Koulutuskuntayhtymän strategiaan ajatuksia Yritysten Taitava Keski-Suomi

Kuunnellaan ja tehdään yhteistyötä yrityksien kanssa Alueellinen ennakointi käytännön tasolle ja toimialakohtainen ennakointi käyttöön 1.Mihin alueella on osaamisvajetta oikeasti yrityksissä, selvitetään todellinen tilanne yrityksiltä 2.Lisävos paikat suunnattava pelkästään YRITYKSIEN tarpeita vastaaviksi 3.Tutkintoon tähtäävien koulutusten paikat suunnattava elinkeinoelämän tarpeita vastaaviksi, koska ne vähenevät niin paljon 4.Enemmän yhteistyötä yritysten kanssa projektitöissä, tehdään isompia kokonaisuuksia 5.Hyödynnetään yrityksiä projekti ja verkoston tehtävien kautta. Konkreettista ja yksinkertaisia proto/tuotekehitystoimintaa yritysten kanssa, esim. osana opinnäytetöinä. 6.Enemmän opiskelijayrityksiä, oppiminen tehostuu ja työelämävalmiudet kasvavat 7.Mittarit: työelämän tyytyväisyys koulutuksen laatuun yhdeksi mittariksi. Vastaako osaaminen yritysten tarpeita. Mitataan kuinka moni on töissä koulutuksen päättymisen jälkeen ja ovat yritykset tyytyväisiä työntekijöihin ja heidän koulutuksen laatuun 8.Tehdään konkreettista yhteistyötä yksityisten asiantuntijayritysten ja muiden oppilaitosten kanssa, ei siis vain ylätason sopimuksia, vaan konkretiaa

Toimintaympäristön tarve ei ole koulutukset, vaan osaavat ja oppivat työntekijät • Broker-toiminta osaksi oppilaitoksen arkipäivää, niin opintoihin kuin tutkintoihinkin • Kumppani-tutkinto  miten olemme yrittäjien kumppaneita (yritysneuvojan eat) • Asiakasrajapinta on relevantti ihan jokaiselle työntekijälle • Tehdään koulutusten osalta tuotekehitystä asiakkaiden tarpeiden mukaan, ollaan ajanhengessä mukana • Millainen brändi ja missio halutaan aikuiskoulutukselle? (Hyödynnetään siilikonseptia: mistä olemme innostuneita, missä olemme maailman parhaita ja mikä on vaikuttaa taloudelliseen tulokseen) • Jokaisessa koulutuksessa pitää miettiä, miten koulutus tuottaa yrityksille lisäarvoa ja kilpailukykyä • Kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen, ydinosaamisen ulkopuoleltakin hankintaan osaamista ns. hullunkuriset perheet (Olli Hietanen) • Eri strategioiden pitäisi olla konkreettisia, että ne ovat käytäntöön sovellettavia ja yhtenäisiä ky:n linjaan nähden

Osaajien sparraaminen, jotta Keski- Suomessa olisi kilpailukykyisiä yrityksiä • Huippuosaajien sparraaminen, yksilölliset polut kaikille, myös huippuosaajille. Ei tasapäistetä massaa. Hyödynnetään osaaminen täysin ja hankitaan huippuosaajille vaativia harjoittelupaikkoja, jotka hyödyntävät paikallista elinkeinoelämää esim. kasvuyrityksiä. Annetaan protoprojekteja jne. • Mahdollistetaan tutkinnot, joissa on kaksi/kolme ammatillista tutkintoa esim. lvis-tutkinto. (Putkiasentajista esim. Pneumatiikkaopintoihin tai sähköalan opintoihin) Huippuhitsarista koneistaja ja autokorikorjaaja samalla. Tällä voidaan huippuosaajien työllistymistä parantaa. Selvitetään millaisia tarpeita työelämällä olisi osaajille ja millaisten tutkintojen tekemistä tämä vaatii. Vaatii osaamista opettajilta ja opinto-ohjaajilta paljon osaamista. Henkilökohtaistaminen ylöspäin • Opiskelijan etätyömahdollisuuksien mahdollistaminen, vaatii esim. uutta ICT-strategiaa

Oppisopimuksen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti • Oppisopimuskoulutuksen joustavuuden lisääminen • Hyödynnetään yrittäjien koulutusta paremmin, järjestämällä sen sisältöisiä koulutuksia, että ne vastaavat yritysten tarpeita, tehdään uudistus yhdessä yritysten kanssa

• Keski-Suomesta tehdään parhaan johtamisen maakuntaa  miten johtaminen saadaan koulutusten läpileikkaaviksi asioiksi (itsensä johtamisesta, talouden, henkilöstön, verkoston, asiakkuuksien jne) Otetaan keskiöön johtaminen yrittäjyyskasvatuksen rinnalla!

• Investointeihin elinkaarianalyysi mukaan, suunnitellaan investoinnit koko elinkaaren ajalle. Katsotaan pidemmälle hankinnoissa 5 vuoden päähän. Missä vaiheessa ylläpitokustannukset ylittävät käyvän arvon.

Henkilöstöstä löytyy kilpailuetu, jos kaikki tehot otetaan irti teho on tässä kohdassa osaamisen hyödyntäminen, erilaiset uudet toimintatavat jne. ei siis juosta lujempaa vaan tehdään uudella tapaa • Opettajat yrittäjiksi, sisäinen yrittäjämallit/kulttuuri • Kustannustietoisuuden ja vastuun lisääminen työntekijöille. Hyödynnetään henkilöstön resursseja paljon tehokkaammin, integroidaan tehokkaammin • Kustannusrakenteen hahmottaminen ja mikä kannattaa taloudellisesti työntekijätasolle saakka • Oman osaamisen myyminen omalle organisaatiolle ja yrityksille • Henkilökunnan joustava liikkuvuus eri organisaatioiden ja koulutusalojen välillä tehtävä ketteräksi  työnantajana on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Joustava opettajien ja henkilöstön vaihto ei ole mahdollista vanhalla tavalla • Koko kuntayhtymän osaamisen hyödyntäminen osaksi jokapäiväistä työtä • Olemassa olevien tehokkaiden resurssien hyödyntäminen kevyemmällä organisaatiorakenteella.

Henkilöstössä on voimaa • Toimenkuvien ja vastuualueiden laajentaminen, toimintakulttuuri sellaiseksi, että otetaan vastuuta ja voidaan luottaa siihen, että työntekijä tekee sen mikä on luvattu. Toimintakulttuuri sopivan haastavaksi, että otetaan vastuu omasta toiminnasta, se on tehokasta ja kustannusnäkökulma on mukana. Tätä ei tarvitse seurata ja valvoa, koska henkilöstö on itsessään vastuullista ja tuottavaa (Great place to work, haluaako Koulutuskuntayhtymä olla paras työpaikka?) • Työn ilo näkyviin  halutaan olla paras työnantaja! • Siirrytään tuloksien johtamiseen • Todellisen työaikapankin tekeminen, jonka pitää olla näkyvä. Työnantajan hyväksymät ylityöt viedään työaikapankkiin ja mahdollistetaan kokopäivän vapaat. • Etätöiden mahdollistaminen hyvillä säännöillä ja opeilla muista organisaatioista (liittyy tuloksien johtamiseen sekä vastuullisiin työntekijöihin) • Tehdään henkilöstösuunnittelua tarkemmin, millaista osaamista tarvitaan, mitä pitää kehittää, konkreettinen alakohtainen henkilöstösuunnittelu! • Yrittäjyys, mitä hyötyjä voitaisiin saada, mikäli asiantuntijayrittäjyys sallittaisiin henkilöstölle • Henkilöstön osaamisen kehittäminen, kaikilla tasoilla pitää tehdä muutos: Jao open kaikille opettajille, aloitetaan aikuisopistossa