ja kun punainen otetaan pois, vihreät jäävät vähäksi aikaa päälle b.vaaleuskontrasti -tumma lisää herkkyyttä vaalealle ja päinvas- toin

11 c.rajakontrasti -silmän hermoverkon toiminnan takia eri tum- muusasteen rajaviivat korostuvat ja kirkkauden kasvu ei näy havainnoissa niin suurena kuin todellisuudessa

12

13 3.Etäisyyden havainnointi
-normaalisti ihminen näkee kahdella silmällä, binokulaarisesti. -molemmat silmät saavat erilaisen heijastuman katsotusta asiasta syntyy kolmiulotteinen ha- vainto

14 -lisävihjeinä toimivat silmien linssin muoto ja
silmien välinen katselukulma -kaksiulotteisessa kuvassa käytetään lisäksi erilaisia vihjeitä, jotka tuovat kolmiulotteisen vaikutelman(vaikka katselisi yhdellä silmällä, monokulaarisesti) -osittainen peittyminen -viiva- ja ilmaperspektiivi -esineen sijainti horisontissa–korkealla oleva kuu näyttää olevan kauempana -valot, varjot ja värit -tuttuus (skeemat)

15 -pintagradientit 4. Optiset hahmolait -olemme oppineet havainnoimaan tietyllä tavalla opittujen skeemojen mukaan -kuvion ja taustan laki -samankaltaiset kuviot kuuluvat yhteen -lähekkäin sijaitsevat kuviot kuuluvat yhteen -yhtenäinen, jatkuva viiva koetaan kuvioksi -yhteistä liikettä tekevät muodostavat kuvion -tutut muodot koetaan yhteiseksi kuvioksi

16

17

18

19 5. Konstanssi-ilmiöt -konstanssi-ilmiöt ovat pysyvyysilmiöitä, jotka koskettavat kaikkia aisteja -väri,vaaleus, muoto, koko ja äänikin koetaan samanlaisena, vaikka ärsykeolosuhteet muut- tuvat

20

21

22

23

24

25                               <>

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38