Akavan hallitusohjelmatavoitteet Työelämäasiat Kohti uutta kasvua ja hyvinvointia työelämän lainsäädäntöä kehittämällä Akavan hallitusohjelmatavoitteet Työelämäasiat

Eroon työelämän laittomuuksista – reilulla pelillä tulosta Järjestöjen kanneoikeus lisää työelämän vakautta

Järjestöjen kanneoikeuden tarve johtuu työnantajan laittomasta menettelystä Työnantajalla on etuoikeus tulkita lakeja, työsuhteen ehtoja ja muita työoloihin liittyviä asioita. Työnantajan laiton menettely jatkuu, kunnes tuomioistuin velvoittaa työnantajan korjaamaan tai korvaamaan menettelynsä. Työntekijälle kynnys viedä asiansa tuomioistuimeen on usein liian korkea. On epävarmaa, miten näyttö arvioidaan ja mikä on tulkinnan lopputulos. Menettely hidasta ja kallista: paraskaan mahdollinen lopputulos ei aina riitä kompensoimaan sen kustannuksia. Leimautumisen pelko: vaikka voittaisi jutun, voi saada hankalan henkilön maineen. 20.12.2010

Käytännön esimerkki työntekijän oikeusturvan ohuudesta Työnantajayritys irtisanoo 15 työntekijää tuotannollisin syin, puutteellisesti käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen. Irtisanottaviksi valitaan oikeuksistaan kiinni pitäneet työntekijät. Työntekijät protestoivat laitonta menettelyä järjestämällä ulosmarssin. Kaksi työntekijää vie asian käräjäoikeuteen, joka toteaa menettelyn ja irtisanomiset laittomiksi. Asian riitauttaneet kaksi työntekijää saavat määrältään vaatimattoman yt-lain mukaisen hyvityksen ja kolmen kuukauden palkkaa vastaavan vahingonkorvauksen. Muut työntekijät eivät saa mitään. Työnantajapuoli vie ulosmarssiasian työtuomioistuimeen, joka tuomitsee työntekijöiden ammattiosaston maksettavaksi hyvityssakon työehtosopimukseen kohdistuvasta laittomasta työtaistelusta. Yritykseen jääneet työntekijät ylikuormittuvat tehdessään myös irtisanottujen työt, mutta eivät uskalla tehdä asialle mitään työpaikan menettämisen pelossa. 20.12.2010

Akavan perustelut järjestöjen kanneoikeudelle I Oikeutta käydään tehokkaammin ja henkilöitymättä. Yhdellä kanteella voidaan ratkaista moneen työntekijään kohdistuvat laittomuudet ilman, että yksittäinen työntekijä leimautuu hankalaksi henkilöksi. Laittomuuksiin puuttumisen esteenä ei ole taloudellista riskiä, joka kohdistuisi yksittäiseen työntekijään. Työelämän tasapaino ja ennakoitavuus paranevat, kun reilua ja laillista työnantajatoimintaa suositaan. Työntekijöiden turvautuminen painostustoimiin tai ylilyönteihin vähenee, kun oikeusturva paranee. Laillinen toiminta lisää luottamusta, joka on työyhteisön kehittämisen edellytys ja voimavara 20.12.2010

Akavan perustelut järjestöjen kanneoikeudelle II Tietoiset lain rikkomiset vähenevät. Riittävän tehokas työntekijöiden oikeussuoja ohjaa ennakolta työnantajien menettelyä lailliseksi. Työnantajien välinen yhdenvertaisuus paranee. Kilpailuedun hankkimista laittomuuksien avulla voidaan paremmin estää. Samat laittomuudet työpaikalla kohdistuvat usein moneen työntekijään. Esim. työaikalain soveltamisala/ylemmät toimihenkilöt, laittomat määräaikaisketjut, tiettyyn ryhmään kohdistuvat joukkoirtisanomiset, yhteistoiminta-asiat, yhdenvertaisuus Järjestöjen kanneoikeuden lainsäädäntövalmistelussa on turvattava työelämän tuntemus ja kolmikantaperiaate.

Reilulla pelillä tulosta: Eroon perusteettomista määräaikaisuuksista Kaikista palkansaajista 13 prosenttia ja akavalaisista 12 prosenttia työskenteli määräaikaisessa kokoaikatyössä vuonna 2009. Määräaikaisia työ- ja virkasuhteita käytetään liian paljon erityisesti julkishallinnossa ja nuorten naisten kohdalla. Alle 35-vuotiaista akavalaisista naisista 35 prosenttia työskenteli määräaikaisissa työsuhteissa vuonna 2009.

Määräaikaisuus 2009 Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto 27.5.2010

Arvio määräaikaisista 1 000 henkilöä Määräaikaisuus 2009 Arvio määräaikaisista 1 000 henkilöä Vuonna 2009 41 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 82 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Määräaikaisen työsuhteen kesto oli - 40 %:lla vuoden tai alle, - 38 %:lla vuodesta kolmeen vuoteen - 23 %:lla yli kolme vuotta. GRAAFIN SANOMA: Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto 21.4.2010

Millä keinolla tämä onnistuu parhaiten? Akavan tavoitteena on vähentää määräaikaisten sopimusten käyttöä ja kitkeä perusteettomat määräaikaisuudet pois työmarkkinoilta. Millä keinolla tämä onnistuu parhaiten? Tiukentamalla määräaikaisuuden perusteita lainsäädännössä Supistamalla työpaikkakohtaisia sopimus-mahdollisuuksia ko. suhteissa siten, että niissä on noudatettava aina vähintään lain tasoisia työehtoja Lisäämällä henkilöstön edustajien toimintamahdollisuuksia (mm. tiedonsaanti) Koventamalla sanktioita perusteettomissa määräaikaisuuksissa Lähde: Akavan hallitusohjelmakysely Akava-aktiiveille 2010

Laittomien määräaikaisuuksien syyt Työnantaja ei halua sitoutua työntekijään pitkiä aikoja kerrallaan. Toiminnan epävarmuus, liiketoiminnan riski Synnytysikäiset korkeasti koulutetut naiset : v. 2009 kaikista palkansaajista 13 % ja 35-vuotiaista akavalaisista naisista 35 % oli määräaikaisissa työsuhteissa. Irtisanomissuojaa kierretään pätkimällä työsuhteita – työnantajat kokevat laittomien määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpommaksi kuin irtisanomisen. Työvoiman tarpeen vaihteluita ei osata ennakoida. Yhteistoiminnallinen henkilöstö- ja koulutussuunnittelu on monella työpaikalla puutteellista. 20.12.2010

Vakituisten palvelussuhteiden ensisijaisuutta on korostettava Sen edellytyksenä ovat täsmälliset lainsäädäntökirjaukset määräaikaisten sallitusta käytöstä, tulkinnan pitää olla yksiselitteistä. Toiminnan epävarmuus ja liiketoimintariski eivät kuulu työntekijän kannettaviksi. Työsopimuslakiin on kirjattava henkilöstön edustajille itsenäinen oikeus saada tietoonsa työntekijän määräaikaisuuden peruste. Läpinäkyvyys lisää lain noudattamista. Tukee järjestökanteen nostamista. Määräaikaisuuksien käyttöön liittyvistä toimintatavoista on sovittava yhdessä henkilöstön kanssa. Tulevien tarpeiden, kuten sijaisuuksien, kartoitus on tehtävä ennalta. Määräaikaisuuksien perusteiden ja määrien tarkastelu on tehtävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tarvitaan kohdennettuja toimia nuorten naisten aseman parantamiseksi. Perhevapaiden 6+6+6 malli 20.12.2010

Reilulla pelillä tulosta: Inhimilliset ja joustavat työajat

Korvaamattomien ylitöiden tekeminen 2009 Akavalaiset Kaikki palkansaajat Sosioekonominen asema Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ylityötunnit niillä, jotka olivat tehneet korvaamatonta ylityötä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2009 21.4.2010

Vähintään 48 tuntia viikossa työskennelleet 2009 GRAAFIN SANOMA: Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto 21.4.2010

Ylipitkät työpäivät ovat vakavimpia työterveysriskejä Yleisimmät työaikaongelmat akavalaisilla: Työntekijät jätetään kokonaan työaikalain ulkopuolelle. Työaikakirjanpito ja muu seuranta on puutteellista. Ylitöitä ei korvata rahassa tai vapaana. Työntekijän työhön sidonnainen aika, kuten työhön liittyvä matkustelu, lisääntyy ilman mahdollisuutta palautumisaikaan. Työn ja vapaan välinen raja hämärtyy. Työkulttuuri ohjautuu ”jatkuvasti tavoittavissa olemisen kulttuuriksi”. Henkiset ja fyysiset terveysriskit ja liiallinen kuormittavuus laskevat työn tuottavuutta. Joustavat työaikajärjestelyt ovat usein työnantajan sanelemia. 20.12.2010

Yksilölliset työaikajoustot lisäävät hyvinvointia ja tuottavuutta Tasavertaisen sopimustoiminnan esteet on raivattava lainsäädännöllä. Työaikapankkijärjestelmän vähimmäisvaatimukset lakiin Myös muille työaikajoustoille lainsäädännön tukea Työntekijöille enemmän mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja poissaoloon elämäntilanteen mukaan. Sopimismahdollisuus todelliseksi: työnantajan harkintavaltaa on rajoitettava ns. vahvennetulla sopimisoikeudella tai subjektiivisella oikeudella. Joustavien työaikajärjestelmien ja osa-aikatyön käyttöönottoa, toimivuutta ja seurantaa on tuettava lainsäädännöllä.

Työaikasuojelun ja -kulttuurin on vastattava nykyisiä työntekomuotoja Kaikki työhön sidonnainen aika on saatava työaikaseurannan piiriin. Matka-ajan jälkeen on taattava riittävä lepoaika. Työajan ja muun työhön sidonnaisen ajan kuormittavuus tulee selvittää etukäteen työpaikoittain työsuojelun yhteistoiminnassa: Jatkuva säännöllisen työajan ylitys, toistuva matkustaminen työssä, vapaa-ajan käytön rajoitukset Työsuojelun toimintaohjelmaan ja työkyvyn ylläpitämisen toimenpiteisiin on sisällytettävä joustavat työaikajärjestelyt.

Miten työaikasuojelua voitaisiin parhaiten edistää? Lukemalla kaikki työhön sidonnainen aika työajaksi Lisäämällä sopimusvapautta työajan pituudesta ja sijoittelusta (joustavat työaikajärjestelyt) Lisäämällä lakiin riittävän täsmällisiä työajan organisoimista koskevia säännöksiä, joita noudatetaan, kun työaikajoustojen yksityiskohdista ei päästä sopimukseen Lisäämällä mahdollisuuksia siirtyä osa-aikatyöhön tai pitää vapaata sosiaalisin tai terveydellisin perustein Varaamalla osa nykyisestä perhevapaasta vain isien käyttöön Ottamalla käyttöön 6+6+6 –malli (6kk isälle, 6 kk äidille, 6 kk jaettavaksi) Parantamalla työsuhdeturvaa työhön paluutilanteessa Korottamalla päivärahan tasoa Lähde: Akavan hallitusohjelmakysely Akava-aktiiveille 2010

Uusia keinoja yhteistoiminnan tueksi Työnantajan neuvotteluaikoja henkilöstön vähentämistilanteissa on pidennettävä, mikäli henkilöstö- ja koulutussuunnitteluvelvoite on laiminlyöty. Säännöllinen vuoropuhelu ja tietojensaanti avainasemaan. Velvoitteistaan säännöllisesti huolehtivat työnantajat hyötyvät. Sanktioita on kovennettava. Tiedottaminen ja asennekasvatus ovat liian hitaita keinoja. Koulutussuunnittelua tuetaan verolainsäädäntöön otettavalla koulutusvarauksella. ”Säästetään” henkilöstökoulutukseen etukäteen kuin investointiin: pienentää veroa hyvinä aikoina, mahdollistaa investoinnin käyttämisen eli koulutuksen huonoina aikoina. Yhteistoiminnan valvonnan tueksi kolmikantainen neuvottelukunta. Järjestöjen valvonta tes-perusteisen yhteistoiminnan alueella. Säännöllinen vuoropuhelu on tarpeen työelämän tarpeiden ymmärtämiseksi.

Miten työpaikan yhteistoimintaa voitaisiin edistää? Lisäämällä ja tehostamalla yhteistoimintalakien valvontaa Lisäämällä työmarkkinajärjestöjen keinoja puuttua yt-velvoitteen laiminlyönteihin esi-merkiksi säätämällä järjestöjen kanneoikeus Tiedottamalla yhteistoimintalakien velvoitteista enemmän ja työpaikkakohtaisella koulutuksella Lähde: Akavan hallitusohjelmakysely Akava-aktiiveille 2010