Maastoliikennelaki 16 § Moottorikelkkailureitin perustaminen Moottorikelkkailureitti perustetaan lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella joko reittitoimituksessa tai maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella. Moottorikelkkailureittiä ei saa perustaa, jos sen käyttämisestä aiheutuisi luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle huomattavaa haittaa. Moottorikelkkailureitti voidaan perustaa riippumatta maa-alueen tai vesialueen omistajan tai haltijan suostumuksesta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta eikä reitistä aiheudu maa-alueen omistajalle tai haltijalle eikä poronhoidolle huomattavaa haittaa.

Ulkoilureittisopimus 2006 Kangasperko ja Leinonen/Kaupunginhallitus 20.3.2006 ”(Juankosken kaupunki) hankkii tarvittavat luvat pysyvästä käyttöoikeudesta reittipohjiin maa- ja vesialueiden omistajilta hankkeen vaatimassa laajuudessa sekä vastaa käyttöoikeuden hankinnasta näihin alueisiin kohdistuvista kuluista”. ”Hanke on oltava valmis vuoden 2009 loppuun mennessä” ”Mikäli tämän sopimuksen tulkinnassa syntyy erimielisyyttä, riidat ratkaistaan Kuopion käräjäoikeudessa.”

Ei sopimuksia, vaan reittitoimitus ”Reitti perustetaan 6 metrin levyisenä maastoliikennelain mukaisesti hyväksytyn reittisuunnitelman perusteella kunnan hakemalla reittitoimituksella” (esim. Kaupunginhallitus 26.6.2009) -> KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖS: EI TEHDÄ SOPIMUKSIA OMISTAJIEN KANSSA - (Jo vuoden 2006 sopimuksessa jo se, että kaupunki hakee reittitoimitusta.)

Miksi reittitoimitus? Koillis-Savon ulkoilureitistön täydennyssuunnitelma (Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 2006, Hannu Koponen)

Juankosken nykyreitit Moottorikelkkailu-urat ovat pääosin kunnossa paikalliseen moottorikelkkailuun. Houkutellakseen ulkopaikkakuntalaisia ja yritysluontoista moottorikelkkailua on reitistön tasoa kehitettävä nykyisestä. Nykyinen reittileveys (2-4 m), vesistöosuudet (40 %) ja reittipohjan epätasaisuus eivät mahdollista toimivaa reittien kunnossapitoa. Lisäksi ne lyhentävät moottorikelkkailukauden pituutta ja heikentävät reitistön turvallisuutta ja tasoa. Tehdyt maanomistajasopimukset ovat voimassa toistaiseksi, mutta sopimusten pysyvyys mm. kiinteistön vaihtaessa omistajaa on epävarmaa. Lisäksi osa sopimuksista on määräaikaisia ja / tai suullisia. Osa urista kulkee pohjavesialueella, joten niiden osalta on selvitettävä muutostarve (liite 6). Suunnitelluista retkeilyreiteistä (39,0 km) on vielä rakentamatta 8,2 km puuttuvien maanomistajasopimusten (23 kpl) vuoksi. Opastaulukarttoja ei vielä ole voitu tehdä, koska reitti on keskeneräinen. (s. 7)

Toimituksen perustelut 1 Moottorikelkkailureitin perustaminen eroaa ulkoilulain mukaisesta menettelystä siten, että moottorikelkkailureitti voidaan perustaa lainvoimaisen suunnitelman perusteella reittitoimituksen lisäksi myös maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella. Mikäli reiteille halutaan saada pysyvyyttä kiinteistön vaihtaessa omistajaa, reitit tulee perustaa maastoliikennelain mukaisella toimitusmenettelyllä. Reittitoimituksessa reitti merkitään rasitteeksi kiinteistörekisteriin. Toimitusmenettelyyn voidaan ryhtyä ilman maanomistajien kanssa tehtyä erillistä sopimusta reitin perustamisesta. (s.10) KOPOSEN TULKINTA: TOIMITUKSEEN VOIDAAN RYHTYÄ, JOS VAIN KUNTA NIIN HALUAA!

Toimituksen perustelut 2 ”Maastoliikennelain mukaisella reittitoimitusmenettelyllä varmistetaan reitin perustaminen suunnitellusti, vaikka maanomistajaneuvotteluissa ei päästä haluttuun tulokseen, mikäli maanomistajalla ei ole esittää huomattavaa estettä reitin perustamiselle. Menettelyllä pyritään varmistamaan jo rakennettujen reittien hyödyntäminen ja reitistön toteutuminen muutenkin suunnitellulla tavalla. Vaihtoehtoiset reittilinjaukset ovat monesti pitkällä tähtäimellä huonompia kuin alustavan suunnittelun vaihtoehdot. Ongelmia vaihtoehtoisissa reiteissä voivat olla mm. reitistön rakentamisen kustannukset, kulutuksen kestävyys, turvallisuus, kunnossapitokustannukset ja reitin yleinen taso, kuten maisemakohteiden puute. Maanomistajien toivotaan osallistuvan mahdollisimman aktiivisesti reittien suunnitteluun, jolloin todennäköisemmin löydetään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.” (s.9) ->Toimitus tarpeen siltä varalta, että maanomistajat eivät anna lupaa ja reitti uhkaa toteutua muunlaisena kuin Koponen sitä haluaa!

Miksi toimitusmenettely ei käy? (1) LAKI: Moottorikelkkailureitti voidaan perustaa riippumatta maa-alueen tai vesialueen omistajan tai haltijan suostumuksesta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta eikä reitistä aiheudu maa-alueen omistajalle tai haltijalle eikä poronhoidolle huomattavaa haittaa. ILMAN MAANOMISTAJAN LUPAA VAIN POIKKEUSTAPAUKSISSA!

Miksi toimitusmenettely ei käy?(2) Yleinen kulkuyhteys: LAPPI? Juankoskella tarvitaan maanomistajien lupa

Miksi toimitusmenettely ei käy?(3) Yleinen virkistyskäyttö: mitä se on? Laki ei kerro. Tausta: Hallituksen esitys maastoliikennelaiksi (HE 163/1995) ei sen selvempi HUOM: Ei kerro myöskään, missä tilanteessa on valittava toimitusmenettely sopimusten sijaan! Tätä epäselvyyttä on käytetty hyödyksi ja esitetty, että Juankoskella voidaan ottaa toimitusmenettely käyttöön alusta asti.

Miksi toimitusmenettely ei käy?(4) Moottorikelkkailureitti voidaan perustaa riippumatta maa-alueen tai vesialueen omistajan tai haltijan suostumuksesta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta eikä reitistä aiheudu maa-alueen omistajalle tai haltijalle eikä poronhoidolle huomattavaa haittaa. HUOMATTAVA HAITTA? - Vaikutusten arvioinnit tehty ELY:n omasta toimesta: ”Ei tiedossa huomattavaa haittaa”. - Vaikutukset luontoon, eläimiin – ja ihmisiin? - Riittämättömät arvioinnit yleisin syy, miksi kaavakiistat päätyvät hallinto-oikeuteen. ONKO HYÖTY SUHTEESSA AIHEUTETTUUN HAITTAAN?

Tulkinta On käytettävä sopimuksia, mutta jos on tarve kulkuyhteydelle tai moottorikelkkailu on virkistyskäyttönä hyvin yleinen, niin sitten voidaan käyttää toimitusmenettelyä. Juankoskella käytetään ensisijaisena sellaista reitin perustamismenetelmää, joka on tarkoitettu poikkeustilanteisiin! JUANKOSKELLA KELKKAILUREITTI EI OLE TARPEEN YLEISEN VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA HUOM! LAIN MUKAAN TALOUDELLISIA INTRESSEJÄ EI VOI KÄYTTÄÄ PERUSTELUNA POIKKEUSMENETTELYLLE.

Ympäristölautakunta 1 Kunnan ympäristönsuojelun hallinnosta ja viranomaistehtävien hoidosta on säädetty laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986)  Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii kunnan määräämä toimielin, joksi yleisimmin on määrätty ympäristölautakunta. Kunnanhallitus ei voi toimia ympäristönsuojeluviranomaisena. Tehtävien hoito voidaan järjestää myös kuntien yhteistoimintana kuntalain säännösten mukaisesti. Tehtävien järjestämisessä tulee varmistaa viranomaistehtäviä hoitavan toimielimen puolueettomuus ja asiantuntemus. Viranomaisella tulisi olla käytössään myös riittävän asiantuntevia viranhaltijoita Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä on pidettävä jakamattomana kokonaisuutena. (Lähde Kuntaliiton ylläpitämä www.kunnat.net)

Ympäristölautakunta 2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on lupa- ja valvontaviranomaistehtävänsä lisäksi toimia paikallistason yleisen ympäristönsuojelun edun valvojana. Tässä tehtävässään se toimii erityislainsäädännön perusteella itsenäisessä ja riippumattomassa asemassa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen voidaan siten katsoa myös pitkällä tähtäimellä ajavan kestävän kehityksen ja samalla kunnan yleistä etua vaikka yksittäistapauksissa tämä voi olla ristiriidassa esimerkiksi kunnan elinkeinopoliittisen edun kanssa. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNALLA ON TÄYSIN JAKAMATON VALTA. VIRANOMAISENA SEN TULEE LAISSA ASETETUN YMPÄRISTÖNSUOJELUTEHTÄVÄN MUKAISESTI HUOLEHTIA SIITÄ, ETTÄ REITIN SUUNNITTELU TOTEUTETAAN JUANKOSKEN KAUPUNGISSA LAIN MUKAISESTI. MYÖS SIINÄ TAPAUKSESSA, ETTÄ SE OLISI RISTIRIIDASSA TALOUDELLISTEN INTRESSIEN KANSSA.

LISÄDOKUMENTTEJA

Reitin perustelut Perustamalla virallisia moottorikelkkailureittejä pyritään minimoimaan haitat, perustamaan kelkkailijan kannalta mielekkäät ja hyvin hoidetut reitit sekä tuomaan kelkkailutoiminta paremmin virallisen valvonnan piiriin. Hoidettuja, turvallisia kelkkailureittejä voidaan myös uskottavammin markkinoida ja hyödyntää matkailuelinkeinossa. Valtakunnallisena tavoitteena on saada koko maan kattava runkoreitistö, joka koostuu virallisista reiteistä. Keskittämällä ajaminen hyvin suunnitelluille ja valvotuille reiteille saadaan kelkkailutoiminta hallitummaksi ja turvallisemmaksi.

Valtakunnallisuudesta ”Työ on siinä mielessä alustava, ettei suunnitelmaa ole tarkoitus vahvistaa noudatettavaksi. Väylien rakentamiseen ja pitämiseen velvoittavaa lainsäädäntöä ei ole. Siten hankkeiden toteuttaminen ja rahoituspäätökset tehdään varsinaisen hankesuunnittelun yhteydessä.” (s.12) Taktiikkana se, että ensin tehdään yksittäiset reitit, jotka sitten yhdistetään, kun laki on valmis. Moottorikelkkaväylien tavoiteverkko. Valtakunnalliset suuntaviivat verkonsuunnittelun tueksi. Ympäristöministeriön raportteja 3/2009

HALLITUKSEN ESITYS MAASTOLIIKENNELAIKSI (HE 163/1995) 16 §. Moottorikelkkailureitin perustaminen. Moottorikelkkailureitin perustamisedellytyksenä olisi aina lainvoimainen reittisuunnitelma. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan reitin perustamisesta ei saa aiheutua yksityiselle edulle huomattavaa haittaa, koska moottorikelkkailureitit palvelevat lähinnä vapaa-ajan käyttöä. Ammattimaiselle kalastukselle reitin perustamisesta aiheutuva haitta tulisi korvauksen piiriin, koska reittejä voisi perustaa myös jääpeitteiselle vesialueelle. Kolmannelle osapuolelle mahdollisesti aiheutuvat haitat tulisivat korvattaviksi vahingonkorvauslainsäädännön nojalla. Korvaukset maksaisi reitin pitäjä. Pykälää ei ole tarkoitettu sovellettavaksi kiinteistölle pääsyä koskevissa asioissa. Kiinteistölle, kuten vapaa-ajan asunnolle pääsy voidaan ensisijaisesti turvata yksityisistä teistä annetun lain (358/62) 8 §:n mukaisen tieoikeuden nojalla. 17 §. Reittitoimitus. Viittaukset ulkoilulain mukaiseen reittitoimitukseen poistettaisiin ja korvattaisiin vastaavalla säännöksellä pykälän 1 momentissa. Reittisuunnitelman merkitystä korostettaisiin ratkaisevana hyväksymisvaiheena. Reittitoimitusta olisi haettava yhden vuoden määräajassa reittisuunnitelman hyväksymisestä. Reitin perustamista koskevasta päätöksestä ehdotetaan edelleen tehtäväksi merkintä kiinteistörekisteriin. 18 §. Sopimukseen perustuvan reitin merkitseminen kiinteistörekisteriin. Sopimukseen perustuva, pysyväksi tarkoitettu reitti voitaisiin merkitä asianomaisen kiinteistön kohdalle kiinteistörekisteriin, jos reitin pitäjä sitä pyytäisi. Menettelyllä turvattaisiin reitin ennallaan pysyminen myös silloin, kun kiinteistön omistaja vaihtuu. Kiinteistörekisteriin merkittävien tietojen tarkkuuden ja luotettavuuden takaamiseksi myös sopimukseen perustuvan reitin osalta olisi suoritettava reittitoimitus. Toimitusta ei suoritettaisi silloin, kun reitin pitäjä ei pyydä reittiä merkittäväksi kiinteistörekisteriin. 19 §. Reitin käyttöönotto. Pykälän 1 momentiin ehdotetaan voimassa olevaan lakiin verrattuna muutosta, jonka mukaan reittitoimitus ei olisi enää edellytys käyttöoikeuden syntymiselle, vaan lainvoimainen reittisuunnitelma. Muutoksella on tarkoitus mahdollistaa myös sopimukseen, ilman toimitusta perustuvan reitin käyttöoikeuden syntyminen.

Aamulehti 11.02.2010 Vuosia rakennettu pohjoisen Pirkanmaan moottorikelkkareitistö on pysähtynyt viimeisillä kilometreillään kuntien säästökuureihin. Lähes 1,5 miljoonaa euroa jo maksaneen reitistön rakentaminen pysähtyi, kun kokonaisuutta johtanut Ruovesi sanoi irti reitistön projektipäällikön Heikki Rantasen vuodenvaihteessa. Ruovesi kyllästyi siihen, että osa mukana olleista kunnista lopetti säästösyistä kelkkareitin rahoituksen. Kyse on noin 3 000 eurosta kuntaa kohden vuodessa. Rahoituksesta sopineita kuntia on liittynyt toisiin, Mänttä-Vilppula sekä Kuru, Viljakkala ja Ylöjärvi. Ne tulkitsevat, että yksi kuntaosuus riittää. Ruovesi ei luonnollisesti maksanut toisten osuuksia. Rantanen toteaa, että hoidetun jättireitistön pääidea on rakentaa hoidetut ja turvallisiksi merkityt väylät Kankaanpäästä Jämsään asti. Kuntia toisiinsa yhdistävät reitit olisivat Rantasen mukaan helposti myytävissä Keski-Euroopan ja Etelä-Suomen matkailijoille. Nyt ei ole kaupattavaa, sillä tärkeitä palasia puuttuu välistä. Parkanon kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg vastaa, että kaupunki joutui laatimaan selviytymissuunnitelman, jossa paljon muutakin tarpeellista oli pakko karsia pois. Kaupunki lomautti henkilökuntansa, sen rinnalla kelkkareittirahoja ei voinut ajatellakaan.