Erityisopetuksen lainsäädäntö toisen asteen koulutuksessa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Nivelvaiheen tiedonsiirtokäytänteet ammatillisessa koulutuksessa
Advertisements

NUORET JA TYÖTTÖMYYSTURVA
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tarkoituksena on
Työkaluja ajokyvyn arviointiin
YHTEISHAKU Sähköisen yhteishaun ohjeistus.
Kela tukemassa vajaakuntoisen nuoren opintoja
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA – HENSU Seija Pajukoski
Yksilölliset opetussuunnitelmat
Vammaispalvelulain muutokset - vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistuu Lakimies Jaana Huhta, STM
Hops Sibelius-Akatemiassa Hannele Ketomäki.
Salassapito – Mitä saan kertoa kenelle ja miksi
AURA-instituutti, Turku ja Laitila
Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä – hanke 2010
Ammattistartti Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti on  ohjaavaa  joustavaa  yksilöllistä valmistavaa koulutusta.
Suomalainen koulutusjärjestelmä
Ohjaustarvearvio ja ohjaustarve kartta/ Ryhmänohjaajan näkökulma
Perusopetuksen jälkeinen lisäopetus
Kaikki erilaisia –kaikki samanarvoisia
LAKI RAUTATIEJÄRJESTELMÄN LIIKENNE- TURVALLISUUSTEHTÄVISTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (860/2012) Hallitusneuvos Hannu Pennanen
Erityinen tuki Tampereen perusopetuksessa- muuttunut lainsäädäntö muuttuvat tuen rakenteet Leena Salonen
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Opiskelijakunta Pekka Halosen akatemiassa Päivitetty
Taiteen perusopetus ESITYS ON JAETTU 3 OSAAN Ditte Winqvist
TH Osaamisen ja sivistyksen asialla TAITEEN PERUSOPETUS Jorma Kauppinen.
ERITYISOPISKELIJAN ARVIOINTI Erityisopettaja Marjatta Kannisto
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
AJANKOHTAISTA LUKIOKOULUTUKSESTA Johtaja Jorma Kauppinen Vantaa
Yhteishaku keväällä 2015.
Yhteishaku 2014.
Opetushallituksen rahoittama ESR-hanke Manner- Suomen ESR-ohjelma Anki Sundqvist, projektijohtaja.
Oppisopimuskoulutus Jouni Kyllönen.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kvalitetskriterier i läroavtalsutbildningen Laatukriteerit oppisopimuskoulutuksessa Pasi Kankare
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opinpolkujen tukeminen muuttuvissa oppimisympäristöissä – peruskoulusta jatko-opintoihin Pirjo Räsänen
Koulunkäynti alkaa noin 7-8v Peruskoulu, ammattikoulu, Jns.
Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan.
TIEDON SIIRTO SIIRTYMÄVAIHEESSA
Jatko-opintoilta Mitä ysin jälkeen? Lukio -> lukuaineiden keskiarvon perusteella Ammatillinen perustutkinto -> ammatillisten pisteiden perusteella.
Työpaikkakouluttajan ABC
Tutkinto- ja oikeusturva- johtosääntö - poimintoja Oodi-työn näkökulmasta Oodi-päivä
TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS
Työpaikkakouluttajan ABC
JOPO- opetusta Kouvolassa vuodesta 2006
1 Vammaispalvelut Ann-Mari Einola, johtava sosiaalityöntekijä Kirjoita tähän nimi Dian perustyyli -tilassa: Lisää alatunniste.
Peruskoulun päättöluokka, jatko-opinnot ja yhteishaku
Lastensuojelulaki 1§-4§ Julia Koskimies 3B PowerPoint-esitys sisältää:
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA (60 osaamispistettä) Antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi.
YHTEISHAKU KEVÄÄLLÄ SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Aikuisten amm. koul.
VANHEMPAINILTA 9.LK HUOLTAJILLE Lielahden koulu.
OPS Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8. Oppilashuolto.
Kalastuksenvalvojan kelpoisuusvaatimukset ja hyväksymismenettely - keskeiset asiat Kalatalouden Keskusliitto.
Yhteishaku 2017 Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku
Vanhempainillan ohjelma
Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS)
Ryhmäintegraatio – kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen osallistava malli Rehtori Martti Hellström kertoo espoolaisen Auroran koulun ryhmäintegraatio-opetuksesta.
Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan perusopetukseen ottaminen
Arja Holm, Rinnekodin koulun rehtori
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto
Ajankohtaista opetustoimen lainsäädännön muutoksista
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTEET
Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
ERITYISLUOKKA 7-9J Elokuu 2016 MIKSI Yhteystiedot MITEN OHJAUS
Henkilökohtaisen ohjaajan / avustajan kriteerit
YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI YLEINEN TUKI
Taru Patrikainen, Ruut Kielinen, Tanja Seppänen, Helena Lavikainen
Yhteysopettajapäivä Vantaa, Flamingo
Uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö
johtava rehtori Timo Olli KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTO
Ajankohtaista OSAOssa Koulutuspalvelupäällikkö Tiina Kuokka
Esityksen transkriptio:

Erityisopetuksen lainsäädäntö toisen asteen koulutuksessa Jyväkylä 7.4.2011

Opiskelijaksi ottamisen perusteet (AKL 27 §, LL 20 §) Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää, mutta jolla katsotaan muutoin olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen Koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi ottamisen perusteista sekä mahdollisesti järjestettävistä pääsy- ja soveltuvuuskokeista. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Asianomainen ministeriö voi päättää tarkemmin opiskelijaksi ottamisen perusteista AKL 27 § 2: Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot.

Sairaus tai vamma opiskelijaksi ottamisen esteenä Eräiden koulutusalojen opiskelijoille tarpeen asettaa erityisvaatimuksia Esim. terveydenhoitoala, merenkulkuala, kuljetusala Kun sairaus objektiivisesti estää opinnot tai se vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuutta Käytännön ongelmat tulee kuitenkin ensisijaisesti pyrkiä hoitamaan erityisopetuksen tai muiden erityisten opetusjärjestelyjen avulla

Opiskeluoikeuden menettäminen/opiskelijavalinta ja vammaisuus Opiskelija oli jo valittu oppilaitokseen. Rehtori teki myöhemmin päätöksen 27 §:n nojalla, ettei opiskelijaa voida ottaa opiskelijaksi oppilaitokseen. Perusteluina mm. se, että opiskelija tarvitsee avustajaa ja se että oppilaitoksella ei ole järjestämislupaa huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä vaikeasti vammaisten osalta. Päätöksen liitteenä ei ollut muutoksenhakuohjeita. Asian käsittely lh:ssa raukesi, koska rehtori perui päätöksensä

Oikeus opetukseen (AKL 29 §, LL 22 §) Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opinto-ohjausta. Opinto-ohjauksena opiskelijalle annetaan henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta (asetus)

Oikeus erityisopetukseen Laki ammatillisesta koulutuksesta 20 § Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelupalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Asianomainen ministeriö voi 9 §:n nojalla määrätä, että koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmennuksesta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Erityisopetuksessa voidaan poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteista määrätään Lukiolaissa ei vastaavaa säännöstä Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.4.2017

Erityiset opetusjärjestelyt (AKL 21 §, LL 13 §) Opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos. Opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan tutkinnon sisältämiä opintoja/lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot Tutkinnon sisältämien opintojen/lukion oppimärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai Se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä

Yhteistyö kodin kanssa AKL 5 § 3 , LL 2 § 2 Nuorille järjestettävässä koulutuksessa/ nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa

HOJKS (Asetus ammatillisesta koulutuksesta 8 §) Tulee ilmetä: 1) Suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteet ja tutkinnon laajuus sekä opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma 2) Millä perusteella opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena 3) Mitä opiskelun edellyttämiä erityisiä opetus- ja opiskelijahuollon palveluja opetuksessa tai sen yhteydessä annetaan 4) Mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa

HOJKS ja yhteistyö kodin kanssa LSAVI-2010-01486/Op-13 Kantelija katsoi, että HOJKS oli puutteellinen ja tehty liian myöhään. Opettajan mukaan HOJKS oli täytetty asianmukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Aluehallintovirasto katsoi, että selvitysten ristiriitaisuuden vuoksi ei ole mahdollista selvitää asian todellista laitaa. Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaan HOJKS on laadittava opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. Sitä milloin HOJKS on tehtävä, ei ole laissa määritelty. Aluehallintovirasto katsoo, että HOJKSn laatimista ei tule turhaan pitkittää. Aluehallintovirasto ei pitänyt asianmukaisena toimintana sitä, että opettaja esitteli HOJKSn opiskelijan äidille ennen muun palaverin alkamista koulun aulassa. HOJKS on laadittava aidossa yhteistyössä opiskelijan ja huoltajan kanssa, mikä edellyttää, että sitä varten varataan erikseen aika

Muut erityisopetuksessa huomioon otettavat seikat (Asetus ammatillisesta koulutuksesta 8 §) Erityisopetuksessa opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa Erityisopetuksena ei pidetä tukiopetusta, joka annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tao sopeutumishäiriöitä

Avustajapalvelut ja muut tukitoimet AKL 38 §: Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskeluhuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Vammaisille opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista säädetään erikseen. Sen lisäksi mitä 37 §:ssä säädetään 20 §:n 2 momentissa tarkoitetussa erityisopetuksessa opiskelijalle voidaan antaa maksutta oppikirjat ja muut koulutarvikkeet, majoituksessa olevien tarpeelliset viikoittaiset kotimatkat, täysihoito oppilasasuntolassa tai muussa majoituksessa sekä henkilökohtaiset työvarusteet. LL 29 § 2 : Vammaisella tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opetuspalveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin siten kuin siitä erikseen säädetään

Koulunkäyntiavustaja Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vaikka laissa ei säädetäkään nimenomaisesti oppilaan oikeudesta henkilökohtaiseen koulunkäyntiavustajaan, lain tarkoituksen toteutuminen edellyttää, että haettaessa tällaista avustajaa, kunta selvittää riittävästi ao. oppilaan yksilölliset tarpeet avustajan saamiselle sitä silmällä pitäen, että opetus tulee järjestetyksi oppilaan edellytysten mukaisesti. (28.02.2000/394 KHO 2000:13) Peruskoulun 3. luokan oppilaalla, jolla on ADHD-oireyhtymä ja lieväasteinen älyllinen kehitysvamma, oli oikeus saada henkilökohtainen avustaja, vaikka hänen käymällään seitsemän oppilaan erityisluokalla oli kaksi luokkakohtaista avustajaa. (31.10.2006/2875 KHO 2006:79) Kunta oli osoittanut muun ohella dysfasiaa sairastavalle oppilaalle oppilaspaikan erityisluokassa, jossa oli luokkakohtainen koulunkäyntiavustaja. Vanhemmat olivat kuitenkin valinneet lapselleen lähikoulun, missä lapsi sai osa-aikaista erityisopetusta ja tukiopetusta. Korkein hallinto-oikeus katsoi kunnan täyttäneen velvollisuutensa perusopetuslain mukaisesti ja kunnan voineen hylätä henkilökohtaista avustajaa koskevan hakemuksen. (31.10.2006/2877 KHO 2006:80)

Opiskeluaika Opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä (AKL 31 §) Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä (24 §) Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 1 momentissa mainitussa ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksensa ole jatkaa opintoja

Opiskeluoikeuden menettäminen (AKL 32 §) Opiskelija voi menettää oikeutensa opiskella, jos opinnot tai ammatissa toimiminen edellyttävät erityisiä taiteellisia tai muita ammatissa toimimisen edellyttämiä erityisiä valmiuksia ja jos on ilmeistä, ettei opiskelijalla ole edellytyksiä opintojen asianmukaiseen suorittamiseen tai tutkintoon johtavassa ammatissa toimimiseen. Opinnoista, joihin tätä pykälää sovelletaan, säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Muutoksenhaku AVI Opiskelijaksi ottaminen, erityiset opetusjärjestelyt, HOJKS, opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista eronneeksi, opiskeluoikeuden menettäminen HAO AKL 37, 38 ja 39 §:ssä säädettyä etua tai oikeutta