Oppimistyylit

Oppimisprofiili muodostuu mm. oppimistyylistä omista lahjakkuuksista ja tavoitteista tiedon rakentamistavasta henkilökohtaisista oppimismieltymyksistä, kuten itselle mieleisimmästä oppimisajankohdasta.

Oppimistyylin mukaan oppija voi olla Oppimistyyli tarkoittaa tapaa, jolla ihminen helpoimmin ja mieluimmin oppii. Oppimistyylin mukaan oppija voi olla aktiivinen osallistuja käytännön toteuttaja looginen ajattelija harkitseva tarkkailija.

Aktiivinen osallistuja Opin parhaiten saadessani haastavia tehtäviä ollessani yhtä aikaa mukana monessa lyhyessä ja nopeatempoisessa toiminnassa oppimistilanteissa, joihin liittyy jännitystä, draamaa ja kriisejä jos oppimista tuetaan visuaalisin keinoin. Opin heikoimmin ollessani passiivisessa roolissa analysoidessani ja tulkitessani tietoa jos oppimista tuetaan pelkällä kirjallisella materiaalilla joutuessani puurtamaan yksitoikkoisessa työssä. Aktiiviselle osallistujalle sopivat oppimistavoiksi projektitehtävät ja kehitystehtävät, joissa on mahdollisuus saada opastusta ja tietoa tarvittaessa

Käytännön toteuttaja Opin parhaiten tekemällä, kehittämällä taitoja seuratessani muiden työskentelyä roolileikeissä roolien avulla saadessani välittömästi mahdollisuuden soveltaa oppimaani käytäntöön selkeistä ohjeista ja haluan tavoittaa olennaisen nopeasti. Opin heikoimmin ellei ole välitöntä tarvetta tehdä jotain teoreettisesti koulumuotoisessa opetuksessa jos opittu pitää siirtää muualle ja toiseen tehtävään ilmeisen tuloksettomissa tehtävissä. Käytännön toteuttaja oppii tehokkaimmin tekemällä, työssä. Työssäoppimisohjelmat ja harjoittelu esim. valmentajan opastuksella soveltuvat hänelle oppimistavaksi. Oppimisen pitää tapahtua mieluiten työpaikalla, jossa uutta osaamista voidaan heti soveltaa käytäntöön.

Looginen ajattelija Opin heikoimmin epävarmoissa ja epämääräisissä tehtävissä erittäin tunnepohjaisissa tilanteissa joutuessani toimimaan päämäärättömästi ja suunnittelemattomasti. Opin parhaiten mallien, käsitteiden ja teorioiden avulla houkuttelevien ideoiden ja haasteiden avulla lukemalla, tutkimalla ja päättelemällä kun oppimistilanteessa on mahdollista kysellä ja kokeilla. Loogiselle ajattelijalle soveltuvat kurssit ja jopa koulumuotoinen oppiminen. Hän voi oppia uusia asioita paikasta riippumatta, koska teoriaan pohjautuva osaaminen voidaan helposti siirtää minne vain.

Harkitseva tarkkailija Opin parhaiten seuratessani asioita sivusta huomioimalla ja analysoimalla kun on riittävästi aikaa ajatella ja pohtia ajattelemalla ennen toimintaa kuuntelemalla ja katselemalla. Opin heikoimmin joutuessani esiintymään väkisin joutuessani ryntäämään tehtävästä toiseen toimimalla suunnittelemattomasti. Harkitseva tarkkailija tarvitsee aikaa selvittääkseen asioita perusteellisesti. Itseopiskeluohjelmat ja kirjat ovat sopivia oppimistapoja. Tärkeää arviointi ja yksityiskohtainen tieto.

Aktiivisuuden vahvistaminen Tee jotain uutta. Harjoittele keskustelun aloittamista. Jaa päiväsi osiin. Pakota itsesi esiintymään. Harjoittele ajattelemaan ääneen, seisten. Käytännöllisyyden vahvistaminen Kerää toimivia tekniikoita. Tee toimintasuunnitelmia. Kokeile uusia ajatuksia. Tee huomioita muista ihmisistä. Pyydä kriittisiä arviointeja. Hanki yksi tee se itse -projekti. Loogisuuden vahvistaminen Lue jotain ”raskasta”. Harjoittele huomioimaan epäjohdonmukaisuuksia. Analysoi monimutkaisia tilanteita. Kerää muiden teorioita. Harjoittele rakentamaan tilanteita. Tee oikeita kysymyksiä. Harkitsemiskyvyn vahvistaminen Harjoittele huomioiden tekemistä. Pidä päiväkirjaa. Harjoittele arvioimaan toimintaasi. Tee tutkimuksia. Kirjoita jotain. Tee muistilista.

Millainen oppija olet? Testaa oma oppimistyylisi osoitteessa: http://www.dlc.fi/~tenviesti/oppimistyylit.htm

Lähteet Leenamaija Otala, Pro Competence Oy Repo, I.; Nuutinen, T. 2003. Viestintätaito. Opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin. Otava. Kauppila, R. 2003 Opi ja opeta tehokkaasti. Psyykkinen valmennus oppimisen tukena. PS-Kustannus. Opetus 2000.