Virtukampus C2 –ryhmä, miten muutos tapahtuu. C2 ETENEMINEN • Eteneminen piloteissa monitasoisesti (toimintatavat, osaaminen, teknologia….) • Toimintakulttuurien.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ohjaus työssäoppimisen oppimisympäristöissä Seija Rannikko.
Advertisements

Ari Hietala.  "prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla.”  tarvitsee.
W w w. a o k k. f i VERKKO-OHJAUS Aihetta tarkastellaan ohjauksen valmistelun ja ennakoinnin sekä opiskelutoiminnan ohjauksen näkökulmasta. HAMK Hanne.
Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta Liikenne- ja viestintäministeriö, Suunnitelma.
Uusi aika, uudet haasteet - tieto- ja viestintä- tekniikan käytön vajeet ja miten niitä poistetaan Online ITK-puheenvuoro Marja-Liisa Viherä,
SOMETTAJA -hanke YHTEISÖLLISEN MEDIAN JA PILVIPALVELUJEN KÄYTTÖNOTTO SUUPOHJAN TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSISSA HANKETOIMINTA YHTEISKUNTAA UUDISTAMASSA.
Teknologia nyky-yhteiskunnassa Eveliina ja Ellimaija.
TVT ja SoMe Jonna ja Johanna.
Ministeriöverkoston kokous Kohti kestävää tuottavuutta - työelämän laatu, innovaatiot ja tuottavuus -hankkeen käynnistäminen.
Turun esi- ja perusopetuksessa
RajatOn Kehitys Jukka Vilen & Heli Korte TTKK/DMI/Hypermedialaboratorio.
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
Georgij Putilin Näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan käytöstä soitonopetuksessa.
Kielikoulutuskeskus / HAMK Mari Kokkonen
Kokonaisuus - mitä Virtukampus tarkoittaa tekemisenä? Dokumentoikaa käytännön esimerkkejä jokapäiväisestä työskentelystä osana Virtukampusta.
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Ammattikorkeakoulukirjastojen monimuotoinen toimintaympäristö: Rikkaus ja haaste, osa 1 Maija Koponen Rovaniemen ammattikorkeakoulu FinELib kertoo ja kuuntelee:
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
RYHMÄMME TUOTOS VIRTUKAMPUS Ideariihi Mitä Virtukampuksen tulisi olla? 2January 12, 2015 YHDISTÄVÄ TEKIJÄ Virtuaalisuus Yhteinen rajapinta.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TIMANTTI Kokemusperäisen tietämyksen jakaminen organisaatiossa TKK / BIT-tutkimuskeskus SAFIR-puoliväliseminaari.
BuildingSMART Infra-toimialaryhmän strategia
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Yksintekijästä – työyhteisölliseksi osaajaksi Työssäoppimisen ohjaajasta - koulutuksen ja työelämän.
1 © 3/28/2015 Koulumestarin koulu - Espoo ITK
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Tiedon ja tiedon käytön merkitys työelämän arjessa tänään ja huomenna Marjo Huovinen-Tervo Ylihoitaja Kainuun maakunta –kuntayhtymä, Sosiaali-
OPS-ajatuksia.
Verkko-oppimisympäristöt oppimisen tukena Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena työvälineenä Sallariina Haarala Pia Lipponen.
”Mutta kuka tekisi minulle ne kysy- mykset…” - miten onnistuu tiedonhankinnan opetus? ITK
Tutkimuspohjainen opetus ja opetuksen kehittäminen
Tieto- ja viestintätekniikan tulevaisuus Heikki Sitomaniemi muko11.
Työantajan näkökulmaa nuorten palkkaukseen ja oppisopimukseen TEM
Opettajan arviointi Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Opetuksen laadunvarmistus Anna Parpala Tutkija, koordinaattori Korkeakoulutuksen laatua varmistamassa –seminaari Kuopiossa
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
School-university partnership Kokemuksia koulun ja yliopiston välisestä kumppanuusyhteistyöstä kokosi: Erja Syrjäläinen.
Oppiaine-kokonaisuus
Ops seminaari Askola.
Opetusta verkkoon – miksi? Sari Koski-Kotiranta
Verkko-oppiminen, ohjaus ja tuki Kata Hyvärinen, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus.
Valmentajakoulutuksen laatu. ”Käsikirja 3” Arvot Tavoitteet Toimintatavat –Verkostotoiminta –Valmennusosaamisen kehittämisen yhteiset valinnat ja toimintatavat.
TURKU Monikulttuurinen opetus 1.jakso Ulla Rasimus & Leena Nousiainen.
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/ Helsinki.
OPS 2016 Kunnan strategia Opetussuunnitelman perusteet Kunta KeSu.
Yhteinen näkemys IL:n opettamisessa pohjautuu:  Arvot  Strategiat  Prosessit  Toimintasuunnitelmat  Yhteistyö suunnittelussa.
Laatutyö ja KA Toiminnan kuvaaminen JY:n KA-tiimi
Oppimiskäsitys- työpaja Aija Rinkinen Opetushallitus.
IT-palvelut opetuksen tukena? Soile Väänänen suunnittelija, IT-palvelut
Perusopetus Osaamisen kehittäminen TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS - OPS 2016 Organisaation osaaminen – yhteisön osaaminen – yksilön osaaminen.
LUKION OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS LOPS 2016
Saumat tulevaisuuteen -tapahtuma 2016 Toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia ja odotuksia Raija Meriläinen, opetusneuvos, KT Ammatillisen koulutuksen.
Uusi aika, uudet haasteet - tieto- ja viestintä-tekniikan käytön vajeet ja miten niitä poistetaan Online ITK-puheenvuoro Marja-Liisa Viherä, FT.
Kieli itseilmaisun välineenä
”Elämys- ja seikkailupedagoginen luontoliikunta opetussuunnitelman toteutuksessa: Etnografinen tutkimus” Maarit Marttila, LitT, opinto-ohjaaja   Tampereen.
Kohtaamisia pelimaailmassa
Opettajasta/kouluttajasta (oppimisen) ohjaajaksi
Yhteenvetoa Selvitys asiakas- ja potilastietojen toissijaisen käytön kokonaisarkkitehtuurin nykytilasta
Nopolan koulu Opettajien veso
Kommenttipuheenvuoro, sulautuva sosiaalityö
YHTEISOPETTAJUUS YRITTÄJYYTTÄ EDISTÄMÄSSÄ
Tietotekniikan aineenopettajankoulutus
Tampereen kaupunkiseudun TVT-suunnitelma, Treduka
Sähköalan opetus muutoksessa
Yhteiskehittäminen Innokylässä
Koulu palveluna –kokeilu Aalto-yliopiston kampuksella
SATAOSAA Porin kaupunki/ Satakunta.
Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen
Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö
Osaamisperusteisuus todeksi – käytäntöjä ja työkaluja
Esityksen transkriptio:

Virtukampus C2 –ryhmä, miten muutos tapahtuu

C2 ETENEMINEN • Eteneminen piloteissa monitasoisesti (toimintatavat, osaaminen, teknologia….) • Toimintakulttuurien ja toimintatapojen tunnistaminen - > isku kipupisteisiin (lääkitys suklaakuorrutuksella) • Viestintä: - julistaudutaan virtukampukseksi - tarvitaan korkeantason sitoutumisen näkyminen ”virtuaalirehtori” - muutosagenttien ”rekrytointi” • Teknologiavalinnat: linjaus välineistöön, sille tuki ja arkikäytön kynnys matalalle

Virtuaalisuuden rooli • Virtuaalisuus tulee reaalimaailman rinnalle, ei tilalle • Tietyt tehtävät tehdään virtuaalisesti, toiset pysyvät reaalimaailmassa • Valmiudet voivat olla paremmat kuin luulemmekaan, opetusala jarrumiehenä • Muutos tulisi sallia • Teknologia ei keskeinen vaan uudet toimintatavat

Puolesta • Helppous ja saavutettavuus, rakentuu olemassa olevaan osaamiseen • Uudet oppimisnäkemykset käyttöön ja koetaan käytännössä – erilaiset oppijat ja opettajat • Tukee opettajan yksilöllisyyttä ammatissaan • Tutkimus ja opetus vuorovaikutukseen keskenään – tukee työprosesseja • Kollegiaalinen ja demokraattinen viestintä

Haasteet ja niihin vastaaminen • Uuden pelko, miten myydään ”asiakkaille” • Erilaiset toimintakulttuurit eri kampuksilla • Vaatii monenlaisia taitoja ja toimintatapoja, ihmiset ovat erilaisia • Muutos vaatii tukirakenteita • Koulutuskoneisto ja sen traditiot • Sidosryhmät jarruttavat ja tekevät esteitä • Lait, säädökset, rakenteet asettavat rajoitteita • Prosessien ja tarpeiden tunnistaminen

Virtuaalisuus ja yliopiston tehtävä • Monensuuntainen viestintä opetuksessa, miten opettaja aistii etäryhmän • Käyttäytymiset ja rooli ovat erilaisia verkossa, odotukset ja toiminta muuttuu • Vaihtoehtoja opiskelutavoille, taidot ja menetelmät viedään työelämään • Muuttuuko yliopiston tilat tukemaan sosiaalista kanssakäymistä ja -oppimista

Virtukampus • ”Nimiä” saadaan toiminnan tueksi • Ei valmista järjestelmä, kehitetään ja annetaan mahdollisuuksia uuden teknologian hyödyntämiseen • Asiakkaan näkökulma keskeinen • Vietävä rakenteisiin, kolme kampusta • Luotava positiivisia ”pakkoja”, myytävä hyvin asiakkaille, muutosagentit • Teknologiat vaihtuvat, menetelmät ja taidot säilyvät

Virtukampus II • Ei joka tarpeeseen omaa välinettä, koostettava eri käyttötarkoitukseen soveltuvia, tai keskenään integroituvia välineitä • Opetustiloihin ja infrastruktuuriin muutosvaikutus • Yhteisöllinen toimintatapa, tuettava erityyppisten yhteisöjen organisoitumista ja toimintaa