Fyysisen harjoittelun perusteet

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Golfliiton Liittokokouspäivät, Vaasa Jari Parkkari Hyvinvointi, Terveys ja Golf Jari Parkkari, kansanterveystieteen dosentti, ylilääkäri Tampereen.
Advertisements

Fyysinen harjoittelu ympärivuotisesti
Huoltava ja palauttava harjoittelu
HS-hiihtäjän harjoittelu
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8–18-vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun.
Huippu-urheilu ja valmentaja
Kunto, kehon huolto ja liikuntavammat
Fyysinen harjoittelu Fyysisen harjoittelun tavoitteena on saada pelaaja hyvään pelikuntoon. Pelissä pelaajan on tehtävä erilaisia fyysisiä suorituksia,
1. Luentokerta. 1. Luentokerta Suomen Urheiluliiton virallinen Maratonkoulu 2014 Ensimmäinen kerta: Varaa n. 2h aikaa aloituskertaan. Paikka: siisti.
FYYSISEN KUNNON RAKENTAMINEN
Finska Simförbundet rf.
RPS.
Kaisa Mäkäräisen harjoittelu ja kestävyys urheilijan kuormittaminen
Method Putkisto Lajiesittely
Juoksu vahvassa myötätuulessa!
Harjoittelu Tahto – Kyky - Tavoite.
KSS Energia Oy Eveliina Pöllänen
Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa
AMMATTITAITOKILPAILUIHIN VALMISTAUTUMINEN Espoo Meripuisto.
Energia- ja nestetasapaino liikunnassa
Ampujan fyysinen harjoittelu
KESTÄVYYSHARJOITTELUN PERUSTEET
JÄÄPALLOILIJAN FYYSISEN HARJOITTELUN OHJELMOINTI
3.45 3.40.
Kaukalopallovalmennus
Fyysinen harjoittelu kestävyys
Mitä nuuska sisältää? Ruotsalainen kostea nuuska sisältää noin kemiallista ainetta, kuten * Nikotiinia 0,5–1,0% * Syöpävaarallisia aineita, esim.
Valmisohjelmat Pyöräilyasetukset Yleiset asetukset.
LASTEN LIIKUNNALLINEN KEHITYS
Omatoimiset harjoitukset - kasvaville urheilijoille
MARATONKOULU Tavoitteena 10 km, ½ maraton tai maraton
Katajan hiihtokoulu Pogostan hiihto 2008
LIIKUNTA.
Evu oheisharjoittelu palaveri
Miten urheilija kehittyy?
Fyysisen harjoittelun perusteet Osa 1
Pelaajan kehittäminen
S. 30 – 39 LIIKUNTA s. 30 – 39
SUOMEN UIMALIITTO ry. Finska Simförbundet rf.. Lapsuusvaihe Alle 13 v Rolloikäiset ja esipuberteetti Kevyt vauhti ( Peruskestävyys) - Helppoa ja taitavaa,
Hyvinvointi, Terveys ja Golf
Alkulämmittely ja loppujäähdyttely
Fyysinen valmennus pojat -04 Tiivistetty katsaus P 04 joukkueen fysiikkaharjoitteluun Jape.
Fyysisen harjoittelun perusteet Osa 1 Lähteet Suunnistajan polku Suunnistusliiton.
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kuntosalikurssi LI10. kuntosaliharjoittelusta Kuntosaliharjoittelu Toimintakyvyn parantamiseksi Kehonrakennus Lihasten kasvatus Voimaharjoittelu Lajissa.
Hurtig TE1 Liikunta. Liikuntaelimistön toimintakykyyn vaikuttavat tekijät Liikunta vaikuttaa myönteisesti niin terveyskuntoon kuin terveyteenkin.
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV. KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” ELINJÄRJESTELMÄN.
LIIKUNTALINJA VOIMAHARJOITTELUN PERUSTEET. HERKKYYSKAUDET 12 – 16 VUOTIAAT -Nopeuden, kimmoisuuden ja nopeusvoiman herkkyyskaudet ovat parhaimmillaan.
Liikunnan fyysisestä harjoittelusta. Miten harjoittelu vaikuttaa? Harjoittelulla pyritään horjuttamaan elimistössä vallitsevaa tasapainotilaa  suorituskyky.
Suomen Jääkiekkoliitto1 FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV.
Kohti hyvää kuntoa.
Kesäharjoittelu mitä ja miksi
Perustettu vuonna 1927.
TE1 Liikunta Hurtig
Kehon energiantuotto.
VOIMAHARJOITTELU UINNISSA
Terveyskunto ja sen osa-alueet
Liikutaan Kpl 29.
Kestävyys on.
LIIKUNTA JA TERVEYS.
Liikunta+ravinto.
Liikutaan.
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
Tekijät: Elsa, Noora ja jemina
Miten lihas tuottaa energiaa?
Terveyskunto ja sen osa-alueet
Siiri, Kaisla, Lola ja Zibin
Kohti hyvää kuntoa.
Fyysisen harjoittelun perusteet Osa 1
Liikunta tukee työhyvinvointia
Esityksen transkriptio:

Fyysisen harjoittelun perusteet

Harjoittelun vaikutuksia elimistöön Harjoittelun seurauksena elimistössä tapahtuu sopeutumista niin rakenteellisina kuin toiminnallisinakin muutoksina. Rakenteelliset muutokset ovat seurausta vuosia jatkuvasta säännöllisestä harjoittelusta: sydämen tilavuuden kasvu verenkiertojärjestelmän toiminnan tehostuminen ja lihasten hius- suoniverkoston laajeneminen kehon rasvan määrän väheneminen

Toiminnallisia muutoksia: solujen aineenvaihdunnan ja lihasten energiantuottokyvyn tehostuminen maitohapon sieto- ja poistokyvyn kehittyminen suorituksen taloudellistuminen

Mitä on kestävyys? Kestävyys on kykyä vastustaa väsymystä pitkäaikaisesti Kestävyyden perustana on vahva hengitys- ja verenkiertojärjestelmä Kestävyyteen liittyvät läheisesti myös: suorituksen taloudellisuus lihasten kestovoima ja elastisuus tahto-ominaisuudet / periksiantamattomuus

Hapella vai ilman? Lihakset tuottavat liikkumisessa tarvittavan energiansa joko: hengitysilmasta tulevan hapen avulla aerobisesti tai osittaisen hapenpuutteen vaikutuksesta anaerobisesti Anaerobisen energiantuoton merkkinä lihakset tuottavat maitohappoa vereen. Pitkissä urheilusuorituksissa lähes kaikki tarvittava energia tuotetaan aerobisesti.

Millä teholla? Kestävyysharjoittelu jaetaan yleensä neljään eri tehoalueeseen: AerK AnK Max PERUSKESTÄVYYS VAUHTIKESTÄVYYS MAKSIMIKESTÄVYYS NOPEUS-KESTÄVYYS Kevyet harjoitukset, 30 min.-useita tunteja. Kehittää pääosin hengitys- ja verenkiertoelimistöä.. Teholtaan reippaat ja kovat harjoitukset. Kesto 15 min-90 min. Kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistöä, maitohapon poistokykyä sekä hermostoa. Teholtaan kovat ja hyvin kovat harj. Kestoharjoituksina 10–30 min, toistoina 2–10 min. Kehittää maksimaalista hapenottoa, maitohapon sietokykyä ja hermostoa. Lyhyet erittäin kovavauhtiset toistot. Syke ei ehdi nousta todellista rasitusta vastaavalle tasolle. Kesto alle 1 min. Kehittää hermostoa ja lihasten elastisuutta. Arviosyke (krt/min)160 180 200

Aerobinen ja anaerobinen kynnys Aerobinen kynnys (AerK) tarkoittaa sitä tehoa tai sykettä, jolla lihasten ja veren maitohappopitoisuus alkaa ensimmäisen kerran kohota perustasostaan nousujohteisessa lihastyössä. Anaerobinen kynnys (AnK) tarkoittaa korkeinta mahdollista työtehoa tai sykettä, jolla maitohapon muodostus ja sen poisto pysyvät vielä tasapainossa. Maitohapon syntymisen takia lihasten työteho heikkenee ja suoritustehoa on ennen pitkää laskettava tai suoritus keskeytettävä.

Maksimaalinen hapenotto Maksimaalinen hapenotto (VO2max) tarkoittaa sitä työtehoa tai sykettä, jolloin aerobinen energianmuodostus ja hapenkulutus on suurimmillaan. Tässä vaiheessa happea käytetään määrällisesti eniten ja maitohappoa syntyy runsaasti. Maksimaalisen hapenoton yläpuolella sijaitsee nopeuskestävyysalue, jolloin energianmuodostus on puhtaasti anaerobista. Tätä vaihetta voidaan ylläpitää vain hetkellisesti nopeissa suorituksissa.

Syke ja maitohappo SYKE 200 180 160 140 120 100 AerK AnK Max LAKTAATTI 10 mmol/l 8 mmol/l 6 mmol/l 4 mmol/l 2 mmol/l 0 mmol/l PK VK MK NK Sykkeen ja laktaatin (maitohappo) perusteella määritetyt kynnykset ja tehoalueet

Voiman ilmenemismuodot 0-30% 30-60% 85-100% toistoja 20-50 toistoja 6-10 toistoja 1-5 KESTOVOIMA NOPEUSVOIMA MAKSIMIVOIMA Kuntopiiri, kiertoharjoittelu, aerobicin lihaskunto-osuus Hypyt, loikat, kuntopallo, lisäpainot Lisäpainot, kuntosalilaitteet

Koordinaatio ja liikkuvuus Koordinaatio tarkoittaa lihasten yhteistoimintaa Liikkuvuus tarkoittaa lihasten liikelaajuutta määräytyy lihasten pituuden sekä nivelsiteiden kireyden ja rakenteen perusteella osaksi perinnöllistä, osaksi harjoitettavissa

Lihashuollon erityiskysymyksiä Harjoituksen seurauksena lihakset jäävät lyhentyneeseen lepopituuteen vammautumisriski kohoaa jos seuraava harjoitus aloitetaan ennen kuin lihakset ovat palautuneet täydelliseen lepopituuteensa Vammojen seurauksena nivel saattaa muuttua yliliikkuvaksi (mm. nilkkanivel) vahvistamalla nivelen ympärillä olevia tukilihaksia voimaharjoittelulla vammautumisriski vähenee

Lähteenä käytetty Suomen suunnistusliiton I-tason valmentajatutkintokoulutuksen materiaalia.