Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Fyysinen harjoittelu ympärivuotisesti
Advertisements

Fyysisen harjoittelun perusteet
Maalivahtivalmennus ikäluokittain
Finska Simförbundet rf.
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8–18-vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun.
Fyysinen kehitys ja kilpaurheilu
Juniori-SaPKon ohjeistus Pohjola- leirille. LEIJONA TIEN ALKUA 1996 ikäluokassa pelaajia n ikäluokka kulkee saman matkan, mutta POHJOLALEIRI.
Finska Simförbundet rf.
FYYSISEN KUNNON RAKENTAMINEN
RPS.
Method Putkisto Lajiesittely
Talvikauden harjoittelu
Keho tasapainossa Hämeenlinna Eero Turunen
OHJAAMINEN.
Ampujan fyysinen harjoittelu
Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa
Keski-Suomen Liikunta valmentajien osaamisen kehittäjänä.
JÄÄPALLOILIJAN FYYSISEN HARJOITTELUN OHJELMOINTI
Kasvaurheilijaksi.fi.
kasvaurheilijaksi.fi Urheilijan elämäntapa testissä
Päivähoidon liikunta.
LASTEN LIIKUNNALLINEN KEHITYS
Suomalainen Valmennus- järjestelmä
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
Suositusopas ladattavissa osoitteesta:
Evu oheisharjoittelu palaveri
Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Erilaisten ryhmien ja yksil ö iden kohtaaminen: Vinkkejä ohjaamiseen Riikka Juntunen, Heli Laitinen, Sari Rautio,
LIIKUNTA JA KOULUIKÄINEN
Pelaajan kehittäminen
Lasten ja nuorten urheiluharrastus
Asta Heino Koulutuskeskus Tavastia Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUOSITUKSET
Linkkivinkki
MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET 1. MAALIVAHTIPELIN PERUSTEET 2. PELI LUONNE LUISTELU 3. OPPIMINEN 4. PELIKÄSITYS 5. MAALIVAHDIN TEKNISET- JA LAJITAIDOT 6. PELIASENTO.
Fyysinen valmennus pojat -04 Tiivistetty katsaus P 04 joukkueen fysiikkaharjoitteluun Jape.
Valmentajakoulutus Harjoittelun suunnittelu Liedon Pallo Hannu Paatelo.
TUKI-JA LIIKUNTAELINSAIRAUD ET Nea, Enni, Sanni ja Kukka-Maaria.
Näkemyksiä nuorten voimaharjoittelusta Yläasteelta - lukioon Erik Piispa Suomen Valmentajat ry Fysiikkavalmentaja.
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
FYYSINEN TOIMINTAKYKY. Hyvä fyysinen toimintakyky auttaa suoriutumaan arjen ja työn (=opiskelun) vaatimista haasteistaHyvä fyysinen toimintakyky auttaa.
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV. KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” ELINJÄRJESTELMÄN.
LIIKUNTALINJA VOIMAHARJOITTELUN PERUSTEET. HERKKYYSKAUDET 12 – 16 VUOTIAAT -Nopeuden, kimmoisuuden ja nopeusvoiman herkkyyskaudet ovat parhaimmillaan.
Suomen Jääkiekkoliitto1 FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV.
Kesäharjoittelu mitä ja miksi
Perustettu vuonna 1927.
Liikutaan Kpl 29.
Nuoret aikuiset.
Motorinen kehittyminen
Oheislajiharjoittelu
Liikunnan eri määritelmät 6.2
Liikunta+ravinto.
Liikutaan.
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
Tekijät: Elsa, Noora ja jemina
Ravinto ja liikunta Urheilijan tai terveysliikuntaa harrastavan ihmisen haaste ravinnossa on löytää ruokavalioon sopiva energian määrä.
HKV DEMOHARJOITUKSEN OHJEISTUS
Siiri, Kaisla, Lola ja Zibin
Kohti hyvää kuntoa.
Fyysisen harjoittelun perusteet Osa 1
LIIKKUUKO LAPSESI RIITTÄVÄSTI?
LAPSEN SENSOMOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMINEN
Psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet valmennuksessa
Selkärankareuma ja liikunta
Lasten ja nuorten asiantuntijaryhmän näkökulma
LAPSEN SENSOMOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMINEN
LAPSEN SENSOMOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMINEN
Juniorivalmentajapolku 1- taso: Introilta – Taidon oppiminen Tavoite: Ymmärtää taidon kehittymiseen vaikuttavat tekijät, ymmärtää lyönnin ja heiton perusteet.
Selkärankareuma ja liikunta
LUONNE – Omistajuus kehittymisestä
Lähteet: Mark Williams Marko Haverinen Janne Lahtinen
Esityksen transkriptio:

Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa

Koulutuksen tavoite Osallistuja tietää pääpiirteissään lapsen ja nuoren kehityksen vaiheet tietää eri ominaisuuksien kehittymisen herkkyyskaudet ja osaa huomioida niitä kohderyhmänsä harjoittelun suunnittelussa ja toteutuksessa

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Fyysisen aktiivisuuden suositukset Elinjärjestelmien luonnollinen kypsyminen Motoristen taitojen kehittyminen

Herkkyyskaudet Herkkyyskausilla tarkoitetaan vaiheita, jolloin tietyt ominaisuudet kehittyvät ja vakiintuvat helpoimmin Herkkyyskaudet tulee huomioida lasten ja nuorten harjoittelussa turvallisuuden vuoksi ja parhaan kehityksen aikaansaamiseksi

Oikeita asioita, oikeaan aikaan Tuki- ja liikuntaelimet: luut, lihakset, jänteet ja nivelsiteet Sisäelimet: sydän- ja verenkiertoelimistö, aineenvaihdunta (maksa, munuaiset) Murrosikä alkaa pojilla keskimäärin 11,5 v ja tytöillä 8-13v. 8-11 v monipuolinen pohja, 12-15 v tekniikkaa ja taitoa, 16-20 v tehoja lisää Tytöt ja pojat kehittyvät samalla tavalla alle 12v. Ennen murrosikää: tasapaino, ketteryys, liikunnalliset perustaidot, nopeus, liikkuvuus, lihaskestävyys ja aerobia Murrosiän jälkeen: lihasmassa, kovat maitohappotreenit ja kovat iskutukset Hermosto: PALJON TOISTOJA!! Selkäranka luutuu viimeisenä, jopa vasta 25 v.

LAPSUUDEN LIIKUNNAN TAVOITE ON LIIKEMALLIEN LUOMINEN

Taidon herkkyyskaudet Ikävuodet 1-6 parhaita yleistaitavuuden kehityksen kannalta Ikävuodet 7-12 parhaita yleistaitavuuden vakiinnuttamisen ja lajitaitojen kehittämisen kannalta Huomattava, että lapsena ja nuorena hyvin opitut taidot paitsi näkyvät hyvinä liikesuorituksina, ne myös ehkäisevät vammoja

Taidon herkkyyskaudet Kasvupyrähdys aiheuttaa usein kömpelyyttä nuorissa Taitoharjoittelua ja taitoelementtiä pidettävä mukana kaikessa harjoittelussa varsinkin kasvupyrähdyksen aikana

Nopeuden herkkyyskaudet Nopeuteen vaikuttavat erityisesti hermotus, taito ja voimataso Ennen murrosikää tulisi painottaa liiketiheyttä, reaktiokykyä, rytmitajua ja taitoa Murrosiän jälkeen nopeus kehittyy edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi myös voimatasoja parantamalla

Voiman herkkyyskaudet Ennen murrosikää voiman kehitys pääasiassa lihashermotuksen kautta Tällöin voimaharjoittelun pitäisi sisältää paljon tasapainoon, taitoon, koordinaation liittyviä elementtejä Ennen murrosikää voimaharjoittelun perustekniikoiden opettelu + nopeusvoimaa esim. hyppelyiden ja kuntopallon heittojen muodossa Ennen murrosikää myös lihaskuntoa, lihasten aerobisen jaksamisen kehittämistä Keskikroppa / lantion tukilihakset kuntoon ennen murrosikää

Kestävyyden herkkyyskaudet Lapsi tarvitsee aerobista liikuntaa vähintään 30-60 min päivässä Lapsen ja nuoren kestävyysliikunnalla luodaan pohjaa myöhemmin tapahtuvalle harjoittelulle Anerobisen kestävyyden harjoittelu ennen murrosikää pääasiassa lyhyiden toistojen kautta Anaerobista maitohapollista nopeuskestävyysharjoittelu ei tulisi painottaa ennen murrosikää

Liikkuvuuden herkkyyskaudet Liikkuvuutta kehitettävä lapsuudessa tasaisesti siten, että passiivinen liikkuvuus saavuttaisi huipputasonsa jo n. 12 vuoden iässä Sen jälkeen liikkuvuuden lajinomaisuutta ja liikkuvuuden säilyttämistä hyvällä tasolla esim. kun voimaharjoittelu lisääntyy harjoittelussa murrosiän jälkeen Kasvupyrähdyksen aikana paljon liikkuvuutta Isoja liikkuvuuspuutteita vaikeata korjata aikuisiässä

LIIKUNNALLISTEN PERUSTAITOJEN HARJOITTAMINEN LEIKIN AVULLA Käytäntö

Miten otat herkkyyskaudet huomioon ryhmäsi harjoittelussa?

Kronologisen ja biologisen iän erot jopa 4-5 vuotta Liian usein edetään biologisesti nopeimmin kehittyneiden mukaan, jolloin biologisesti hitaammin kehittyvät tekevät tasolleen aivan väärää harjoittelua Yksilöllisyys tai tasoryhmät esim. voimaharjoitelussa a) lihaskuntoa kehon omalla painolla b) voimaharjoittelu perustekniikoiden opettelu, keppijumppa c) levyjumppa, tankojumppa

Kasvuun liittyvät vammariskit Jänteet kovilla kasvuiässä Jalkaterän alueen oireet, polvioireet Kasvun loppupuolella lantion alueen oireet Keskivartalolihasten hallinta + tuki selän vammojen ehkäisemiseksi Jalkaterän vahvistaminen jalkateräjumpan + paljain jaloin tapahtuvan liikkumisen avulla

Kasvuikäisen kehon kuormittaminen Nuorten valmennuksessa mukana olevan ymmärrettävä nuorten kehitykseen liittyvät asiat ja niiden aiheuttamat rajoitukset ja haasteet Luuston lopullinen lujittuminen esim. selässä vasta kaksi vuotta pituuskasvun pysähtymisen jälkeen Vaarankohteita: suuret hyppelymäärät kovalla alustalla, huonolla tekniikalla ja suurella teholla, voimaharjoittelu suurilla painoilla ja puutteellisella tekniikalla

Oppimistehtävä Suunnittele ja toteuta omien ohjattaviesi harjoittelua herkkyyskaudet huomioiden - mitä palautetta olet saanut ohjattaviltasi? - oletko huomannut harjoitusten ilmapiirissä muutoksia? - muuttuiko toimintatavat ohjauksessa?

Lähteet www.terveurheilija.fi – Harri Hakkarainen, Juha Koskela Mero, Vuorimaa & Häkkinen. 1990. Lasten ja nuorten harjoittelu.