Osuustoiminta tutuksi Etuja jäsenille - meille Suomessa

Sisällys Osuustoiminta koskee myös Sinua ja perhettäsi Yritystoiminta Suomessa Osuustoiminta on jäsenten taloudellista yhteistoimintaa Keskinäisyys on vakuutusalan osuustoimintaa Osuustoiminnan arvot ja periaatteet Osuuskuntia on kaikkialla maailmassa Mikä erottaa osuuskunnan osakeyhtiöstä? Osuuskuntien toiminta perustuu jäsenten tarpeisiin Osuustoiminnan suuri kertomus Juuret Rochdalen teollisuuskaupungissa Englannissa Osuustoiminta tuli Suomeen 1800-luvun lopulla Osuuskunnan jäsenyys ja jäsenhallinto Osuustoiminnalliset yritykset ja niiden monet jäsenet Osuuskunta sopii myös alkavaan yritystoimintaan Lisätietoa Pellervo-Seurasta

Osuustoiminta koskee myös Sinua ja perhettäsi Osuustoiminta on laajimmin omistettu yritysmalli Suomessa; jäsenyyksiä osuuskunnissa ja niihin rinnastuvissa keskinäisissä vakuutuslaitoksissa on noin 7 miljoonaa. Lähes kaikki kotitaloudet ovat jäsenenä jossain osuuskunnassa. Keskimäärin aikuisella suomalaisella on osuuskunnissa ja keskinäisissä vakuutuslaitoksissa kaksi jäsenyyttä. Maanviljelijöillä jäsenyyksiä on keskimäärin neljä. Osuuskunta on myös aloittavan yritystoiminnan muoto. Yhteisyrittäjyyteen perustuvia osuuskuntia perustetaan monille eri toimialoille. Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa! Kyllä, osuustoiminta on arkinen asia. Siksi sitä ei ehkä tule pohdittua. Tässä esityksessä osuustoimintaan tutustutaan eri näkökulmista.

Yritystoimintaa Suomessa Suomessa on yli 200.000 yritystä, joista noin 4000 on osuuskuntia. Vaikka osuuskuntia on lukumääräisesti vähemmän kuin muita yrityksiä, niillä on miljoonia jäseniä - meitä tavallisia suomalaisia. Pörssiyritykset ovat sijoittajien omistamia. Sijoittajat hankkivat omistuksensa yleensä arvopaperipörssin välityksellä. Perheyritykset ovat pääosin saman suvun omistamia yrityksiä, joissa omistus siirtyy sukupolvelta toiselle. Valtionyhtiöissä valtio on osin tai kokonaan omistamassa yritystä, jolla on tai on ollut kansallinen tehtävä Suomen rakentamisessa. Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia. Osuuskuntia voi nimittää myös jäsen- tai asiakasomisteisiksi yrityksiksi.

Yritystoiminta Suomessa Osakeyhtiö Soveltuu laajaan liiketoimintaan. Osakkeenomistaja ei ole vastuussa yrityksen veloista. Osuuskunta Soveltuu laajaan liiketoimintaan Jäsenomistaja ei ole vastuussa yrityksen veloista. Keskinäinen yhtiö Soveltuu laajaan (vakuutus)liiketoimintaan. Avoin yhtiö Omistajat vastaavat veloista koko omaisuudellaan. Kommandiittiyhtiö Omistajat, paitsi äänetön yhtiömies, vastaavat veloista koko omaisuudellaan. Toiminimi Omistaja vastaa veloista koko omaisuudellaan.

Osuuskunta Osuuskunnan tarkoitus on jäsentensä tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät osuuskuntansa tarjoamia palveluita.

OSUUSTOIMINTA on jäsenten taloudellista yhteistoimintaa OSUUSTOIMINTA on osuuskuntiin rakentuva taloudellinen toiminta- ja organisoitumismalli ja jäsentensä yhteisyrittäjyyden muoto. Perustasolla se on jäsentensä omistama osuuskunta ja valtakunnallisella tasolla usein osuuskuntien yhteisesti omistama keskusliike, joka voi olla myös osakeyhtiömuotoinen.

Keskinäisyys on vakuutusalan osuustoimintaa Keskinäinen vakuutusyhtiö ja keskinäinen vakuutusyhdistys on asiakasomisteinen vakuuttaja, jonka vakuutuksen ottajat omistavat. Keskinäisyys on vakuutusalan osuustoimintaa. Keskinäisiä vakuutusyhtiöitä on kaikkialla maailmassa. EU-maiden noin 7000 vakuutusyhtiöstä noin 5000 on keskinäisiä yhtiöitä ja niiden vakuutusmaksutulot ovat noin 30 prosenttia kaikista vakuutusmaksutuloista.

Osuustoiminnan arvot ja periaatteet Osuuskuntien perustana ovat omatoimisuuden, omavastuisuuden, demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot. Osuustoiminta uskoo rehellisyyden, avoimuuden, yhteiskunnallisen vastuun ja muista ihmisistä välittämisen eettisiin arvoihin.

Osuustoiminnan arvot ja periaatteet 1. periaate: Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys Osuuskunnat ovat vapaaehtoisia organisaatioita, jotka ilman sukupuolista, yhteiskunnallista, rodullista, poliittista tai uskonnollista syrjintää ovat avoimia kaikille, jotka voivat käyttää osuuskunnan palveluja ja ovat valmiita noudattamaan jäsenyyden velvoitteita. 2. periaate: Demokraattinen jäsenhallinto Osuuskunnat ovat jäsentensä hallitsemia demokraattisia organisaatioita. Päätöksentekoon aktiivisesti osallistuva jäsenistö määrää niiden toimintalinjoista. Luottamushenkilöinä toimivat miehet ja naiset ovat vastuussa toiminnastaan jäsenistölle.

Osuustoiminnan arvot ja periaatteet 3. periaate: Jäsenten taloudellinen osallistuminen Jäsenet osallistuvat yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti osuuskunnan pääoman kartuttamiseen ja hallitsevat sitä demokraattisesti. 4. periaate: Itsenäisyys ja riippumattomuus Osuuskunnat ovat itsenäisiä, jäsentensä hallitsemia, omatoimisuuteen perustuvia organisaatioita. 5. periaate: Koulutus, oppiminen ja viestintä Osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen, luottamushenkilöilleen, liikkeenjohdolleen ja henkilöstölleen mahdollisuuden koulutukseen, jolla edistetään osuuskunnan kehittämistä. Osuuskunnat viestivät suurelle yleisölle sekä etenkin nuorisolle ja mielipidevaikuttajille osuustoiminnan luonteesta ja sen eduista.

Osuustoiminnan arvot ja periaatteet 6. periaate: Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö Osuuskunnat palvelevat jäsenistöään tehokkaimmin ja vahvistavat osuustoimintaliikettä harjoittamalla keskinäistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 7. periaate: Vastuu toimintaympäristöstä Osuuskunnat toimivat yhteisöjensä kestävän kehityksen hyväksi jäsenten päättämällä tavalla. Nämä kansainvälisesti määritellyt arvot ja periaatteet on otettu huomioon säädettäessä Suomen osuuskuntalakia ja EU:n eurooppaosuuskuntalakia. Toimimalla osuuskuntalain puitteissa ja hengessä, tulevat myös osuustoiminnan arvot ja periaatteet otetuksi huomioon.

Osuuskuntia on kaikkialla maailmassa Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA yhdistää eri maiden osuustoimintaa. Se edustaa yli 800 miljoonaa osuuskuntien jäsentä. YK:n kanssa läheisesti toimiva ICA on maailman suurin hallituksista riippumaton järjestö. Osuustoiminnalla on vaikutus miljardien ihmisten toimeentuloon. Kuten muutkin yritykset, myös osuuskunnat menestyvät parhaiten vakaissa yhteiskunnissa. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa on vahva osuustoiminta. Suuri osa maailman väestöstä on maanviljelijöitä. Osuustoiminnan katsotaan olevan tärkeä keino maailman kehityskysymysten ratkaisussa. Suosiota saanut Reilun Kaupan järjestelmä pohjautuu pääosin kehitysmaiden maanviljelijöiden osuustoimintaan.

Mikä erottaa osuuskunnan osakeyhtiöstä? Osuuskunta on jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallitsema yritys. Osakeyhtiön omistavat osakkaat, joilla on hallussa osakeyhtiön osakkeet. Osuuskunnassa päätösvalta jakautuu pääsäännön mukaan jäsen ja ääni –periaatteella. Osakeyhtiöissä äänivalta jakautuu osakeomistuksen mukaan. Osuuskunnassa tulos jaetaan pääosin sen mukaan kuin kukin jäsen on käyttänyt osuuskunnan palveluita. Palveluiden tuottaminen on pääasia. Osakeyhtiössä pääoman tuotto on yleensä pääasia ja tulos jaetaan osakeomistuksen mukaan. Osuuskunnassa on vaihtuva oman pääoman määrä ja osakeyhtiöissä kiinteä.

Osuuskuntien toiminta perustuu jäsenen tarpeisiin Osuuskunnan perusajatus on koota useat pienet voimat suuremmaksi voimaksi. Yksilö on markkinoilla perin pieni toimija, mutta yhdessä toisten kanssa toimien voima kasvaa. Osuuskunnan jäsen pääsee hyötymään osuuskunnan palveluista, päättämään osuuskunnan toiminnan suuntaviivoista ja osallistumaan mahdolliseen ylijäämän jakoon. Osuuskuntien keskeisin hyöty tulee siitä, että niiden palvelut ovat juuri jäsenten haluamia ja että ne tuotetaan ja myydään jäsenelle kohtuulliseen hintaan. Monet osuuskunnat maksavat jäsenille bonuksia, joilla palkitaan osuuskunnan palvelujen käytön mukaan. Erityisesti suuremmat osuuskunnat maksavat korkoa osuuskuntaan sijoitetulle osuuspääomalle.

Osuuskuntien toiminta perustuu jäsenen tarpeisiin Osuuskunnilla on tärkeä rooli siinä, että palveluja on saatavilla koko Suomessa, myös harvaan asutuilla alueilla. Osuuskuntien tarkoitus on toimia pitkäjänteisesti jäsentensä hyväksi. Osuuskunta pyrkii olemaan kumppani jäsenilleen myös sukupolvien yli. Osuuskunnissa pyörivä raha jää vireyttämään oman alueen ja koko Suomen elinvoimaa. Osuustoiminta on vastuullista suomalaista omistajuutta. Osuuskunnat pitävät yllä kilpailua ja kirittävät kaikkia yrityksiä hyvään suoritukseen.

Osuuskunnan kaksoisluonne: liikeyritys + jäsenyhteisö Osuustoimintayrityksen kaksoisluonne tarkoittaa, että osuuskunta toimii jäsenistönsä suuntaan omistajiensa demokraattisena jäsenyhteisönä ja markkinoiden suuntaan tehokkuutta ja tulosta tavoittelevana liikeyrityksenä.

Osuustoiminnan suuri kertomus Osuustoiminnan idea selviää, kun tarkastelee sen syntyhistoriaa ja kehitystä osana teollistuvaa ja rahatalouteen siirtyvää yhteiskuntaa. Osuustoiminta syntyi 1800-luvun teollistuvassa Euroopassa korjaamaan talouselämän epäkohtia ja parantamaan maanviljelijöiden, työntekijöiden ja käsityöläisten usein varsin heikkoa asemaa markkinoilla. Idea oli yhdistää voimia niin, että osuuskuntien jäsenet muodostivat yhteisen suuren voiman markkinoilla ja näin paransivat omaa asemaansa. Osuustoiminnalla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys, koska se samalla korjasi heikoimmassa asemassa olevien asemaa yleensäkin yhteiskunnassa.

Juuret Rochdalen teollisuuskaupungissa Englantilaisessa Rochdalen teollisuuskaupungissa Manchesterin lähellä syntyi nykyaikainen osuustoiminta vuonna 1844. Puuvillatehtaan työntekijät perustivat oman kaupan palvelemaan heitä tuotteiden hinnan ja laadun suhteen rehellisesti ja muutoinkin mahdollisimman hyvin. Kauppatavat olivat tuolloin usein varsin puutteellisia ja tuotteiden saatavuus epävarmaa, joista kärsivät laajat kansanjoukot. Osuuskauppaidea levisi nopeasti eri puolille Eurooppaa. Myös maanviljelijöiden asema eri puolilla Eurooppaa oli 1800-luvulla heikko. Tilanteen parantamiseksi he perustivat osuuskuntia: maatalousosuuskuntia jäsenten tuottamien maataloustuotteiden jalostamiseksi ja markkinoille pääsemiseksi ja osuuspankkeja pääoman hankkimiseksi. Osuuskuntia perustettiin myös tuotantotarvikkeiden hankkimiseksi.

Osuustoiminta tuli Suomeen 1800-luvun lopussa Osuustoiminta-aate levisi maatalousvaltaiseen, mutta jo teollistuvaan Suomeen 1800-luvun lopussa. Taloudellisissa ja sosiaalisissa oloissa oli täälläkin paljon korjattavaa. Osuustoiminnan katsottiin auttavan. Varsinaisen sysäyksen osuustoimintaliike sai Venäjän sortokausien alkamisesta vuonna 1899. Kansallisuusaatteen siivittämä ja tohtori Hannes Gebhardin johtama Pellervo-Seura perustettiin osuustoiminnan edistämiseksi Suomen Suuriruhtinaskunnassa. Vuonna 1901 säädettiin osuustoimintalaki. Tämän jälkeen syntyi osuuskuntia ympäri maata eri toimialoille maaseudulle ja kaupunkeihin. Nykyisinkin toimivien suurten osuuskauppojen, osuuspankkien, osuustoiminnallisen elintarvike- ja metsäteollisuuden juuret ovat 1900-luvun alkuvuosikymmenissä. Vanhinta osuustoimintaa edustavat kuitenkin keskinäiset vakuutusyhdistykset ja –yhtiöt, joiden juuret ulottuvat jopa 1700-luvulle saakka. Keskinäisyys on vakuutusalan osuustoimintaa. Se perustuu vakuutuksenottajien keskinäisen avun periaatteelle: kun joku joukosta on ongelmissa, muut auttavat.

Osuuskunnan jäsenyys ja jäsenhallinto Osuuskunta on yritys, jonka sen jäsenet omistavat. He myös päättävät osuuskunnan toiminnasta käyttämällä päätösvaltaa osuuskunnan hallinnossa. Valta tuo jäsenille myös vastuun. Osuuskunnan idea on, että sen jäsenet käyttävät osuuskunnan tuottamia tuotteita ja palveluita. Osuuskunnan jäsen maksaa osuuskuntaan liittyessään osuusmaksun. Osuusmaksuista koostuu osuuskunnan liiketoiminnan edellyttämä oma pääoma. Jäsenet valitsevat osuuskuntakokouksessa tai edustajiston vaaleissa demokraattisin periaattein osuuskunnan hallinnon, joka päättää yrityksen toiminnan suuntaviivoista osuuskunnan ja sen jäsenistön parhaaksi. Osuuskunnan hallintoon kuuluvat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat.

Osuuskunnan jäsenyys ja jäsenhallinto Osuuskunnan päätöksenteon erityinen piirre on demokratia. Jokaisella jäsenellä on ylintä päätösvaltaa käyttävässä osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Suurimmissa osuuskunnissa voi olla osuuskuntakokouksen sijaan edustajisto. Jokaisella jäsenellä on myös edustajiston vaaleissa yksi ääni. Yleensä tämä henkilö ja ääni -periaate tunnetaan valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa. Osuuskuntademokratia on kuitenkin valtiollista ja kunnallista demokratiaa vanhempaa perua. Osuuskunnan jäsenillä ei ole yleensä ehdotonta velvollisuutta käyttää oman osuuskunnan palveluita tai tuotteita. Jäsenten sitoutuminen omaan osuuskuntaan kuuluu kuitenkin osuustoiminnan ideaan. Voidaan kysyä, miksi jäsenet osuuskuntansa ovat perustaneet, jos he eivät sen palveluja käytä.

Suomalaiset osuustoimintayritykset ja niiden monet jäsenet Osuuskaupan tehtävänä on tarjota jäsenien päivittäin tarvitsemia tuotteita ja palveluita. S-ryhmän osuuskaupoissa on 1,8 miljoonaa ja Osuuskunta Tradeka-yhtymässä yli 0,3 miljoonaa jäsentä. Osuuskaupoilla on päivittäistavarakauppojen lisäksi myös mm. ravintoloita, hotelleita, maatalouskauppoja, autokauppoja ja liikennemyymälöitä. S-ryhmään kuuluu myös S-pankki. Osuuspankki ottaa vastaan talletuksia, myöntää lainoja ja toimii myös jäsentensä varallisuuden hoitajana. Osuuspankit, joissa on 1,4 miljoonaa jäsentä, tarjoavat palveluja kaikille väestöryhmille myös harvaan asutuilla alueilla. Osuuspankit tarjoavat usein myös vakuutuspalveluja. Keskinäiset vakuutusyhdistykset ja –yhtiöt, joissa on 3 miljoonaa osakasta, ovat erikoistuneet vakuutusturvan tarjoamiseen vakuutuksenottajien keskinäisen avun periaatteella. Suomessa toimii myös mm. laajakaista-, sähkö- ja puhelinosuuskuntia.

Suomalaiset osuustoimintayritykset ja niiden monet jäsenet Osuustoiminta on yleistä myös maa- ja metsätaloudessa. Maa- ja metsätilojen tuloista suuri osa tulee osuuskuntien kautta. Meijeriosuuskunnat ja niiden omistama teollisuus keräilee, jalostaa ja markkinoi maidontuottajien maidon. Liha-alan osuuskunnat hoitavat kuljetuksen, jalostuksen ja markkinoinnin suoraan tai ne ovat perustaneet osakeyhtiöitä hoitamaan tätä tehtävää. Kananmuna-alalla toimivat osuuskunnat hoitavat munien keräämisen, pakkaamisen, jalostuksen ja markkinoinnin. Metsäomistajien puun jalostuksen ja markkinoinnin parissa toimii Osuuskunta Metsäliitto. Se omistaa mm. sahoja sekä selluloosa-, paperi- ja kartonkitehtaita. Maatilatalouden tarvitsema kotieläinjalostus on suurelta osalta osuustoimintaan pohjaavaa.

Osuuskunta sopii myös alkavaan yritystoimintaan Suurin osa suomalaisista osuuskunnista on eri toimialojen pienyrityksiä. Osuuskunnan suosio on kasvanut uudelleen 1990-luvulta alkaen. Syynä on mm. työelämän muutos, jossa perinteisen palkkatyö- ja yrittäjyysmallin rinnalle on haettu uusia tapoja organisoida työtä. On myös katsottu, että peruspalveluiden, mm. vesihuolto ja it-palvelut, tuottamiseen on muitakin vaihtoehtoja kuin vaikkapa kunnan palvelutuotanto. Tarpeeseen ovat vastanneet yhdessä yrittämisen hyvät puolet: jäsenten osaamisen ja taloudellisten voimavarojen yhdistäminen.

Osuuskunta sopii myös alkavaan yritystoimintaan Osuustoiminta ei ole toimialasidonnaista, vaan sopii kaikkialle, missä voimien yhdistämisellä päästään parempaan lopputulokseen kuin yksin toimittaessa. Niinpä osuuskuntia toimii eri toimialoilla sekä kaupungeissa että maaseudulla. Vesiosuuskunnat toimittavat jäsenilleen puhdasta vettä ja myös huolehtivat jätevesistä. Eri alojen ammattilaisten asiantuntijaosuuskunnat, mm. rakentajat, parturi-kampaajat ja kielenkääntäjät, markkinoivat jäsenten osaamista palveluiden tarvitsijoille. Osuuskuntia toimii erikoistavarakaupan yksityisyrittäjien hankinta- ja markkinointiyrityksinä. Osuuskuntia on myös mm. kouluissa yrittäjyyteen valmentavina oppilasosuuskuntina.

Lisätietoa Pellervo-Seurasta Osuuskuntien perustamiseen ja toimintaan liittyvää materiaalia ja neuvontaa saa osuustoiminnan edistämisjärjestöstä Pellervo-Seurasta ja sen verkkosivuilta. www.pellervo.fi