Teemana: OPISKELIJAN OHJAAMINEN Tavoitteet: Osallistuja: Syventää osaamistaan opiskelijan ohjaamisessa Ymmärtää miten taitoja opitaan ja osaa ohjata opiskelijaa taitojen oppimisessa Ymmärtää opiskelijoiden yksilöllisyyttä ja oppii ohjaamaan monenlaisia opiskelijoita Sisältö: Opiskelijan ohjaaminen Taitojen oppimisen ohjaaminen Monenlaiset oppijat työssäoppimassa Ohjausvalmiuksien arviointi ja kehittäminen

Oppiminen ohjauksen päämääränä Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat perustuvat konstruktiiviseen näkemykseen oppimisesta -> ohjaus –käsite. Ohjauksella tarkoitetaan kaikkia niitä vaikuttamisen keinoja, joilla ohjaaja edistää oppijan oppimista. Se on mm. oppimisen edistämistä, oppimaan oppimisen taitojen kehittymisen tukemista, tiedonhaun ja käytön ohjausta, hiljaisen tiedon välittämistä sekä työtapojen ohjausta. Ohjauksen avulla pyritään lisäämään myös opiskelijan aktiivisuutta ja itseluottamusta sekä omaa vastuunottoa. Ohjauksella pyritään aina muutokseen tai kehitykseen: työ- ja toimintatavassa käyttäytymisessä ajattelutavoissa ja käsityksissä näkemyksessä itsestä

Ohjaajan ja opiskelijan ohjaussuhde Ohjaussuhde on intensiivistä kumppanuussuhdetta, johon liittyy tietojen ja taitojen opettaminen ammatillisuuteen liittyvät asiat itseluottamuksen vahvistaminen Ohjaajan tehtävät sovittaa roolinsa ja toimintamallinsa yksilöllisesti ohjattavan tarpeisiin luo turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa ohjattava voi olla oma itsensä luo, ylläpitää ja kehittää tutkivaa vuorovaikutuksellista dialogia luo ohjauskeskustelulle toimivat ulkoiset puitteet ja raamit huolehtii sovittujen tavoitteiden suuntaisesta etenemisestä huolehtii suhteen toimivuuden seurannasta ja arvioinnista ja tarvittaessa –jos suhdetta ei saada toimimaan- suhteen purkamisesta Romppainen 2005

Professionaalisen ohjauksen tunnuspiirteitä Kuuntelemisen taito Konkreettisessa pysymisen taito (paluu konkretiaan, esimerkkien kysyminen) Reflektoinnin taito Dialogin ylläpitämisen taito Vuorovaikutustaidot Eettisyys Johtaminen (liittyy ohjaajan ammattitaitoon, muistakin asioista voi jutella, kunhan ohjaaja palauttaa dialogin pääfokukseen eli työssäoppimiseen) Soini, H. 2008.

Dialogi 1 Dialogi on hyvää vuoropuhelua ja yhdessä ajattelua, joka edellyttää molemminpuolista arvostusta. Arvostus rakentuu kyvystä tarkastella asiaa toisten näkökulmista ja hyväksyä ne subjektiivisesti tosina. Syntyäkseen dialogi edellyttää sisäistä turvallisuuden tunnetta. Dialogi edellyttää dialogitaitoja osallistujilta: Kyky käsitellä omia tunteitaan Ehkä keskeisin dialogin taito on kyky käsitellä omia tunteitaan. Tämä tarkoittaa ensimmäiseksi kykyä tunnistaa itsessä liikkuvat tunteet. Jos tällaista taitoa ei ole kehittynyt, keskustelija reagoi keskusteluun voimakkaasti tunteella ja provosoituu vahvasti, mikä ei edistä rakentavaa keskustelua. Kyky kuunnella Tämä edellyttää harjoitettua taitoa hiljentää edes hetkeksi omat ajatuksensa siten, että voi tarkkaavaisesti kuunnella toista henkilöä. Ilman tätä taitoa ihminen herkästi kuulee omat ennakkoluulonsa sen sijaan, että kuulisi mitä toinen ihminen sanoo. Kuuntelun taitoon liittyy taito esittää tarkentavia ja toista ihmistä rohkaisevia kysymyksiä. 5

Dialogi 2 Kyky puhua Tärkeä taito on myös kyetä ilmaisemaan omia ajatuksiaan. Eduksi on puhua minä-muodossa, se edistää selkeyttä ja rehellistä ilmaisua, ts. puhua suoraan mitä ajattelee ja miksi. Puhumisen taitoon liittyy myös kyky ilmaista itsensä siten, että ei hyökkää, arvostele tai tuomitse muita. Tällaisen puhumisen taidon takana on tietenkin ajattelu: miten suhtaudun muihin, miten tärkeänä näen arvostuksen ihmisten välisissä suhteissa, ja miten tietoisesti pyrin edistämään arvostusta. Kyky nähdä taustalla vaikuttavia voimia Dialogia käytetään yhdessä oppimisen ja oivaltamisen työkaluna. Kun keskustelussa jokainen osallistuja tuo oman näkemyksensä asiasta tai tilanteesta, voidaankin oivaltaa, että käsiteltävä asia ei olekaan sellainen kuin vain yhden ihmisen näkökulmasta tarkasteltuna voisi luulla. 6

Selvitys ammatillisen koulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrästä ja riittävyydestä (2009) 1 Opiskelijoiden mukaan työssäoppimisjaksot ovat työelämävalmiuksien kannalta olennaisia. Ongelmia koettiin syntyvän jos jaksoilla ei ole tarjolla riittävästi tukea ja ohjausta. Syyksi ohjauksen riittämättömyyteen työssäoppimisjaksojen aikana mainitaan selvityksessä mm. jatkuva kiire työpaikoilla työpaikkaohjaajia ei ole ohjeistettu riittävän hyvin tehtäväänsä

Selvitys ammatillisen koulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrästä ja riittävyydestä (2009) 2 Oppilaitoksessa ohjauksen ja tuen saamisessa korostuu opiskelijan oman aktiivisuuden merkitys Tuen saamiseen vaikuttaa myös opettajan motivaatio, halu tehdä poikkeuksellisia järjestelyjä Suuri osa opiskelijoista oli sitä mieltä, että lähiopetustunteja oli liian vähän Lisää tukea kaivattiin myös itsenäiseen opiskeluun Osalle oppitunneista kaivattiin toista opettajaa tai ohjaajaa samanaikaisopetukseen Opiskeluryhmien kokoa ja kokoonpanoa tulisi harkita

Selvitys ammatillisen koulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrästä ja riittävyydestä (2009) 3 Työelämän edustajien mukaan työssäoppimisjaksoille tulevien opiskelijoiden ammatillisia tietoja ja taitoja sekä työelämän pelisääntöjen osaamista pidetään hyvinä. Työelämä edellyttää suurempaa opettajien opetus- ja ohjauspanosta työpaikoilla opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamisessa työpaikkaohjaajien opastuksessa erityisesti ammattiosaamisen näyttöihin liittyen Opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat pitävät opettajien työelämäjaksoja välttämättöminä opettajien ammattitaidon ylläpitämiseksi

Selvitys ammatillisen koulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrästä ja riittävyydestä (2009) 4 Opettajien näkemyksen mukaan ohjauksen määrä ei vastaa opiskelijoiden tarpeita, syynä: 1) suuret opiskelijaryhmät 2) taidoiltaan, tiedoiltaan ja motivaatioltaan hyvin erilaiset opiskelijat 3) erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän kasvu 4) erityisopiskelijoiden lisääntynyt integrointi opetusryhmiin, mikä edellyttää opetuksen eriyttämistä aikaa ja osaamista 5) opiskelijoiden lisääntyneet mielenterveyshäiriöt, jotka edellyttävät erityistoimenpiteitä opintojen järjestämisessä 6) lisääntynyt yksilöllisen opetuksen ja ohjauksen tarve 7) liian vaativat opetussuunnitelmien tavoitteet, joita kaikki eivät pysty saavuttamaan ilman lisäopetusta ja ohjausta 8) omien pedagogisten taitojen puutteet

Ohjauksen laatu vaikuttaa oppimistuloksiin Ohjaajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus joko tukee tai ehkäisee oppimista. Vuorovaikutuksen kautta ohjaaja tunnistaa opiskelijan ohjaustarpeita ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Työpaikkaohjaajan/opettajan tehtävänä on pyrkiä auttamaan ja edistämään kriittisen ajattelun kehittymistä reflektoinnin avulla. auttaa oppijaa tarkastelemaan omaa toimintaansa ja omia uskomuksiaan tekemällä oppijalle kysymyksiä. varmistaa, että työssäoppijalla on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia tutkia ja pohtia ajatteluaan ja toimintaansa. merkitysten pohtiminen ja niistä oppiminen muuttuu vähitellen ammatilliseksi osaamiseksi.

Ohjauksen laatutekijät avoin ja tasavertainen vuorovaikutussuhde ohjaus perusteltua ja rakentavaa perehdytys ja vastaanotto positiivinen ilmapiiri motivoitunut ohjaaja ohjaajan läsnäolo ja saatavuus ohjauksen yksilöllisen tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen Hulkari 2006

Ohjaukseen liittyviä kehittämishaasteita 1 opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen kehittäminen mm. työpaikkaohjaajien koulutuksia kehittämällä työpaikkaohjaajien pedagogisia taitoja vahvistamalla opettajien työelämäjaksoihin lisää resursseja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja maahanmuuttajien top –paikkojen etsimiseen lisää resursseja erityisopiskelijoiden ja maahanmuuttajien top jaksojen toteuttamiseen uusia toimintamalleja

Ohjaukseen liittyviä kehittämishaasteita 2 ohjaukselle riittävästi aikaa opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen osoitettuja opetus- ja ohjaustunteja riittävästi ohjaus- ja tukihenkilöstöä lisää yksilölliset opetussuunnitelmat käyttöön oikeisiin koulutusalavalintoihin huomio pienryhmät ja työvaltaiset tutkinnon suorittamistavat Salmio&Mäkelä 2009

Taitojen oppiminen ja opettaminen

Taitojen oppimiseen ja opettamiseen liittyvien asioiden hyödyntäminen Kun opetetaan/ohjataan erilaisia taitoja opiskelijoille. 2 Kun kehitetään omia ohjaamiseen liittyviä taitoja. ”Omien ohjaustaitojen kehittämisessä voi hyödyntää erilaisia taitojen opetuksen menetelmiä ja periaatteita.”

Taitojen oppiminen ja opettaminen Taitojen opettaminen keskeistä opettajan/ohjaajan työssä. esim. kädentaidot, vuorovaikutustaidot, tiimityötaidot. Taitojen oppimisen vaiheiden tunteminen hyödyllistä kun opetetaan taitoja. Taitojen oppimista ohjatessa tarvitaan: vahva ammattitaito, käytännön kokemus ja riittävät pedagogiset valmiudet. Taitojen oppimista rajoittaa mm. ihmisen rajallinen työmuisti. Keskeistä taitojen oppimisessa on työsuorituksen automatisoituminen harjoituksella ja sen tallentuminen pitkäaikaiseen muistiin.

Taitojen oppimisen taustalla Taitojen oppiminen johdetaan nykyisin kognitiivis-konstruktiivisesta oppimisen teoriasta, joka korostaa tiedollisten rakenteiden kehittymistä opiskelijan mielen toiminnoissa. taitoja oppiessa oppijalle muodostuu mentaalinen malli opittavasta taidosta työn tekeminen perustuu mentaaliseen malliin malli on aluksi epätäydellinen ja täydentyy kokemusten ja niistä oppimisen myötä aluksi oppija tarvitsee välitöntä ohjausta mutta taitojen kasvaessa pystyy toimimaan yhä itsenäisemmin riittävän laajan kokemuksen myötä aloittelijasta kehittyy ammattilainen ja hän kykenee työskentelemään muuttuvissa olosuhteissa ja vaihtelevissa tilanteissa

Tarkkaavaisuus, huomiokyky ja tilanne- tietoisuus taitoja opittaessa Kokeneiden ja vähän kokemusta omaavien ____?_______ suurimmat erot todettu tarkkaavaisuuden suuntaamisessa ja tilannetietoisuuden tasossa kokeneet osaavat kiinnittää huomiota tärkeisiin asioihin kokeneet pystyvät ohjaamaan tarkkaavaisuuttaan tehokkaammin, kun tilannetietoisuutta pystytään ylläpitämään pienestä informaatiovirrasta Syyt aloittelijoiden puutteisiin ovat yleensä kehittymättömissä mentaalimalleissa ja suoritusten automatisoitumisen tasossa. Salakari (2007) Tässä kohtaa kuvio 36.2 Factors affecting SA in novices and experts in a domain hävittäjälentäjien matalalentoa koskeva tutkimus Visuaalinen skannaus erilaista (ekspertit siirtävät katsetta tiestä vähemmän) Esim. vetoköyden katkeamisen aiheuttama pakkotilanne - opittava seuraamaan koneen korkeuden kehitystä, jotta osaa tehdä oikeat toimenpiteet köyden katketessa koneen paikkaan ja korkeuteen liittyvä tilannetietoisuus (Ari K), oppilaan tilannetietoisuus korkeuden vähenemisestä 19

Taitavan suorituksen piirteitä Taitava suoritus koostuu toisiaan oikea-aikaisesti seuraavista vaiheista. Mitä taitavampi suoritus on, sitä vähemmän tietoista tarkkaavaisuutta vaaditaan sen ohjaukseen. Kehittyneeseen taitoon kuuluu ennakointi. Ennakoimalla henkilö valmistautuu uusiin toimenpiteisiin jo hyvissä ajoin, ennen kuin toimenpide on viimeistään tehtävä. Tästä on seurauksena paitsi suorituksen varmuus myös sen kiireettömyys. Suorituksen hyvä taso säilyy myös vaikeissa oloissa. Mykrä (2007) 2009 MV

TAITOJEN oppiminen oppilaitoksessa ja työssäoppimisessa (Salakari 2007) Ensimmäisessä vaiheessa opitaan työn periaatteita /perusteet toteutuu oppilaitoksessa tässä vaiheessa voidaan soveltaa taitojen opetuksen menetelmiä Toisessa vaiheessa opittuja taitoja harjoitellaan toteutuu oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikassa opettajan/ohjaajan rooli: palautteen antaminen, rohkaiseminen ja auttaminen tarvittaessa ohjaaja taka-alalle Kolmannessa vaiheessa oppija parantaa työnsä laatua ja työskentelynopeuttaan toteutuu työssäoppimispaikassa taitojen lisääntyessä lisää vastuuta palautetta kokeneelta ammattilaiselta

Taitojen oppimisen kuvaus oppijan näkökulmasta Tiedostamisvaihe * taidosta kerätään tietoa * taitoa opetellaan mielikuvien avulla Jäsentymisvaihe * taidon oppimista ohjataan ja taitoa harjoitellaan Täydentymisvaihe * taitojen sujuvuus kasvaa * häiriötekijöiden sieto lisääntyy Ammattilainen * taitoa voi siirtää uusiin tilanteisiin * kokonaisuus hallinnassa Frisk, T. 2005.

Taitojen oppimisen kuvaus ohjaajan näkökulmasta Valmistele opetettava asia Opeta Tue opiskelijan ääneen tapahtuvaa tehtävän kuvausta Ohjaa ja tue opiskelijan taidon kokeilua Arvioi ja anna palautetta  opiskelija siirtyy tavanomaiseen työntekoon

Flow –luova virtaus flow Haasteet Taidot KORKEAT herääminen tuska kontrolli Haasteet huoli apatia kylläs- tyminen ’läskiksi’ MATALAT Taidot KORKEAT 2009 MV Perustuen Csikszentmihalyin Flow –käsitteeseen ja luovuustutkimukseen

Oppimisen siirtovaikutus (transfer) taitojen oppimisessa Transferia voidaan luokitella: positiivinen transfer: tehtävän A tekeminen parantaa tehtävän B oppimista tai suoritusta negatiivinen transfer: tehtävän A tekeminen haittaa tehtävän B neutraali transfer: tehtävän A tekemisellä ei ole vaikutusta tehtävän B oppimiseen tai suoritukseen Transferin merkitys ei rajoitu vain taitojen oppimiseen, se koskee kaikkea oppimista. Oppijan tulisikin hankkia paljon kokemusta alueelta jossa hän haluaa kehittyä. Joskus oppimisen ongelmia voidaan tulkita transferin ongelmiksi vaikka kysymys on harjoittelun puutteesta.

Transferin edistämisestä Käytännön työkokemus myös eri alalta edistää transferin toteutumista aikuisella ja nuorella erilainen tilanne Laaja tietoperusta edistää transferia rutiiniasiantuntemus: perustuu kapeaan asiantuntemukseen jollakin alueella adaptiivinen asiantuntemus: laaja asiantuntemus Transferia edistää kun harjoitellaan taitoja oloissa joissa niitä käytetään myöhemmin sekä vaihtelevissa oloissa. Etsitään tehtävien ja olosuhteiden välisiä yhteyksiä ja selityksiä sekä taitoihin liittyviä sääntöjä ja periaatteita.

Taitojen oppimisen ongelmat Mentaalimallin puutteet hitaan oppimisen syynä. Yksilön oma tulkinta oppimisen vaikeudesta. syy itsessä: omat kyvyt tai lahjakkuus huono (en pysty tai ymmärrä enkä opi), huono itsetunto (minusta ei ole mihinkään), harjoituksen vähäisyys syy itsen ulkopuolella: huono opettaja, vaikeat olosuhteet Taitava suoritus on oppimisen tulos. Vain itse tekeminen takaa oppimisen ja vain riittävä harjoituksen määrä takaa osaamisen. epäonnistunut suoritus johtaa helposti itsetunnon heikkenemiseen: ei minusta ole tähän, en opi. 27

Taitojen oppiminen ja ohjaaminen Taidon opettaminen ei useinkaan ole mahdollista kokonaisuutena vaan taito täytyy jakaa osiin. Monimutkaisen taidon opettelu alkaa osasuorituksista ja etenee niiden koordinoimiseen laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Oppijan on tärkeää saada tehdä havaintoja suorituksesta näytetään oikea suoritus miltä oikea suoritus tuntuu millaiset palautevihjeet tärkeitä Olennaista että suoritus analysoidaan -> malli tarkentuu. Pruuki, L. 2008

Taitojen oppimisen vaiheet 1 A Kolmivaiheinen malli 1 kognitiivinen vaihe: keskeinen vaihe, oppija saa tietoa työn tekemisen periaatteista, analysoidaan opittavaa asiaa sanallisesti – ohjaajan/opettajan rooli merkittävin tässä vaiheessa. Vaihe kestää muutamasta tunnista muutamiin päiviin. 2 kiinnittämisvaihe: opittuja taitojen periaatteita harjoitellaan -> virhesuoritusten määrä laskee. Oikeat mallit kiinnitetään jatkuvalla harjoituksella. Jos opittava taito on monimutkainen vaihe kestää viikkoja tai kuukausia. 3 automaatiovaihe: virheettömien suoritusten nopeus ja tarkkuus lisääntyy ja häiriöalttius vähenee /stressinsietokyky lisääntyy. Fitts 1990

Taitojen oppimisen vaiheet 2 B Viisivaiheinen taitojen oppimisen malli Vaihe 1: Tiedon hankinta siitä mitä pitäisi tehdä, mitä tarkoitusta varten, missä järjestyksessä ja millä keinoilla. Perustietoa sen verran että tehtävän suoritus voidaan aloittaa. Vaihe 2: Toimintojen suoritus askel askeleelta jokaisessa suorituksen vaiheessa. Vaihe 3: Muutos silmien avulla tapahtuvasta kontrolloinnista muiden aistien avulla tapahtuvaan kontrollointiin tai kinesteettiseen kontrollointiin lihaskoordinaation avulla. Vaihe 4: Taidon automatisoituminen. Vaihe 5: Taidon yleistäminen uusiin tilanteisiin sopivaksi

Taitojen opettaminen/ohjaaminen 1 I Kolmen askeleen taitojen opetuksen menetelmä Oppimista ohjatessa otetaan huomioon taitojen oppimisen vaiheet ja oppijan osaamisen tason (perustuu taitojen oppimisen viiteen vaiheeseen). Menetelmää voidaan soveltaa monenlaisten taitojen opetuksessa. Askel 1: Tietosisällön jakaminen. Taustalla olevien peruskäsitteiden ja periaatteiden läpikäyminen oppija ottaa itse selvää asiasta tai kokeilee asiaa (produktiivinen taito) keskustelu ja lisätiedon antaminen oppijalle tietoa vain sen verran että tehtävän voi aloittaa Askel 2: Perustiedon jakaminen. mallisuorituksen tekeminen hitaasti/demonstraatio sanallinen kuvailu oppija harjoittelee taitoa ohjatusti ja saa palautetta suorituksestaan harjoituksen jälkeen Askel 3: Taitavuuden kehittäminen. taidon oppiminen mahdollistetaan harjoittelulla

Taitojen opettaminen 2 II Viiden askeleen työnopastusmenetelmä Taitojen opetuksen yleismenetelmä. Soveltuu hyvin taidon oppimisen kognitiivisen vaiheen opetukseen. Parhaimmillaan rajatuissa oppimistehtävissä. Ensimmäinen askel: Valmistautuminen tavoitteena alustavan sisäisen mallin kehittyminen oppijalle tehtävästä ja taitavasta työsuorituksesta Toinen askel: Opetus. kokonaiskuvan syntyminen tehtävästä ja sen kriittisiä kohtia koskevien sääntöjen löytäminen Kolmas askel: Mentaalinen harjoittelu. tehtävää ja sen suorittamisen ehtoja koskevien sisäisten mallien viimeistely ennen tekemällä harjoittelua Neljäs askel: Taidon kokeilu. tehtävän suorittaminen käytännössä, nähdään miten edellisten vaiheiden aikana onnistuttu kehittämään tehtävää koskeva tietoperusta. palautteen antaminen. Viides askel: Tarkastus. kontrolloidaan onko tiedoista muodostunut taito

Taitojen opettaminen 3 III Kognitiivinen oppipoikamalli Soveltuu monenlaisten taitojen opettamiseen. Kädestä pitäen aluksi - lisätään vastuuta - välitetään hiljaista tietoa yhdessä työskennellen - oppija hyödyntää aiemmin opittua – reflektointia. Ensin oppija jäljittelee ohjaajan suoritusta ja saa vähitellen vastuuta suorittaa tehtävä itsenäisesti. Mallintaminen (modeling) oppija havainnoi suoritusta ja muodostaa siitä mentaalisen mallin Lähentäminen (approxumating) ohjaaja tekee suorituksen ja perustelee sen merkitystä oppija saa valmennusta ja ohjausta, hän tarkkailee suoritustaan ja korjaa sitä tarpeen mukaan Häivyttäminen (fading) lisätään oppijan vastuuta tehtävästä valmennusta ja tukea vähennetään toimintaa lisätään vaihtelevissa tilanteissa Itseohjattu oppiminen (self-directed-learning) oppija harjoittelee tehtävää yksin apua tarjotaan vain oppijan pyytäessä Yleistäminen ( generalizing) opittua yleistetään uusiin tilanteisiin