Työpaikkaohjaaja- koulutus 2 ov Helpa Työpaikkaohjaaja- koulutus 2 ov HELPA Roihuvuoren koulutusyksikkö www.helpa.edu.hel.fi

Helpa Ohjauksen määritelmä: ” Ajan, huomion ja oman asiantuntijuuden antamista ohjattavalle ” www.helpa.edu.hel.fi

Erilaiset ohjaustyylit Helpa Erilaiset ohjaustyylit Ohjaajan osaamista on auttaa ja ohjata oppijaa eri tavoin ymmärtämään ja kehittämään omia työskentelytapojaan Ohjaajan rooli oppimisprosessissa vaihtelee. Se voi olla esim. opastajan, auttajan, ohjaajan ja valmentajan rooli Ohjaajan ammattitaitoa on kyky tunnistaa ohjattavan tarpeita ja osata käyttää eri tilanteissa erilaisia vaikuttamisen keinoja eli interventiotyylejä. www.helpa.edu.hel.fi

Helpa Hyväksyvä tyyli kun tunteet pinnalla ( esim. suuttumus, aggressiivisuus) kuuntelemista ja tilan antamista toisen sanomalle empaattista ymmärtämistä ja tukea ei kysymyksiä vaan mukautumista ja myötäilyä rohkaisemista, rauhoittamista www.helpa.edu.hel.fi

Määräävä eli ohjeita antava tyyli Helpa Määräävä eli ohjeita antava tyyli Kun tilanne vaatii pikaista ratkaisua Ohjaaja rooliasiantuntijana / ekspertti Paljon selkeitä ohjeita ”sinuna tässä tilanteessa tekisin” Riskinä ohjattavan riippuvuus ohjaajasta Liian usein käytettynä ei tue ohjattavan oman oppimisen ja toimintakyvyn kehittymistä www.helpa.edu.hel.fi

Katalysoiva eli ohjaava tyyli Helpa Katalysoiva eli ohjaava tyyli Kokonaiskuvan hahmottaminen, avoimia kysymyksiä ( kuka, mitä, missä, milloin, miten ) Ohjattava selkiyttää itse ajatuksiaan ja näkemyksiään kysymysten avulla Pyrkii aktivoimaan ohjattavaa ja hänen vahvuuksiaan Pitää varoa liian monia kysymyksiä ja antaa riittävästi aikaa vastauksille www.helpa.edu.hel.fi

Konfrontoiva eli haastava tyyli Helpa Konfrontoiva eli haastava tyyli Kun halutaan pysäyttää oppija näkemään oma tilanteensa Suoria kysymyksiä; miksi, mitä varten Tarkoituksena osoittaa puheiden ja tekemisen ristiriita Riskialtis tyyli, saattaa herättää puolustuskannan www.helpa.edu.hel.fi

Helpa Ohjaajan rooli muuttuu työssäoppimisen aikana Työpaikkaohjaaja on opiskelijan opastaja neuvonantaja tukija - ammattitaidon kehittymisessä - henkilökohtaisessa kasvussa. www.helpa.edu.hel.fi

Helpa OHJAAJA OPASTAJANA ■ Perehdyttäminen ■ Työtehtävien antaminen ■ Selkeät ohjeet ■ Opiskelijoiden erilaisten valmiuksien huomioiminen ■ Lähtötasoon perehtyminen (HOPS, HOJKS, aikaisemmat TO-jaksot, työkokemus, muu osaaminen) www.helpa.edu.hel.fi

Helpa OHJAAJA VALMENTAJANA ■ Lisää vastuuta (opiskelijan mielenkiinto, taipumukset, halu ottaa vastuuta) ■ Yhä haastavammat tehtävät ■ Hyväksyy (”miten toimit tässä / miten tekisit tämän?”) ■ Ohjaaja motivoi opiskelijaa tekemään tuottavaa ja laadukasta työtä oikeilla ja turvallisilla työmenetelmillä sekä ■ Kannustaa ja rohkaisee opiskelijaa yhä parempiin suorituksiin. www.helpa.edu.hel.fi

Helpa OHJAAJA TUKIJANA ■ Omista oppimistavoistaan tietoisen, itseohjautuvan ja vastuuta ottavan opiskelijan työpaikkaohjaaja toimii opiskelijan oppimisen ja kasvun tukijana ■ Oleellista ohjauksessa on keskustelu ja ajatusten vaihto opiskelijan kanssa. www.helpa.edu.hel.fi

Helpa www.helpa.edu.hel.fi

Oppimistyylit Näkö-, kuulo- ja tuntoaistin merkitys oppimisessa, keskittymisessä ja vuorovaikutuksessa Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen Taktuaalinen

Visuaalinen muistaa näkemänsä lukeminen tärkeää mielikuvien tuottaminen graafiset esitykset nopeus

Auditiivinen oppii kuuntelemalla luennot, suulliset ohjeet ääneen lukeminen looginen ja perusteellinen asioihin paneutuminen

Kinesteettinen oppii ”jaloillaan” fyysinen tekeminen tärkeää osallistuminen opitun yhdistäminen henkilökohtaisiin kokemuksiin kaipaa vuorovaikutusta muiden kanssa

Taktuaalinen oppii ”käsillään” tekee muistiinpanoja, alleviivaa, piirtelee kuvia pyörittelee kynää kädessään voidakseen keskittyä

Kokemuksellinen oppiminen

Erilaiset oppijat Lukivaikeus, matematiikan vaikeudet Erityiset oppimisvaikeudet Dysfasia Käytöshäiriöt ADHD, tarkkaavaisuushäiriö/ylivilkkaus Asperger Sosiaaliset vaikeudet Mielenterveyskuntoutujat ym.

Oppimista edistävät ja hidastavat tekijät Ympäristötekijät Emotionaaliset eli tunnetekijät Fysiologiet tekijät Psykologiset ja sosiaaliset tekijät

Ympäristötekijät Rauhallinen työskentely-ympäristö Hyvä järjestys ja ergonomia Rauhaton oppimisympäristö Sopimaton valaistus Liika melu Sopimaton lämpötila tai kosteus

Emotionaaliset eli tunnetekijät Oppimisen motivaatio ja aiheen kiinnostavuus Hyvä henkilökemia Opittavan asian tärkeys ja merkitys oppijalle Konkreettinen mahdollisuus hyödyntää uutta tietoa/ taitoa Luottamus ja usko omiin kykyihin Henkilökohtaiset ongelmat Pelko ja ahdistus Huono henkilökemia Liian kovat odotukset, liika vauhti tai stressi Negatiivinen asenne oppimiseen

Fysiologiset tekijät Hyvä vireystila Oppijalle sopiva vuorokauden / vuodenaika Asianmukaiset työvaatteet ja -jalkineet Huono vireystila (väsymys, nälkä, sairaus) Epäsopivat työvaatteet tai suojavarusteet

Psykologiset ja sosiaaliset tekijät Oppimiselle myönteinen ilmapiiri Ohjaajan/ ryhmän/ perheen tuki Pari- ja pienryhmätyöskentely Asiantunteva ohjaus ja työrauha Vaihtelevat työtehtävät, sopivasti vastuuta Yksilöllinen ja oikeudenmukainen kohtelu PALAUTE, KIITOS JA PALKKIO Liika kiire ja kireä ilmapiiri Epävarmuus omista kyvyistä Muuttuvat ohjeet ja ohjeistukset Vanhaan takertuminen (muutosvastarinta) LUOTTAMUKSEN JA PALAUTTEEN PUUTE

NÄYTÖT TOISEN ASTEEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

TAVOITTEENA: Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistus Koulutuksen työelämälähtöisyyden ja työelämävastaavuuden lisääminen Oppimis- ja opetuskulttuurin kehittäminen Opetussuunnitelmien ja arvioinnin kehittäminen Opiskelija-arvioinnin yhtenäistäminen Erilaisten oppijoiden huomioiminen Opiskelijoiden työelämään siirtymisen edistäminen

NUORTEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Näytössä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon Näytöt ovat opiskelijan toimintaa ja tekemistä Opintokokonaisuuksista näytetään keskeinen osaaminen, ”arkipäivänosaaminen” Opiskelija näyttää omaa osaamistaan, ei sitä mitä hän ei vielä osaa Kirjallinen tehtävä ei yksin ole näyttö mutta näyttöön pääsääntöisesti liitetään kirjallinen suunnitelma Näyttö voidaan antaa työelämässä tai oppilaitoksessa

NUORTEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Näyttö ei ole opiskelijalle yllätys, se suunnitellaan etukäteen ja näyttöön liittyviä tehtäviä harjoitellaan esim. työssäoppimisjakson aikana. Näyttö järjestetään työssäoppimispaikan työtehtävien ja toimintakulttuurin mukaan. Näytössä tehdään asioita joita muutenkin työpaikalla tehdään. Näyttö ei vaadi erillisiä järjestelyjä työpaikalla. Opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja osallistuvat näytön suunnitteluun

NUORTEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Lakisääteisesti näytöt on otettu käyttöön 1.1.2006 ja viimeistään 1.8.2006 alkaneissa koulutuksissa. Osittain näytöt ovat olleet jo aikaisemmin käytössä ns. pilottina osassa oppilaitoksia Näytöt koskevat 52 perustutkintoa

NUORTEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JA NÄYTTÖTUTKINTOJEN EROT Taustalla erilainen: Organisaatiomalli ja ohjausjärjestelmä Näytönantajan tapa hankkia ammatillinen osaaminen Opiskelijan lähtökohtatilanne (ikä, koulutustausta, työkokemus)

NUORTEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Tutkinto suoritetaan osallistumalla koulutukseen Näytöt koko koulutuksen ajalla (~3-4 näyttöä opintojen aikana) Näytöt kytkeytyvät oppimisen ja ammatillisen kasvun eri vaiheisiin (ensimmäisen opiskeluvuoden näytöt, toisen ja kolmannen) Opintokokonaisuuden arviointia ei yleensä tehdä pelkästään näytöllä

VASTUUT JA TEHTÄVÄT NÄYTÖISSÄ OPPILAITOS VASTAA: Näyttöjen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta valtakunnallisten aineistojen pohjalta. Opettajien ja elinkeinon edustajien kouluttamisesta. Opiskelija-arvioinnista ja tutkintotodistusten antamisesta Toimielimen asettamisesta, jossa on koulutuksen järjestäjän, opettajien, alan elinkeino- ja työelämän sekä opiskelijoiden edustajat

VASTUUT JA TEHTÄVÄT NÄYTÖISSÄ OHJAAVA OPETTAJA VASTAA: Opiskelijan perehdyttämisestä ja valmentamisesta sekä tarvittavien tukitoimien järjestämisestä. Opiskelijan näyttösuunnitelmasta. Työpaikkaohjaajien perehdyttämisestä näyttöön. Näytön suunnittelusta ja arvioinnista yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa

VASTUUT JA TEHTÄVÄT NÄYTÖISSÄ TYÖPAIKKAOHJAAJA: Osallistuu näytön suunnitteluun Ohjaa opiskelijaa harjoituttamaan näyttöön liittyviä työtehtäviä Tukee ja tarvittaessa ohjaa opiskelijaa näytön aikana Seuraa ja arvioi näyttöä Tarvittaessa kerää arviointitietoa muilta työyhteisön jäseniltä. Osallistuu näytön arviointikeskusteluun, jossa mukana opiskelija ja opettaja

VASTUUT JA TEHTÄVÄT NÄYTÖISSÄ OPISKELIJA: Osallistuu opetukseen oppilaitoksessa ja työpaikalla. Osallistuu näytön suunnitteluun opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Valmistautuu näyttöön suunnitelman mukaisesti Harjoittelee näytöön kuuluvia työtehtäviä Itsearvioi näytön onnistumista ja osallistuu palaute- ja arviointikeskusteluun

Lopullinen vastuu tutkinnosta ja tutkintotodistuksesta on tutkinnon antajalla eli koulutuksen järjestäjällä Oppimisen lopullisen vastuun kantaa aina opiskelija itse

Toimielimen tehtävät Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Toimielin valvoo näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista Toimielin määrää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat Toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset Toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset

Helsingissä AMMATTIOSAAMISEN TOIMIKUNTA Helsingin kaupungin ammatillisten oppilaitosten yhteinen HESOTE, HELTEC, HELPA Kolme elinkeino- ja työelämän edustajaa Kolme opettajajäsentä Kolme opiskelijajäsentä Yksi koulutuksen järjestäjää edustava virkamies Yksi alakohtainen asiantuntija tarvittaessa erikseen kutsuttuna Henkilöt valitaan enintään 3 vuodeksi kerrallaan