Julkiset hankinnat ja kestävä kehitys – Lähellä tuotettua ruokaa ammattikeittiöihin, Jyväskylä 24.8.2010 Elintarvikehankintojen ongelmakohtia hankintalain näkökulmasta Juha Kontkanen Hankinta-asiantuntija Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Suomen Kuntaliitto ry. / Työ- ja elinkeinoministeriö

Milloin hankintalakia tulee noudattaa? Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin laissa säädetään. Kilpailuttaminen pääsääntö. Poikkeuksena suorahankinnat, joille aina oltava erittäin perustellut syyt (hankintalain 27 ja 28 §). Lisäksi sidosyksikköhankinnat sekä tietyt poikkeuksen piiriin kuuluvat hankinnat jäävät kilpailuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle (hankintalaki 7-10 §) Hankintalakia sovelletaan silloin, kun hankintayksikkö tekee kansallisen kynnysarvon ylittävän hankinnan. HUOM! Kynnysarvot ylittävistä hankinnoista EI voi tehdä enää kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta. Kynnysarvojen alapuolelle jääviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia, mutta mm. hyvän hallinnon periaatteet ja hankintalain syrjimättömyyden periaatteet tulisi huomioida pienhankinnoissakin. Pienhankinnoista ei voi valittaa markkinaoikeuteen! Käytettävissä olevat oikeusturvakeinot: kuntalain mukainen oikaisuvaatimus sekä hankintaoikaisu.

Hankintaprosessin vaiheet Hankinnan suunnittelu, valmistelu ja toteutustavan valinta Hankinnan kohteen määrittely sekä hankintaehdotuksen teko tarvittaessa Hankintamenettelyn valinta Hankinnasta ilmoittaminen (HILMA) Tarjouspyynnön laatiminen ja lähettäminen Tarjousten vastaanottaminen ja avaaminen Ehdokkaiden/tarjoajien soveltuvuuden arviointi Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistaminen Tarjousten vertailu Hankintapäätöksen tekeminen Hankintapäätöksen tiedoksianto Sopimuksen tekeminen Sopimuksen ja toimituksen valvonta Laskujen käsittely ja maksaminen Määrärahojen seuranta Ym. oleellinen Hankintalain sääntelyssä

Hankintojen oikeussuojauudistus Hankintalakia on muutettu lailla julkisten hankinnoista annetun lain muuttamisesta (30.4.2010/321). Muutokset tulivat voimaan 1.6.2010 Uudistuksella pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/66/EY (ns. oikeussuojadirektiivi) Direktiivin tavoitteena on oikeussuojan tehostaminen ennen kuin hankintasopimus on tehty.  - ns. reaalikeinot ensisijaisia seuraamuksia.   Jos hankintasopimus on tehty, hankintayksikön vakaviin virheisiin kuitenkin voitava puuttua. - direktiivin uudet seuraamukset (tehottomuus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen) Lainmuutoksella parannettu hankintamenettelyyn osallistuvien oikeusturvaa tehostamalla hankintojen oikeussuojajärjestelmää.

Keskeisimmät uudistukset (1) Kansallisten kynnysarvojen nostaminen Hankintasopimuksen tehottomuusseuraamus Seuraamusmaksu Sopimuskauden lyhentäminen Yllä mainitut uudet seuraamukset koskevat ainoastaan EU- kynnysarvot ylittäviä hankintoja.

Keskeisimmät uudistukset (2) Hankintaoikaisu Suorahankinnasta ilmoittaminen Hankintapäätöksen sähköinen tiedoksianto Muutoksenhaku. Huom! Hankintalain soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa ei ole enää mahdollisuutta tehdä kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta. Uudistuneen hankintalain mukaiset valitusosoitusohjeet saatavissa verkkosivuiltamme www.hankinnat.fi  ”mallit, ohjeet ja selvitykset”-kohdasta.

Voimassa olevat kynnysarvot Kansalliset kynnysarvot: Tavarat ja palvelut 30 000 € Rakennusurakat 150 000 € SOTE-palvelut 100 000 € Hankintalaki uudistui 1.6.2010, jolloin myös uudet kansalliset kynnysarvot tulivat voimaan. EU-kynnysarvot: Tavarat ja palvelut 193 000 € 125 000 € (valtion keskushallinto) Rakennusurakat 4 845 000 € EU-kynnysarvoja tarkastetaan kahden vuoden välein. Nykyiset voimaan 1.1.2010.

Hankintaoikaisu Hankintaoikaisun tekemisestä, sen vireille tulosta ja vaikutuksesta markkinaoikeuskäsittelyyn säädetään hankintalain 80–83 §:ssä. Hankintaoikaisun avulla hankintayksikkö voi omalla päätöksellään korjata hankintapäätöstä. Hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. -Omasta aloitteesta 60 pv:n kuluessa, kun päätös/toimenpide tehty. -Asianosaisen vaatimuksesta 14 pv:n kuluessa hankintapäätöksen tiedoksisaannista. Hankintapäätöstä ei voi korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on jo tehty. Hankintaoikaisu on käytettävissä kaikissa hankinnoissa niiden arvosta riippumatta.

Hankintapäätös Hankintalaki 73 § - HY:n on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. - Päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttavat seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. - Jos hankinnassa on noudatettava hankintalain 77 §:ssä tarkoitettua odotusaikaa, päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on lisäksi käytävä ilmi, minkä ajan kuluessa hankintasopimus voidaan tehdä. Hankintapäätöksen perustelut oleellisia, esim. pelkkä pisteiden ilmoittaminen ei riitä – perusteltava myös sanallisesti. Huom! Puutteellinen hankintapäätös (johtuen esim. perustelujen vajavaisuudesta, vääränlaisista muutoksenhakuohjeista) ei käynnistä valitusaikaa!

Suorahankintailmoitus Hankintalaki 35 § + hankinta-asetus (614/2007) Suorahankinta on poikkeus kilpailuttamisvelvollisuudesta. Suorahankinnan perusteista säädetään hankintalain 27–28 §:ssä. HY voi ilmoittaa EU-kynnysarvot ylittävää suorahankintaa koskevasta päätöksestään HILMA-järjestelmässä erillisellä ilmoituslomakkeella. HILMA-järjestelmän kautta ilmoitus lähetetään muiden EU-ilmoitusten tavoin Euroopan virallisen lehden sähköiseen täydennysosaan TED:iin. Ilmoituksen tekemisestä alkaa 14 pv:n mittainen muutoksenhakuaika, jonka aikana päätös voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden tutkittavaksi. Jos ilmoitusta ei tehdä, suoranhankinnasta voi tehdä valituksen markkinaoikeuteen 6 kk:n kuluessa hankintasopimuksesta. Mikäli kukaan ei valita määräajassa aiotusta suorahankintapäätöksestä, päätöksestä tulee lainvoimainen, eikä siihen voida enää jälkeenpäin puuttua muutoksenhaulla.

Hankintapäätöksen sähköinen tiedoksianto Hankintalaki 75 § Hankintapäätös muutoksenhakuohjeineen voidaan antaa sähköisesti tiedoksi niille, joita asia koskee. Tavoitteena on, että sähköisestä tiedoksiannosta tulisi pääasiallinen tiedoksiantotapa. Sähköinen tiedoksianto tapahtuu käyttämällä ehdokkaan ja tarjoajan HY:lle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa (esim. sähköpostiosoite tai telefaksinnumero). ”ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä” (75 §).

Hankintasopimus Hankintalaki 76 § Hankintapäätöksen jälkeen hankintayksikön on tehtävä hankintasopimus. Hankintasopimus syntyy kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. -Hankintasopimus syntyy hankintayksikön ja tarjoajan nimenomaisella tahdonilmaisulla, joka tapahtuu kirjallisen hankintasopimuksen allekirjoittamisella. -Lain esitöiden mukaan hankintasopimus ei ilman erityistä syytä syntyisi ainoastaan hankintapäätöksen tiedoksiannolla (Vrt. aiempi oikeuskäytäntö KKO 6.7.2007 nro 1857) Suositeltavaa, että hankintayksikkö viimeistään hankintapäätöksen tiedoksiannossa ilmoittaisi, että hankintasopimus ei synny hankintapäätöksellä vaan erikseen tehtävän kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella!!! Huom! EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintasopimusta ei saa tehdä ennen kuin 21 pv:n odotusaika on kulunut.

Politiikka – kilpailuttaminen Hankinta- direktiivit lainsäädäntö Kunnallispolitiikka Palvelustrategiat Hankintastrategiat Käytännön hankintatoiminta kilpailuttaminen sopimusten tekeminen toiminnan valvonta

Lähiruoan ja hankintalain ristiriita Lähiruoan määritelmä: Lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa (kunta, maakunta, talousalue) raaka- aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä. Hankintalain periaatteet: Tarjoajien yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun periaate Perustuu EY:n perustamissopimuksen periaatteisiin sekä hankintadirektiiveihin Tarjousmenettelyn kaikissa vaiheissa tarjoajia kohdeltava yhdenvertaisesti/syrjimättä Eri jäsenvaltioista/alueelta/paikkakunnilta tms. tulevia tarjoajia kohdeltava samalla tavalla kuin esimerkiksi oman kunnan yrityksiä. Syrjimättömyysperiaatetta on tulkittu oikeuskäytännössä siten, että hankinnalle asetetut vaatimukset eivät saa olla paikallisia, tiettyä aluetta suosivia tai syrjiviä. EI SAA SUORAAN SUOSIA OMAN ALUEEN YRITTÄJIÄ!

Esimerkki syrjivästä vertailuperusteesta (MAO 232/09) Tarjouspyynnössä käytetty vertailuperusteena ”kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät”–kriteeriä. Tämä on jaettu kahteen alakohtaan seuraavasti: ”kuljetusmatka pesulasta linnun tietä mitattuna kuntien maantieteelliseen keskipisteeseen – lyhin kuljetusmatka 5 pistettä muut suorassa suhteessa vähemmän kuljetusmatkan pituuden perusteella”. MAO:n ratkaisu: Tarjouspyynnön vertailuperuste ”kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät” pohjautuu ainoastaan kuljetusmatkan pituuteen. Sanottu vertailuperuste asettaa tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan näiden sijoittumispaikan perusteella ja on sen vuoksi tarjoajia syrjivä. Lähiruokaa ei siis voida hankkia esim. siten, että sitä määritellään kuljetusmatkaan perustuen, vaikka sinänsä kuljetusmatkalla voitaisiinkin ajatella olevan suora yhteys mm. ruoan tuoreuteen ja lähituottajiin (paikallisiin yrityksiin).

Ongelmia lähiruoan hankinnassa Lähituottajilla ei välttämättä riittävästi tuotteita tarjottavana  Kilpailuttaminen pienemmissä osissa =osatarjoukset  Tarjoaminen ryhmittymänä Tuotteita ei ole jalostettu riittävän pitkälle ajatellen suurkeittiöiden tarpeita  keskustelun, yhteistyön kautta uusia innovatiivisia ratkaisuja ongelmaan  myös yritysten kehityttävä, jos halutaan vastata kysyntään Hankintalaki ei estä vuoropuhelua paikallisten yritysten kanssa! PK-yritysten ongelmia mm: -Kohtuuttomat kelpoisuusehdot -Aikaa vievät tarjouspyynnöt ym. ”turha” byrokratia

Tarjoajien soveltuvuudesta Hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Selvityksillä hankintayksikkö pyrkii varmistamaan, että valituksi tuleva toimittaja todella pystyy toteuttamaan hankinnan. 56 §:n mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Samoja kriteerejä ei pääsääntöisesti voida käyttää enää tarjouksen valinnan yhteydessä, koska tarjoajan ominaisuudet eivät liity itse tuotteen ominaisuuksiin.  Tärkeää erottaa toisistaan tarjoajan soveltuvuudelle asetettavat kriteerit ja itse tarjoukselle (hankinnan kohteelle) asetettavat kriteerit!

Tarjoajien soveltuvuudesta (2) 56 §:ssä mainitaan, että hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään selvityksiä ja muita asiakirjoja. Säännös ei kuitenkaan velvoita tähän. Vastuu tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuudesta ja vaadittujen selvitysten toimittamisesta on lähtökohtaisesti aina tarjoajalla. Yksi MAO:n vakiofraaseista: ”Yksi hankintasäännösten mukaisen tarjouskilpailun perusperiaatteista on hankintayksikölle jätettyjen tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää sen mukaan, että yhdellekään tarjoajalle ei lähtökohtaisesti anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen. Hankintayksiköllä ei ole näin ollen ole velvollisuutta varata hakijalle tilaisuutta täydentää tarjoustaan eikä liioin ottaa tarjoajien kelpoisuutta arvioitaessa huomioon muita kuin saaduista tarjouksista ilmeneviä seikkoja.” Joissakin tapauksissa täsmentämisen pyytäminen voi kuitenkin olla jopa järkevää, koska saattaisi olla kohtuutonta poissulkea hyvä tarjoaja sen vuoksi, että tarjousasiakirjoihin on esimerkiksi vahingossa jäänyt jokin pieni virhe, jolla ei kuitenkaan ole oleellista merkitystä hankintaprosessin kannalta. Suhteellisuusperiaate huomioitava tässäkin yhteydessä!

Mitä hankintalaki sanoo hankinnan kohteen määrittelystä? Hankinnan kohde voidaan määritellä käyttäen teknisiä eritelmiä Esim. elintarvikehankinnoissa voidaan asettaa vaatimuksia liittyen tuotteen kokoon painoon suola- ja rasvapitoisuuteen muotoon rakenteeseen ravintoainepitoisuuteen mikrobien määrään (esim. 0-toleranssi, norovirus, salmonella, listeria jne.) tuoreuteen (esim. leipä 6 h paistamisesta) tuotteiden tunnistetietoihin prosessiin (esim. perunankuorimistapaan ja toimitusaikaan kuorimisesta) -käsittely ja jalostus, tuotanto ja kuljetus sekä pakkaukset jne. Hankinnan kohteeseen liittyvät laatuvaatimukset tulee kirjata tarjouspyyntöön hankinnan kohteen määrittelyn yhteydessä.

Laadukkaan elintarvikkeen ostaminen Hankinnassa laatu syntyy hankinnan kohteen tarkasta määrittelystä – Ei osteta ”ruisleipää” vaan 100% rukiista, viimeisen 24 h sisällä toimitusajankohdasta leivottua ruisleipää Hankintayksikkö saa ja sen pitää määritellä tarkoin, mitä se haluaa ostaa. Vain siten saa, mitä tilaa. Mitä palvelun tuottajalta edellytetään? Mikä on tuotteen laadun minimitaso? Miten laadukasta tuotetta halutaan ostaa? Miten laatu varmistetaan sopimusaikana?

Hankinnan kohteen määrittelyssä voidaan edellyttää esimerkiksi, että tuotteet valmistetaan määrätyistä raaka-aineista tai ilmoittaa, ettei mikään materiaaleista tai kemikaaleista saa olla ympäristölle haitallinen Luomukin on tekninen eritelmä! Teknisissä eritelmissä voidaan vaatia, että tietyt elintarvikkeet on tuotettu luonnonmukaisesti Luomutuotanto on erikseen säädelty ja valvottu tuotantomuoto Hankinta voidaan rajata luomutuotteisiin

MAO 6/10: Suurtalouteen soveltuvien lisäaineettomien perunoiden ja juuresten hankinta kaudelle 1.8.2008–31.7.2011 Tarjouspyynnössä tarjoajilta on edellytetty voimassaolevaa ympäristölupaa hankintakauden alkaessa 1.8.2008. Voittaneella yrityksellä ei ole ollut voimassa olevaa ympäristölupaa 1.8.2008, mutta se on kuitenkin hakenut lupaa, joka on saatu myöhemmin. Valittaja vedonnut siihen, että yritys olisi tullut sulkea pois tarjouskilpailusta, koska voimassa olevaa ympäristölupaa ei ole ollut tarjouksen jättöhetkellä. MAO: Hankintayksikkö ei voi tarjouksia arvioidessaan ottaa huomioon muita seikkoja kuin mitä tarjouksista ilmenee. Hankintayksiköllä on ollut lisäksi oikeus luottaa tarjoajien tarjouksissaan esittämiin tietoihin. hankintayksikkö on selvittäessään vielä hankintapäätöksen tekemisen jälkeenkin yritysten näkemyksen ympäristöluvan vaaditusta voimassaolosta täyttänyt velvollisuutensa selvittää hakijayhtiön esittämä epäily ympäristöluvan puuttumisesta. asian ratkaisemisen kannalta ei merkitystä myöskään sillä seikalla, että ympäristöluvat ovat tulleet myönnetyksi vasta 28.8.2008 eli sinänsä tarjouspyynnössä edellytetyn määräajan jälkeen.

MAO 334/07, lihat ja lihavalmisteet Hankinnan kohde: Kaupungin toimipisteille hankittavat lihat ja lihavalmisteet ajalle 1.1.2006 - 31.12.2006. eräiden tuotteiden osalta lihapitoisuudesta on annettu samat pisteet kaikille tarjoajille vaikka tarjottujen tuotteiden lihapitoisuudet ovat todellisuudessa poikenneet toisistaan. Pisteytys on lisäksi suoritettu virheellisesti ainakin siltä osin kuin hakija on saanut tuotteesta "broilerinfilee suikale marinoitu raaka" lihapitoisuuden osalta vähemmän pisteitä kuin kaksi alhaisemman lihapitoisuuden ilmoittanutta tarjoajaa. Kaikki tarjoajat ovat yhtä tarjoajaa lukuun ottamatta saaneet valikoiman laajuutta koskeneen arviointiperusteen osalta täydet pisteet. Tarjousten perusteella todettavissa, että tarjouspyynnössä pyydetyistä kaikkiaan 104 tuotteesta hakijan valikoimista on puuttunut viisi tuotetta, kun taas voittanut tarjoaja ei ole tarjonnut pyydetyistä tuotteista 12 tuotetta. tarjousvertailusta tai hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt perusteluja tehdylle pisteytykselle.

MAO 16/05 (leipä- ja leipomotuotteet) Tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous Tarjouspyynnössä hintojen osalta ilmoitettu: "Tarjottujen hintojen tulee olla sitovia. Jos hintoja muutetaan, niistä on ilmoitettava kirjallisesti ostajille, jotka pidättävät oikeuden muuttaa ostopaikkaa kesken toimituskauden, jos tuote voidaan edullisemmin ostaa muualta." Tarjouksessa hintojen osalta ilmoitettu: "oheisen luettelon mukaiset arvonlisäverottomat nettohinnat. Hintaliitteen ulkopuolisista tuotteista alennus 25 % tilauskirjahinnoista. Pidätämme oikeuden yleisen hintatason noususta johtuviin hinnankorotuksiin." Tarjouspyynnössä on sen kohdan "Hankinta- ja toimitusehdot" alla nimenomaisesti ilmoitettu, että pientoimitus- ja laskutuslisiä ei hyväksytä. Voittaneessa tarjouksessa on toimitusehtojen osalta ilmoitettu: ”Rahtivapaasti Vaasan & Vaasan Oy:n Rovaniemen ja Kiimingin leipomoilta suuntakuorman mukana. Suuntakuorman ulkopuolisista alle 10 laatikon lisätoimituksista peritään erillinen 25 euron pientoimituslisä". Tarjouspyynnön mukaan toimitusten pitänyt tapahtua kunkin ostajalaitoksen ilmoittamina aikoina ja erinä kulutuskauden aikana. Tarjouspyynnön täydennyksessä ilmoitettu ostajalaitosten leipien ja leipomotuotteiden toimitusajat ja -paikat. Voittaneessa tarjouksessa on ilmoitettu, ettei tarjoaja voi täydellisesti sitoutua toimituspaikkaluettelon mukaisiin toimitusaikoihin, vaan tarjoaja on pidättänyt oikeuden neuvotella kullekin toimituspaikalle molemmille osapuolille sopivan toimitusajan. OLISI PITÄNYT HYLÄTÄ!

MAO 150/07 (kuiva-ainetuotteet/pakasteet) Poissulkeminen aiempien huonojen kokemusten vuoksi MAO: ”Tavarantoimittajan toimitusvarmuudella on joukkoruokailun järjestämisessä toiminnan luonne huomioon ottaen erityisen suuri merkitys.” Hankintayksikkö on voinut hakijan kelpoisuutta arvioidessaan ottaa huomioon hankintarenkaan hankintayksiköiden huonot kokemukset. Hankintayksikkö ei siten ole ylittänyt harkintavaltaansa eikä menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi, kun se on riidattomasti todettujen toimitusvaikeuksien perusteella arvioinut, ettei hakijalla ole ollut hankintalaissa tarkoitettuja edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Harkinnassa oleellista: - On reklamoitu todisteellisesti ja todelliseen syyhyn perustuen - Palvelu ei ole parantunut (korjaavat teot on huomioitava!)

Kunnallisen ruokapalvelun hankintaoppaat Löytyvät osoitteesta: http://www.tkk.utu.fi/extkk//ruokasuomi/  oppaat ja ohjeet

Ajankohtaiset julkisia hankintoja koskevat uutiset suoraan sähköpostiisi maksutta HankintaINFO -uutiskirje HankintaINFO välittää tietoa uudesta hankintalaista, kilpailuttamisesta, hankintamalleista ja -ohjeista sekä julkisten hankintojen hyvistä käytännöistä. Uutiskirje ilmestyy noin 6 kertaa vuodessa. Voit tilata HankintaINFOn myös ruotsinkielisenä. Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi osoitteesta: www.kunnat.net/uutiskirjeet

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Neuvontayksikön verkkosivuilta löytyvät mm: ajankohtaiset uutiset kuvaus hankintaprosessin eri vaiheista julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö sekä siihen liittyvää oikeuskäytäntöä malleja, ohjeita sekä usein kysyttyjä kysymyksiä Neuvontayksikkö julkaisee useamman kerran vuodessa sähköistä HankintaINFO -uutiskirjettä, jossa käsitellään ajankohtaisia julkisiin hankintoihin liittyviä asioita Neuvontayksikkö vastaa asiakkaiden yksittäisiin hankintalain soveltamiseen liittyviin kysymyksiin (neuvonta on maksutonta).  www.hankinnat.fi