Suomalaisten suhtautuminen osuustoimintaan koko väestö

Suomalaisten suhtautuminen osuustoimintaan 2007 - koko väestö 11. 12
Suomalaisten suhtautuminen osuustoimintaan koko väestö Pellervo - Seura ry Eeva Heikkilä Anne Kallinen Petri Pethman Työ 73255 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

Sisältö 12.10.2017 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy YHTEENVETO
Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto Spontaanit mielikuvat osuustoiminnasta Osuustoiminnan ja osuuskuntamallisen pienyritystoiminnan tunnettuus Suhtautuminen osuustoimintaan Yritystoimintaan liitettävät asiat Osuustoiminnallisen yritysmuodon vahvuudet ja heikkoudet Eri omistajuusmallien sopivuus toimialoittain Osuustoiminnallisten yritysten jäsenyys ja jäsenhalukkuus Osuustoiminnallisten yritysten jäsenyyden perusteet, velvoitteet ja edut Osallistuminen osuustoiminnallisten yritysten toimintaan Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

YHTEENVETO Osuustoiminnan tunnettuus on suurinta vanhempien ikäluokkien keskuudessa Vain kymmenesosa tuntee osuustoimintaa erittäin tai melko hyvin Hieman alle neljäsosa kaikista vastaajista on sitä mieltä että osuuskunnan/keskinäisen yhtiön toimintaperiaatteet eroavat muusta yritystoiminnasta Lähes puolet vastaajista suhtautuu osuustoimintaan erittäin tai melko myönteisesti. Suhtautuminen on nyt hieman myönteisempää kuin vuonna 1998 tehdyn osuustoimintatutkimuksen mukaan Kielteisesti suhtautuvia on nyt ainoastaan muutama prosentti Yli puolet ilmoittaa tietävänsä osuustoiminnallisesta pienyrittäjyydestä ainakin jonkin verran Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

YHTEENVETO Osuustoiminnan suurimpina vahvuuksina pidetään etujen tuottamista asiakkaille, paikallisuutta, yhteistoimintaa sekä suomalaista omistusta Eniten parantamisen varaa osuustoiminnallisilla yrityksillä on ympäristövastuun ja kansainvälisyyden osalta Osuuskunnan koetaan yritysmuotona soveltuvan parhaiten elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan toimialoille Ylivoimaisesti yleisin osuustoiminnallisen yrityksen jäsenyys on osuuskaupan/S-ryhmän jäsenyys, jonka jäseniä vastaajista on lähes kolme neljäsosaa Seuraavaksi yleisimmät jäsenyydet ovat Op-ryhmän, jonkin keskinäisen vakuutusyhtiön sekä vesi-, sähkö- ja puhelinosuuskuntien jäsenyydet Alle 30-vuotiaat ja vuotiaiden ovat halukkaimpia liittymään osuuskuntaan Eniten kiinnostaa vesi-, sähkö- tai puhelinosuuskuntiin liittyminen, joihin tulevaisuudessa voisi liittyä noin neljännes vastaajista Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

YHTEENVETO Osuuskunnan maksamat bonukset ja ylijäämän palautus ovat tärkeitä syitä erityisesti S-ryhmän jäsenyydelle, myös OP-ryhmän jäsenistä yli viidennes pitää bonuksia keskeisenä jäsenyyden perusteena Kilpailukykyiset hinnat ovat yleisimmin mainittu peruste osuuskunnan jäsenyyteen Eniten osuuskunnan jäsenyydestä saatavat edut ovat viime vuosina kasvaneen S-ryhmässä sekä Paikallisosuuspankeissa ja OP-ryhmässä Suurinta ”velvollisuutta” asioida yrityksessä jäsenyyden johdosta tuntevat OP-ryhmän sekä Paikallisosuuspankkien asiakkaat ja vesi-, sähkö- tai puhelinosuuskuntien jäsenet Ylivoimaisesti yleisimmin osuustoiminnallisten yritysten toimintaan osallistutaan asioimalla yrityksen kanssa Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuustoiminnallisen yritysmuodon vahvuudet ja heikkoudet
Osuustoiminnallisen yritysmuodon vahvuudet ja heikkoudet Mitkä ominaisuudet ja asiat ovat mielestäsi osuustoiminnallisen yritystoiminnan suurimmat vahvuudet/heikkoudet? Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto
Takaisin sisällysluetteloon

Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää koko väestön keskuudessa…… Spontaanit mielikuvat osuustoiminnasta Osuustoimintatuntemusta Suhtautumista osuustoimintaan Yritystoimintaan liitettäviä asioita Käsityksiä osuustoiminnallisen yritysmuodon vahvuuksista ja heikkouksista Eri omistajuusmallien sopivuus toimialoittain Osuuskuntamallisen pienyritystoiminnan tunnettuutta Osuustoiminnallisten yritysten jäsenyyttä ja jäsenyyshalukkuutta Osuustoiminnallisten yritysten jäsenyyden perusteita, velvoitteita ja etuja Osallistumista osuustoiminnallisten yritysten toimintaan Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmä TNS GallupKanava
Kyselyajankohta Kohderyhmä kaikki 18-vuotta täyttäneet GallupKanava on tutkimusjärjestelmä, jossa haastattelut suoritetaan internetin kautta vakinaiselta vastaajajoukolta viikoittain Mukana on yhteensä kotitaloutta, joista noin 300:llä on TNS Gallupin toimittamat internet- päätelaitteet sekä taloutta, jotka vastaavat talouksien omilla tietokoneillaan Näyte on kaikkia kotitalouksia edustava (pl. Ahvenanmaa) alueittain, talouden koon, sosioekonomisen aseman sekä iän mukaan näytteestä vaihtuu noin viidesosa vuosittain Tutkimukseen vastasi henkilöä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Tutkimusaineisto Kaikki (N=1 113) % Sukupuoli Nainen Mies 50 Ikä
18-29 vuotta 30-39 vuotta 40-49 vuotta 50-59 vuotta vuotta 26 19 21 17 18 Koulutus perus-/kansa-/keskikoulu ammatillinen perustutkinto, yo opistoaste ylempi opistoaste, ammattikorkeakoulu ylempi akateeminen tutkinto 14 39 11 Bruttotulot/vuosi/talous Alle € € € Yli € 22 23 24 Paikkakunta Pääkaupunkiseutu Muut kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutu 42 16 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Spontaanit mielikuvat osuustoiminnasta

Vastaajilta kysyttiin mitä heille tulee mieleen sanasta osuustoiminta, vastausmuoto oli avoin Kolmannekselle tulee osuustoiminta-sanasta mieleen eri osuuskunnat ja osuustoimintayritykset Toiseksi yleisin mielikuva on yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen liittyvät asiat, joita mainitsi noin neljännes vastaajista Asiakasomistajuus, jäsenyys ja jäsenten hyväksi toimiminen tulee mieleen osuustoiminta-sanasta vajaalla viidenneksellä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Spontaanit mielikuvat keskinäisestä vakuutustoiminnasta
Vastaajilta kysyttiin myös mitä heille tulee mieleen termistä keskinäinen vakuutustoiminta Yleisimmin, lähes joka kolmannella, mieleen tulee jokin vakuutusyhtiö tai –yhtiöt Seuraavaksi yleisimmin termi keskinäinen vakuutustoiminta tuo mieleen vakuutusten keskittämisen yhteen yhtiöön Suurella osalla vastaajista keskinäinen vakuutustoiminta ei tuonut mieleen mitään, tai ei tiedetty mistä on kysymys Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Spontaanit mielikuvat keskinäisestä vakuutustoiminnasta

Osuustoiminnan tunnettuus

Vain kymmenesosa tuntee osuustoimintaa erittäin tai melko hyvin Suurin osa ilmoittaa tuntevansa osuustoimintaa melko huonosti tai erittäin huonosti, ja lähes viidesosa ei tunne osuustoimintaa lainkaan Osuustoiminnan tunnettuus on suurinta vanhempien ikäluokkien keskuudessa Yli 50-vuotiaista noin viidennes tuntee osuustoimintaa vähintään melko hyvin, ja yli 60-vuotiaiden joukossa lähes neljännes Alle 50- vuotiaiden joukossa osuustoiminnan tunnettuus on selvästi vähäisempää Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuustoiminnan tunnettuus

Osuustoiminnan tunnettuus, ero muuhun yritystoimintaan
Hieman alle neljäsosa kaikista vastaajista on sitä mieltä että osuuskunnan/keskinäisen yhtiön toimintaperiaatteet eroavat muusta yritystoiminnasta Suurin osa vastaajista ei osannut sanoa onko osuustoiminnallisen/ keskinäisen yhtiön ja muiden yhtiöiden toimintaperiaatteissa eroja Vanhemmissa ikäluokissa osuustoimintaa ja muuta yritystoimintaa periaatteiltaan erilaisina pitävien osuus on suurempi kuin nuorissa Koulutusasteen suhteen osuus- ja muuta yritystoimintaa erilaisena pitävien osuus on suurempi korkeammin koulutettujen joukossa Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Yritystoiminnan erot

Yritysten omistustaustan tunnettuus
Eri yritysten omistusten taustoista kysyttäessä miehet, vanhemmat ikäluokat sekä korkeasti koulutetut tuntevat osuustoiminnallisten yritysten omistustaustan hieman muita paremmin Ylivoimaisesti parhaiten osuustoiminnalliseksi/asiakasomisteiseksi tiedettiin S- ryhmä, jonka omistustaustan tiesi yli neljä viidesosaa vastaajista Seuraavaksi parhaiten tiedettin OP- ryhmän, Tapiolan sekä Valion omistustausta mm. K-ryhmän päivittäistavarakaupan omistusta piti jäsen/asiakasomisteisena 12 % vastaajista, naiset hieman miehiä useammin ja jossakin osuuskunnassa jäsenenä olevat ei- jäseniä useammin Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Yritysten omistustaustan tunnettuus
Yritysten omistustaustan tunnettuus

Mielikuvat osuuskunnan voitonjaosta ja hallinnosta
VOITONJAKO Kolmanneksen mielestä voitto jaetaan suhteessa sijoitettuun osuuspääomaan Korkeasti koulutetut vastasivat muita useammin voitonjaon tapahtuvan suhteessa sijoitettuun osuuspääomaan Vajaa neljännes vastasi voitonjaon suoritettavan suhteessa käytettyihin palveluihin, hieman yli neljäsosa ei osannut sanoa vastata kysymykseen Vanhempien ikäluokkien mielestä käytetyt palvelut ovat voitonjaon perusteena useammin kuin nuorten antamissa vastauksissa Puolet vastasi jokaisella jäsenellä olevan osuuskunnan päätöksenteossa yksi ääni Enemmistö vanhemmista ikäluokista vastasi osuuskunnan päätöksenteossa käytettävän mies ja ääni- periaatetta Jäsenten päätösvalta jakautuu sijoitetun pääoman mukaan vajaan viidenneksen mielestä Korkeasti koulutetut vastasivat päätösvallan jakautuvan sijoitetun pääoman suhteen muita useammin HALLINTO Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuuskunnan voitonjako
Osuuskunnan voitonjako

Osuuskunnan hallinto

Osuuskuntamallisen pienyritystoiminnan tunnettuus

Yli puolet ilmoittaa tietävänsä osuustoiminnallisesta pienyrittäjyydestä ainakin jonkin verran Osuuskuntamallin käyttö pienyritysten ja uusien perustettavien yritysten toimintamallina on parhaiten tiedossa yli 50- vuotiaiden, miesten ja korkeasti koulutettujen keskuudessa Parhaiten pienyritysten osalta tunnetaan asunto-, käsityö-, koti- ja hoivapalvelu- sekä vesiosuuskuntien toimintaa Miehet tuntevat naisia paremmin erityisesti vesi- ja energiaosuuskuntien toimintaa Naiset puolestaan tuntevat käsityöosuuskuntia miehiä paremmin Vanhemmat ikäluokat tuntevat toimialoittain huomattavasti enemmän osuuskuntamuotoisia pienyrityksiä kuin nuoret Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuuskuntamallisen pienyritystoiminnan tunnettuus

Suhtautuminen osuustoimintaan

Lähes puolet vastaajista suhtautuu osuustoimintaan erittäin tai melko myönteisesti Kielteisesti suhtautuvia on ainoastaan muutama prosentti Osuustoimintaan suhtautuminen on nyt hieman myönteisempää kuin vuonna 1998 tehdyn osuustoimintatutkimuksen mukaan Miehet suhtautuvat osuustoimintaan jonkin verran naisia myönteisemmin Ikäluokittain tarkasteltuna yli 50- vuotiaiden joukossa suhtautuminen osuustoimintaan on nuorempia myönteisempää Koulutustaustan mukaan suhtautumisessa ei ole suuria eroja, mutta korkeasti koulutetut suhtautuvat osuustoimintaan hieman muita myönteisemmin Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Suhtautuminen osuustoimintaan

Yritystoimintaan liitettävät asiat

Tärkeimpänä yritystoimintaan liitettävänä ominaisuutena pidetään kilpailukykyisyyttä Yli kaksi kolmasosaa pitää tärkeänä myös ihmisistä välittämistä, etujen tuottamista aisakkaille sekä ympäristövastuuta Vähiten tärkeinä pidetään yksityisomistusta ja omistajien saaman tuoton maksimointia Muita vähemmän tärkeinä pidettyjä ominaisuuksia ovat myös kansainvälisyys ja omistajuuden tunne Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Yritystoimintaan liitettävät asiat

Yritystoimintaan liitettävät asiat taustoittain
Naiset pitävät ympäristövastuuta, ihmisistä välittämistä, suomalaista omistusta ja demokraattisuutta tärkeämpänä kuin miehet, jotka puolestaan pitävät kansainvälisyyttä hieman tärkeämpänä kuin naiset Vanhempien ikäluokkien mielestä suomalainen omistus, yhteistoiminta ja paikallisuus ovat tärkeämpiä kuin nuorilla, jotka puolestaan painottavat kansainvälisyyden ja edelläkävijyyden merkitystä yritystoiminnassa Vähemmän koulutusta hankkineet pitävät paikallisuutta ja suomalaista omistusta sekä voitonjakoa jäsenasiakkaille tärkeämpänä kuin korkeasti koulutetut Osuuskuntien jäsenet painottavat selkeästi ei-jäseniä enemmän suomalaista omistusta, demokraattisuutta sekä ihmisistä välittämistä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Yritystoimintaan liitettävät asiat, sukupuolen mukaan
Yritystoimintaan liitettävät asiat, sukupuolen mukaan

Yritystoimintaan liitettävät asiat, iän mukaan
Yritystoimintaan liitettävät asiat, iän mukaan

Yritystoimintaan liitettävät asiat, koulutuksen mukaan
Yritystoimintaan liitettävät asiat, koulutuksen mukaan

Yritystoimintaan liitettävät asiat, jäsenyyden mukaan
Yritystoimintaan liitettävät asiat, jäsenyyden mukaan

Osuustoiminnan vahvuudet
Osuustoiminnan suurimpina vahvuuksina pidetään etujen tuottamista asiakkaille, paikallisuutta, yhteistoimintaa sekä suomalaista omistusta Miehet pitävät tärkeimpinä vahvuuksina paikallisuutta ja etujen tuottamista asiakkaille Naisten mielestä suomalainen omistus ja yhteistoiminta ovat osuustoiminnnan suurimmat vahvuudet Naiset pitävät myös ihmisistä välittämistä, ympäristövastuuta sekä reilun kaupan toimintamallia vahvuuksina yleisemmin kuin miehet Miesten mielestä paikallisuus ja kilpailukykyisyys ovat osuustoiminnassa suurempia vahvuuksia kuin naisten vastausten mukaan Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuustoiminnan vahvuudet, sukupuolen mukaan
Osuustoiminnan vahvuudet, sukupuolen mukaan

Osuustoiminnan vahvuudet ikäryhmittäin
Ikäluokittain tarkasteltuna vanhemmat ikäluokat mainitsevat yleensä enemmän osuustoiminnan vahvuuksia kuin nuoret Yli 50-vuotiaiden mielestä suurimmat vahvuudet ovat suomalainen omistus sekä yhteistoiminta Alle 30-vuotiaiden mielestä suurimmat vahvuudet ovat etujen tuottaminen asiakkaille sekä kilpailukykyisyys Omistajuuden tunnetta pidetään vanhemmissa ikäluokissa selvästi suurempana vahvuutena kuin alle 30-vuotiaiden joukossa Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuustoiminnan vahvuudet, iän mukaan
Osuustoiminnan vahvuudet, iän mukaan

Osuustoiminnan vahvuudet koulutuksen ja jäsenyyden mukaan
Tarkasteltaessa osuustoiminnan mainittuja vahvuuksia vastaajien koulutustaustan mukaan vähemmän koulutetut pitävät kotimaista omistusta, kilpailukykyisyyttä sekä ihmisistä välittämistä suurempina osuustoiminnan vahvuuksina kuin korkeasti koulutetut Korkeasti koulutetut puolestaan pitävät omistajuuden tunnetta ja voitonjakoa jäsenasiakkaille hieman suurempana vahvuutena kuin muut Osuuskuntien jäsenet pitävät osuustoiminnan suurimpana vahvuutena etujen tuottamista jäsenille Ei-jäsenet pitävät kilpailukykyisyyttä, demokraattisuutta sekä ympäristövastuuta suurempina vahvuuksina osuustoiminnallisten yritysten toiminnassa kuin jossakin osuustoiminnassa jäsenenä olevat vastaajat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuustoiminnan vahvuudet, koulutuksen mukaan
Osuustoiminnan vahvuudet, koulutuksen mukaan

Osuustoiminnan vahvuudet, jäsenyyden mukaan
Osuustoiminnan vahvuudet, jäsenyyden mukaan

Osuustoiminnan heikkoudet
Eniten parantamisen varaa osuustoiminnallisilla yrityksillä on ympäristövastuun ja kansainvälisyyden osalta Myös kilpailukykyisyys ja edelläkävijyys ovat heikkouksia lähes viidenneksen mielestä Naiset näkevät miehiä enemmän parantamisen varaa osuustoiminnallisen yritystoiminnan ympäristövastuussa, reilun kaupan toimintamallissa sekä ihmisistä välittämisessä, kun miehet kaipaavat parannusta osuustoiminnan kilpailukykyisyyteen, kansainvälisyyteen ja voiton tuottamiseen naisia enemmän Nuoret alle 30-vuotiaat sekä vanhat, yli 60-vuotiaat pitävät keski-ikäisiä useammin ympäristövastuuta, reilun kaupan toimintamallia, edelläkävijyyttä sekä demokraattisuutta ja sijaintipaikkakunnan kehittämistä sellaisina osa-alueina missä osuustoiminnallisilla yrityksillä on parantamisen varaa Korkeasti koulutetut pitävät muita suurempina heikkouksina/kehittämisen kohteina kansainvälisyyttä, kilpailukykyisyyttä ja edelläkävijyyttä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuustoiminnan heikkoudet sukupuolen mukaan
Osuustoiminnan heikkoudet sukupuolen mukaan

Osuustoiminnan heikkoudet iän mukaan
Osuustoiminnan heikkoudet iän mukaan

Osuustoiminnan heikkoudet koulutuksen mukaan
Osuustoiminnan heikkoudet koulutuksen mukaan

Osuustoiminnan heikkoudet jäsenyyden mukaan
Osuustoiminnan heikkoudet jäsenyyden mukaan

Osuustoiminnallisen yritysmuodon vahvuudet ja heikkoudet Mitkä ominaisuudet ja asiat ovat mielestäsi osuustoiminnallisen yritystoiminnan suurimmat vahvuudet/heikkoudet? Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Eri omistajuusmallien sopivuus toimialoittain

Eri omistajuusmallien sopivuus toimialoittain
Parhaiten osuustoiminnallinen omistajuusmalli sopii vastaajien mielestä elintarviketeollisuuteen ja päivittäistavarakauppaan Elintarviketeollisuuteen piti sopivana asiakas/käyttäjä- tai viljelijä/yrittäjäomisteista mallia yli neljä viidesosaa vastaajista Päivittäistavarakaupassa asiakas/käyttäjäomisteinen on toimialalle parhaiten sopiva ja yrittäjäomisteista osuuskuntaa pitää sopivana viidennes vastaajista Asiakasomistajuutta pitää sopivana toimintamuotona myös pankki- ja vakuutustoimintaan kaksi viidestä Vajaa kolmannes pitää viljelijä/yrittäjäomisteista osuuskuntaa metsäteollisuuteen sopivana toimintamuotona ja asiakasomisteista vajaa viidennes Vesi-, sähkö ja puhelintoimialalle asiakas/käyttäjäomisteista omistajuusmallia pitää parhaiten sopivana yli viidennes vastaajista Valtion ja kuntien organisaatioita pidetään sopivimpana sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla sekä vesi- sähkö ja puhelintoimialalla Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Eri organisaatiotyyppien soveltuvuus
Eri organisaatiotyyppien soveltuvuus

Osuustoiminnallisten yritysten jäsenyys ja jäsenhalukkuus

Kuinka monessa osuuskunnassa on jäsenenä, koko väestö

Ylivoimaisesti yleisin osuustoiminnallisen yrityksen jäsenyys on osuuskaupan/S-ryhmän jäsenyys, jonka jäseniä vastaajista on lähes kolme neljäsosaa Seuraavaksi yleisimmät jäsenyydet ovat Op-ryhmän, jonkin keskinäisen vakuutusyhtiön sekä vesi-, sähkö- ja puhelinosuuskuntien jäsenyydet Jäsenhalukkuus oli suurinta vesi-, sähkö- ja puhelinosuuskuntien osalla, joihin tulevaisuudessa voisi liittyä noin neljännes vastaajista Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuustoiminnallisten yritysten jäsenyys ja jäsenhalukkuus

Osuustoiminnallisten yritysten jäsenyys
Sukupuolten väliset erot eri jäsenyyksissä ovat pieniä Naiset ovat miehiä hieman useammin jäsenenä S-ryhmässä, vesi-, sähkö tai puhelinosuuskunnassa sekä keskinäisissä vakuutusyhtiöissä Miehillä jäsenyys Paikallisosuuspankissa ja Metsäliitossa on hieman naisia yleisempää Ikäluokittain tarkasteltuna eroja jäsenyyksien yleisyydessä löytyy enemmän Nuoret alle 30-vuotiaat ovat selvästi muita harvemmin jäsenenä S-ryhmässä sekä Metsäliitossa, mutta suhteellisesti useimmin Paikallisosuuspankkien jäsenenä Yli 60-vuotiaiden joukossa vesi-, sähkö- tai puhelinosuuskunnan sekä Metsäliiton jäsenyys on selvästi muita ikäluokkia yleisempää 30-50-vuotiaat ovat muita yleisemmin jonkin keskinäisen vakuutusyhtiön jäseniä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuustoiminnallisten yritysten jäsenyys

Koulutustaustan mukaan tarkasteltuna eroja jäsenyyksien välillä on jonkin verran Erot koulutustaustan mukaan ovat hieman samansuuntaisia vesi-, sähkö- tai puhelinosuuskuntien sekä Metsäliiton jäsenyyden suhteen kuin ikäluokkien mukaan tarkasteltuna. Vanhoissa ikäluokissa korkeasti koulutettuja on vähemmän. Erot S-ryhmän ja Paikallisosuuspankkien jäsenyyksien välillä ovat hieman erisuuntaisia: Paikallisosuuspankkien jäsenyys on suhteellisesti yleisintä nuorilla ja vähän koulutetuilla S-ryhmän jäsenyys on suhteellisesti alhaisinta nuorilla ja vähän koulutetuilla Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuustoiminnallisten yritysten jäsenyys

Osuustoiminnallisten yritysten jäsenhalukkuus
Kiinnostus osuuskuntaan liittymiseen lähitulevaisuudessa on suurinta vesi-, sähkö- tai puhelinosuuskuntien kohdalla Vastaajista hieman vajaa neljäsosa voisi liittyä vesi-, sähkö- tai puhelinosuuskuntaan Seuraavaksi kiinnostavimpia ovat Paikallisosuuspankit ja keskinäiset vakuutusyhtiöt, joihin voisi lähitulevaisuudessa liittyä vajaa viidennes vastaajista Miesten halukkuus liittyä osuuskunnan jäseneksi/asiakkaaksi on hieman suurempi kuin naisten kaikkien kysyttyjen osuuskuntien osalta Nuorten, alle 30-vuotiaiden sekä vuotiaiden jäsenhalukkuus on korkeampaa kuin muilla Koulutusasteen mukaan muita kiinnostuneempia ovat peruskoulun käyneet tai ammatillisen koulutuksen saaneet Ei-jäsenten joukossa kiinnostus on suurinta S-ryhmän, vesi-, sähkö- tai puhelinosuuskuntien sekä keskinäisten vakuutusyhtiöiden jäsenyyttä kohtaan Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuustoiminnallisten yritysten jäsenhalukkuus
Osuustoiminnallisten yritysten jäsenhalukkuus

Takaisin sisällysluetteloon
Osuustoiminnallisten yritysten jäsenyyden perusteet, velvoitteet ja edut Takaisin sisällysluetteloon

Jäsenyyden perusteet Kilpailukykyiset hinnat ovat yleisimmin mainittu peruste osuuskunnan jäsenyyteen S-ryhmän (bonukset), Metsäliiton (varma markkinointikanava) sekä OP-ryhmän (toimipaikkojen sijainti) kohdalla useimmin mainittu jäsenyyden keskeisin peruste on jokin muu Osuuskunnan maksamat bonukset ja ylijäämän palautus ovat tärkeitä syitä erityisesti S-ryhmän jäsenyydelle, myös OP-ryhmän jäsenistä yli viidennes pitää bonuksia keskeisenä jäsenyyden perusteena Metsäliiton jäsenyyden perusteena on muita kysyttyjä jäsenyyksiä useammin osuuskunnan toimiminen varmana markkinointikanavana sekä sijoitus- ja vaikutusmahdollisuus Paikallisosuuspankkien jäsenyyden perusteena on muita useammin osuustoiminta-aate ja Lähivakuutuksella tunne siitä että ”yhdistys on MEIDÄN yrityksemme” Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Jäsenyyden perusteet, S-ryhmä
Keskeisimmät perusteet S-ryhmän jäsenyydelle ovat osuuskunnan maksamat bonukset, toimipaikkojen sijainti sekä kilpailukykyiset hinnat Sukupuolten välisen vertailun mukaan bonukset ja toimipaikkojen sijainti ovat naisille tärkeämpiä perusteita Miehet mainitsevat naisia useammin jäsenyyden perusteeksi edulliset hinnat, osuustoiminta-aatteen, varman markkinointikanavan sekä vaikutusmahdollisuuden Nuorilla, alle 30-vuotiailla kilpailukykyisten hintojen merkitys jäsenyyden perusteena on muita suurempi Yli 60-vuotiaiden joukossa sijoitusmahdollisuus sekä tuotteiden/palveluiden saannin turvaaminen paikkakunnalla ovat tärkeämpiä perusteita kuin nuoremmilla Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Jäsenyyden perusteet, OP-ryhmä
Osuuspankkien/OP-ryhmän jäsenten keskeiset perustelut jäsenyydelle ovat toimipaikkojen sijainti, kilpailukykyiset hinnat sekä osuuskunnan maksamat bonukset ja ylijäämän palautus OP-ryhmän miespuolisten jäsenten keskuudessa tunne turvallisesta yhteisöstä globalisaation myllerryksessä, palveluiden saannin turvaaminen paikkakunnalla sekä mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ovat yleisempiä perusteluita kuin naisten keskuudessa OP-ryhmän nuorten jäsenten joukossa kilpailukykyiset hinnat ovat keskeisimpiä ja toimipaikkojen sijainti vähemmän keskeisiä syitä jäsenyyteen kuin vanhemmissa ikäluokissa Yli 50- vuotiaiden joukossa mahdollisuus sijoittaa ja saada tuottoja sekä palveluiden turvaaminen paikkakunnalla ovat merkittävämpiä syitä jäsenyyteen kuin nuoremmilla Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Jäsenyyden perusteet, Paikallisosuuspankit ja Metsäliitto
Paikallisosuuspankkien jäsenyyden keskeisten perusteiden joukossa osuustoiminta-aate (tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys, jne.) merkitys on suurempi kuin muiden osuuskuntien kohdalla Osuustoiminta-aate on keskeinen peruste erityisesti miespuolisten, vanhempien sekä maaseudulla asuvien osuuskunnan jäsenten joukossa Muita keskeisimpiä perusteita POP-ryhmän jäsenyyteen ovat kilpailukykyiset hinnat, toimipaikkojen sijainti sekä palveluiden saannin turvaaminen paikkakunnalla tulevaisuudessa Osuuskunnan toimiminen varmana jäsenten markkinointikanavana on Metsäliiton jäsenten keskuudessa huomattavasti merkittävämpi peruste jäsenyyteen kuin muiden osuuskuntien kohdalla Muut merkittävimmät jäsenyyden perusteet Metsäliiton osalta ovat kilpailukykyiset hinnat sekä mahdollisuus sijoittaa ja saa tuottoja Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Jäsenyyden perusteet, Lähivakuutus ja keskinäiset vakuutusyhtiöt
Keskeisimmät perusteet lähivakuutuksen jäsenyyteen ovat kilpailukykyiset hinnat, toimipaikkojen sijainti sekä tunne siitä, että osuuskunta on MEIDÄN oma yrityksemme Miehet kokevat Lähivakuutuksen enemmän omaksi yrityksekseen kuin naiset Toimipaikkojen sijainti ja yhteisen omistajuuden tunne ovat yleisempiä perusteita vanhempien ikäluokkien keskuudessa Nuoremmat ikäluokat mainitsevat useimmin perusteeksi kilpailukykyiset hinnat Muiden keskinäisten vakuutusyhtiöiden jäsenyyden perusteena on yleisimmin kilpailukykyisten hintojen ja toimipaikkojen sijainnin lisäksi osuuskunnan maksamat bonukset ja ylijäämän palautukset Toimipaikkojen sijainti on vanhemmille ikäluokille nuoria tärkeämpää Muiden keskinäisten vakuutusyhtiöiden nuoret jäsenet kokevat yrityksen vahvemmin omakseen kuin vanhat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Jäsenyyden perusteet, vesi-, sähkö- tai puhelinosuuskunnat
Jäsenyyden keskeisimmät perusteet ovat toimipaikkojen sijainti, kilpailukykyiset hinnat sekä tuotteiden/palvelujen saannin turvaaminen tulevaisuudessa Miesten keskuudessa kilpailukykyiset hinnat ovat keskeisempiä perusteita kuin naisilla, joille osuuskunnan maksamat bonukset ja ylijäämän palautus ovat miehiä merkittävämpiä Toimipaikkojen sijainti ja palveluiden/tuotteiden saannin turvaaminen ovat vanhemmille jäsenille merkittävämpää, nuoret taas pitävät kilpailukykyisiä hintoja keskeisempinä perusteina Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osuuskuntien jäsenyydestä saatavat edut
Eniten etua jäsenyydestään kokevat saavansa S-ryhmän jäsenet, joista yli puolet kokee saavansa erittäin tai melko paljon etuja Pääkaupunkiseudulla asuvat kokevat saavansa S-ryhmän jäsenyydestä vähemmän etuja kuin muualla asuvat Metsäliiton jäsenistä kaksi viidesosaa kokee saavansa vähintään melko paljon etuja jäsenyydestä Reilu kolmasosa muiden keskinäisten vakuutusyhtiöiden asiakkaista ilmoittaa saavansa paljon etuja asiakkuudestaan Vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat jäsenet kokevat saavansa enemmän etuja kuin nuoret OP-ryhmän jäsenistä kokee saavansa muualta saavuttamattomia etuja melko paljon noin kolmasosa Miespuoliset, vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat ja hyvin osuuskuntatoimintaa tuntevat kokevat saavansa enemmän etuja kuin muut OP-ryhmän jäsenet Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Jäsenyydestä saatavien etujen muutos viime vuosina
Eniten osuuskunnan jäsenyydestä saatavat edut ovat viime vuosina kasvaneen S-ryhmässä sekä Paikallisosuuspankeissa ja OP- ryhmässä S-ryhmän jäsenistä lähes puolet on kokenut etujen kasvaneen viime vuosien aikana Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Jäsenyyden ”velvoittavuus” asioimaan yrityksessä
Suurinta ”velvollisuutta” asioida yrityksessä jäsenyyden johdosta tuntevat OP-ryhmän sekä Paikallisosuuspankkien asiakkaat ja vesi-, sähkö- tai puhelinosuuskuntien jäsenet Erittäin tai melko paljon velvollisuutta tuntevien osuus on suurin nuorten alle 30-vuotiaiden ja ammatillisen koulutuksen saaneiden joukossa Kysytyistä osuuskuntien jäsenyyksistä vähiten velvoittavana pidetään S-ryhmän jäsenyyttä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Osallistuminen osuustoiminnallisten yritysten toimintaan

Osallistuminen osuustoimintaan
Ylivoimaisesti yleisimmin osuustoiminnallisten yritysten toimintaan osallistutaan asioimalla yrityksen kanssa Asiakas/jäsentilaisuuksiin osallistuminen, osuuskuntakokoukseen/ edustajiston vaaliin osallistuminen sekä tiedon hankkiminen osuuskunnan toiminnasta ovat muut yleisimmät osallistumismuodot Osuuskunnan toimintaan osallistuvat aktiivisimmin yli 50–vuotiaat jäsenet Kysytyistä eri osuustoimintayrityksistä eniten asioidaan S-ryhmän sekä OP-ryhmän kanssa Asiakas/jäsentilaisuuksien osalta eniten osallistutaan Metsäliiton sekä Osuuspankin toimintaan Metsäliitto saa suurimman osuuden myös osuuskuntakokoukseen/edustajiston vaaliin osallistumisessa Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Suomalaisten suhtautuminen osuustoimintaan koko väestö

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Suomalaisten suhtautuminen osuustoimintaan koko väestö"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Suomalaisten suhtautuminen osuustoimintaan koko väestö

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Suomalaisten suhtautuminen osuustoimintaan koko väestö"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute