Ryhmäintegraatio – kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen osallistava malli Rehtori Martti Hellström kertoo espoolaisen Auroran koulun ryhmäintegraatio-opetuksesta.

Esitys aiheesta: "Ryhmäintegraatio – kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen osallistava malli Rehtori Martti Hellström kertoo espoolaisen Auroran koulun ryhmäintegraatio-opetuksesta."— Esityksen transkriptio:

1

2

3

4

5 Ryhmäintegraatio – kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen osallistava malli
Rehtori Martti Hellström kertoo espoolaisen Auroran koulun ryhmäintegraatio-opetuksesta Samalla tavalla on toteutettu opetusta viidessä eri kouluissa, sekä ala- että yläkoulussa.

6 Inkluusio on jana Inkluusio ei on – off ratkaisu
Osallistava opetus tarkoittaa sitä, että jokaiselle lapselle löydetään opetuksen järjestelyt, jotka takaavat maksimaalisen osallisuuden siten, että hänellä on mahdollisuus saada etunsa mukaisella tavalla ne tukitoimet ja erityisosaaminen käyttöönsä. Kysymys ei ole siitä, ettei erityistä tukea enää tarvita. Yksilöllisiä ratkaisuja ja pienryhmäopetusta tarvitaan jatkossakin.

7 Vammaisten oppilaiden osallisuus koulutusjärjestelmässä nyt – Miksi?
Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Toinen aste Työelämä Erityis-työelämä??

8 Vammaiset nuoret jäävät nivelvaiheiden vangiksi
’Nivelvaiheen koulutuksen kenttä’ (Niemi, 2015) Vammaisten valmentava koulutus – 2012 yhteensä 2800 opiskelijaa Maahanmuuttajien valmentava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmentava koulutus (Startti) Kotitalousopetus Nykyisin Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA) Siirtymät valmentavista ammatilliseen koulutukseen: MAVA 30 % TYVA 23 % Startti 60 % ( Niemi, Kurki, 2013) Peruskoulussa erityistä tukea saaneet sijoittuvat pääasiassa ammatillisiin opintoihin Lukioissa erityisopetusta vain vähän

9 Vammaisena Suomessa Vammaisia henkilöitä noin 5 % väestöstä , vaikeavammaisia noin 1 % Työllisyysaste ,2 % - 17 % ( vuotiaat) Muun väestön työllisyysaste vastaavana aikana 75,6% Vammaisten ihmisten koulutustaso on selkeästi valtaväestöä heikompi (25-64 v.) Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 50,6 % (muu väestö 26,6 %) Keskiaste 35,3 % (40,9 %) Alempi korkea-aste (opisto) 8,7 % (16,6 %) Alin korkea-aste (amk, kandi) 2,8 % (7,0 %) Ylin korkea-aste (maisteri) 2,3 % (8,1 %) Tutkijakoulutus 0,3 % (0,8 %) Vammaiset ovat köyhiä. Vammaisten tulotaso 2002 keskimäärin euroa, muiden työikäisten ( v.) euroa vuodessa. Lähde: Uuden alussa vai umpikujassa, 2006, STAKES tutkimuksia

10

11 Miten erityisoppilaiden osallisuus toteutuu?
Tehostettua tukea perusopetuksessa sai 8,4 % ( oppilasta) Erityistä tukea perusopetuksessa sai 7,3 % ( oppilasta) Erityinen tuki Omassa ryhmässä % (11% erityiskoulussa) Kokonaan integroituna yleisopetuksessa 19 % Osittain omassa ja osittain integroituna 41 % Erityiseen tukeen sisältyi Osa-aikaista erityistä tukea 37 % Tukiopetusta % Avusta ja/tai tulkkipalvelua 39 % Alueelliset erot suuria Kymenlaaksossa tehostettua tai erityistä tukea sai 20 % oppilaista Kainuussa ja Lapissa tehostettua tai erityistä tukea sai 12 % oppilaista Tilastot vuodelta 2015

12 Mitä tarvitaan? Suosituksia tutkimuksista
Uusia tapoja tuoda erityisopetuksen tuki valtavirran kouluihin Erityiskoulujen konsultointi ja palvelut valtavirran kouluille Erityisopettajat ja luokanopettajat työpareina Henkilökohtainen tuki erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle Paikallisyhteisön ottaminen mukaan inkluusion kehittämiseen Asennekasvatus perheille, kouluille että muille asiantuntijoille Kehittämistä tarvitaan valtavirran kouluissa Esteettömyys Opettajien koulutus (erityisesti muualla Euroopassa) Ymmärrys ja osaaminen monimuotoisuudesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta Hyviä käytäntöjä monimuotoisuuden johtamiseen ja toteutumiseen arjessa ORGANISATION OF PROVISION TO SUPPORT INCLUSIVE EDUCATION Literature Review , European Agency, for Development in Special Needs Education , 2013

13 Kohtuulliset mukautukset koulussa
”Kohtuulliset mukautukset ovat tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.” Kohtuulliset mukautukset koulutuksessa esimerkiksi apuvälineet ja laitteet, tietotekniikka ja sopivat ohjelmistot tilajärjestelyt (kuten luokan sijainti ja koko)

14

15 KIITOS MIELENKIINNOSTA!
Pauliina Lampinen, toiminnanjohtaja, YTM Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Susanna Lehti, puheenjohtaja, OTM Me osalliset ry – Vi delaktiga rf