Osuustoimintayritysten lähivuosien koulutustarpeet

Esitys aiheesta: "Osuustoimintayritysten lähivuosien koulutustarpeet"— Esityksen transkriptio:

1 Osuustoimintayritysten lähivuosien koulutustarpeet
Pellervo-Seuran vuosikokous Kari Huhtala, Pellervo-Instituutti

2 Miksi yritykset hankkivat koulutusta?
Tavoitteena välitön tai nopea hyöty Kyse ajankohtaisesta tai muusta koulutuksesta, joka välttämättä kuuluu käydä Yritys haluaa investoida tulevaisuuteen

3 Tuottajaosuuskuntien toimintaympäristö
Avoin kilpailu markkina-asemasta: globaalisti, Euroopassa, Pohjoismaissa Kilpailu siirtynyt myös raaka-aineeseen Ympäristö- ja eettiset kysymykset Kuluttajat, viranomaiset, sidosryhmät, ”suuri yleisö” Asiakaskäyttäytymisen segmentoituminen, hajaantuminen

4 Asiakasomisteisten yritysten toimintaympäristö
Kivikova kilpailu kotimaan markkina-asemasta: Uusia alliansseja, uusia tuotteita, uusia palvelutarpeita Säädökselliset vaateet Mm. hyvä hallintotapa Teknologinen kehitys Vaatii osaamista Vaatii pääomapanostuksia

5 Viisi kilpailuvoimaa (M. Porter)

6 Mistä syntyy tuottajaosuuskunnan lisäarvo?
Perushaaste syntyy raaka-ainemarkkinasta ja raaka-aineen hinnasta (= alhainen lisäarvo). Jos raaka-aineesta on pulaa hinta voi olla hyvä. (öljy pitkäaikainen esimerkki, nyt myös vilja) Tuottajaosuuskunnan lisäarvo tulee yrityksen voitollisesta, tehokkaasta toiminnasta, kuten: Jalostuksesta: osuuskunta valmistaa tuotteita mahdollisimman pitkälle Vahvoista tuotemerkeistä, joissa vahvuus syntyy mm. laadusta, alkuperästä, turvallisuudesta, mausta Ammattimaisesta markkinoinnista Myydään raaka-aineen sijasta ratkaisuja ja elämyksiä: helppoutta ja varmuutta sekä elämyksiä

7 Mistä syntyy asiakasomisteisen yrityksen lisäarvo?
Asiakasomisteisessa osuustoimintayrityksessä ei ”raaka-aineproblematiikkaa” tuottajaosuuskunnan tavoin Lisäarvo syntyy ylivertaisesta palvelusta ja hyvistä tuotteista sekä ylijäämän palautuksista konkreettisessa muodossa Kaikki tämä edellyttää hyvää, voitollista toimintaa Lisäarvo syntyy myös tunteesta, että kyse on ”meidän yrityksestä”, jolloin sitoutuneisuus lisääntyy

8 Luottamushallinnon koulutushaasteet
Kari Huhtala, Pellervo-Instituutti .

9 Pullonkaulakysymyksiä:
Luottamushenkilöiden motivaatio ja ajankäyttö Osaamispuutteet Hallinnon sisäinen viestintä Kansainvälisyys ja kielitaito

10 Ot-yritysten koulutus 2002-2007 Osallistujamäärät
2002 2003 2004 2005 2006 2007 Seminaarit ja ajankohtaiskoulutus 318 312 310 347 358 339 Hallintohenkilöiden koulutusohjelma 131 82 60 77 97 120 Yrityskohtainen koulutus 252 276 600 473 251 406 YHTEENSÄ 701 670 970 897 706 865 Lähde: Pellervo-Instituutti

11 Perusosaamistarpeet luottamushallinnossa
Perehtyminen oman osuuskunnan sääntöihin, tavoitteisiin ja strategioihin Talouden ja tunnuslukujen lukutaito Kriittinen uteliaisuus oman osuuskunnan taloudelliseen ja muuhun tilanteeseen Näkemys keskeisistä asiakkaista ja sidosryhmistä Oman jäsenistön tuntemus

12 Syventävät osaamistarpeet
”Liikemiesnäkemys” muuttuvassa ympäristössä strategiaosaaminen, hallintoelinten johtaminen Osaamisen monipuolisuus hallitustyöskentelyssä (miettittävä myös ulkopuolisten asiantuntijoiden lisääntyvää käyttöä) Talouden johtaminen osana strategiaa Omistajaohjaus Kansainväliset haasteet Hallinnon sisäinen viestintä ja muu kommunikaatio

13 Hallinto linkkinä liiketoiminnan
ja jäsenistön välillä Jäsenet OT-yritys Hallinto TUNNE TAHTO JÄRKI TOIMINTA

14 Osuuskunnan toimielimet
Jäsenet = Omistajat Osuuskuntakokous Hallintoneuvosto VALITSEE VALVOO OHJAA RAPORTOI TIEDOTTAA Hallitus Toimitusjohtaja, Avainhenkilöstö

15 kh/pellervo-instituutti
”Hallitus seuraa yrityksen toimintaa pääosin toimitusjohtajan antaman informaation varassa. Viisas hallitus käyttää seurantaan myös muita tietolähteitä.” kh/pellervo-instituutti

16 kh/pellervo-instituutti
”Hallituksen on aina selvitettävä omistajatahto: mitä omistajat ovat valmiita panostamaan, mitä he odottavat yrityksestä ja miten omistajat haluavat käyttää valtaa yrityksessä. Omistajatahdon pohjalle syntyy omistajastrategia.” kh/pellervo-instituutti

17 Case hallintoneuvosto
”tuntosarvi” jäseniin  voi vahvistaa sitoutumista Kahdensuuntainen ohjaava ja kehittävä rooli johdon ja jäsenistön välillä Erityinen mahdollisuus kehittää sidosryhmäyhteistyötä Voidaan valita ns. hallinnon tarkkailijat avustamaan valvontatehtävässä NÄKÖKULMA: osuuskunnan maantieteellisen ja jäsenmääräisen koon kasvaessa sisäisen viestinnän merkitys korostuu 10.50

18 kh/pellervo-instituutti
”Hyvä puheenjohtaja on paljon yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän etukäteen hyväksyy toimitusjohtajan esitykset.” kh/pellervo-instituutti

19 Perehdyttäminen asiakaskohtaisesti
Hallinnon koulutustarpeisiin vastaaminen Syvätaso, mm. Hallitukset isojen osuuskuntien hallintoneuvostot HLJ-ohjelma Keskitaso, mm. Isojen osuuskuntien edustajistojen jäsenet hallintoneuvostot HH-Valmennus Asiakaskohtainen valmennus Seminaarit, ajankohtaiskoulutus Uudet hallintohenkilöt Perehdyttäminen asiakaskohtaisesti