MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tapahtumien markkinointi ja viestintä kirjastossa
Advertisements

Mediapedagogi kouluissa (1) havaintoja kentältä ja kentän laidalta havaintoja kentältä ja kentän laidalta.
Chasing Sustainability on the Net Esa Sirkkunen Tutkimuskeskus COMET Tampere
Viestinnän Keskusliitto 15 ‒ 24-vuotiaiden mediankäyttö.
Miksi tärkeä? Yliopiston tehtävät lähtökohtana Tiedostaminen, analyysi – mitä YVV:llä tarkoitetaan? Yhteiset vai eriytyneet kriteerit: -ks. Ritsilä ym.
Pirkanmaan Vuoden Kylä 2011: Kotala, Virrat.
Taiteen ja kulttuurin akvaario Kulttuuri Opinto-info Taide Oma juttu Aloitus Lähteet Linkkiapaja TAIKUAKVAARIOTAIKUAKVAARIO Ritva Somerma
Social Media Consultant Meltwater Buzz Laura Tuutti Sosiaalisen median seurannasta lähtökohta tuottavaan markkinointiin.
Leikin merkitys lapsen kehitykselle
Juba, - Miten määrittelet sanan yhteiskunta? - Mistä tietoa yhteiskunnasta? > Media > Viranomaisten, järjestöjen, yritysten oma tiedotus.
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
Nuoruus kehitysvaiheena
DEMOKRATIA, OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN UNESCO-KOULUSSA
Anu Mustonen Mediakasvatus ja sen merkitys. Mediakasvatus 1.Mediataitojen kartuttaminen 2.Median käyttö oppimisympäristönä 3.Media tiedonkäsittelyn välineenä.
Ajattelee ja tuntee? Näkee? Sanoo ja tekee? Kuulee? KipupisteetOnnistumiset.
Medioiden historia ja nykykehitys ma 10. ja : 10-12, F133; ti 11. ja : 11-14, F416 viikko 41 ma-ti Medioiden historia viikko 42.
Mediapsykologia Mitä ihmiset tekevät medialla ja mitä media tekee ihmisille? Rakentuu monen eri tieteenalan perustalle: psykologia, journalistiikka, retoriikka,
AIKUINEN OPPIJA.
Medialukutaidon tila ja toteutus Euroopassa
MEDIAVAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET RAUNA RAHJA KOORDINAATTORI MEDIAKASVATUSSEURA UUSI KOULU III -seminaari , Mikkeli.
2000-luvun medialukutaito MikkoAleksiMatias.  Sosiaalisen median räjähdysmäinen kasvaminen nykymaailmassa on muuttanut merkittävästi perinteistä joukkoviestintää.
Miira Suomi, Jenna Sangi ja Matilda Ristola LO-11c
Terveysosaaminen ja media
HISTORIAN KÄYTTÖTAPOJA Lehtijutut, mainokset, sisällöntuotanto nettiin Esitelmät, asiantuntijalausunnot.
Pedagogiikan ja tilan välinen suhde. Formaalin ja informaalin oppimisen rajapinnat.
SOSIAALINEN MEDIA MYYNTITYÖSSÄ 1. SOMEN JAOTTELU Sosiaalinen media voidaan määritellä ei alueisiin, sen mukaan, millainen rooli käyttäjällä on sovelluksessa.
MEDIA Media, latinan kielen sanasta medium. Engl. medium-sanalla kolme merkityst ä  1)jotakin, mik ä “ sijoittuu v ä liin ”, ” toimii v ä litt ä j ä.
Mediakontti ”Tiimi” Mediaan ja sisällöntuottamiseen keskittynyt kontti tukee luovaa interaktiivista toimintaa osana opetusta. - Koululehden toimitus. Artikkelit,
Opetusta verkkoon – miksi? Sari Koski-Kotiranta
Mediakulttuuri ja koulu Osaava-mediakasvatuskoulutus Kesämäen alueen ja Taipalsaaren opettajat
Mediataito 8lk 1.Viestintä ja mediataito (velvoite)velvoite 2.Mediakasvatus Oulun normaalikoulussa (laadukas ohjelma)laadukas ohjelma 3.Kuvataide: Kuvaviestintä.
Yritys ja markkinointi mediassa ÄIDINKIELI 4. OSP.
HYVÄ PAHA PELI - tiellä oppimispeleihin RAAHEN OPETUSTOIMI peda.net/veraja/raahe/lukio/oppiaineet/hyvapahapeli mediakasvatuksen oppisisältöjä oppijalähtöisesti.
Työpaja 2: KansainväliSYYSpäivät Lahti Tiina Sarisalmi.
Kasvu, kehitys, oppiminen- Kasvatuspsykologian perusteet
Digitaaliset kollaboraatiotyökalut lukiossa Antti Knutas Nuorempi tutkija, LUT.
9 Sosio-kognitiivinen persoonallisuusteoria korostaa tilanteiden tulkintaa Ydinsisältö.
TERVEYSKASVATUS * Valistus * Opetus * Neuvonta >< ei tavoita kaikkia >< opetus ei laadukasta, monipuolista, innostavaa >< kaikki eivät pääse terveysneuvontaan.
Oppimiskäsitys- työpaja Aija Rinkinen Opetushallitus.
TERVEYSKASVATUS * Valistus * Opetus * Neuvonta >< ei tavoita kaikkia >< opetus ei laadukasta, monipuolista, innostavaa >< kaikki eivät pääse terveysneuvontaan.
Sosiaalisen median käytöstä Sosiaalisen median käyttö kuuluu nykyajan lapsen elämään. Yhteydenpito ja viestiminen netissä ovat lapsille ja nuorille luonteva.
Koealue: s  Mielihyvän tavoittelu on luontaista, sitä tavoitellaan monin eri keinoin esim. urheilemalla, ruoalla, internetillä, peleillä 
KUVIEN KESKELLÄ MEDIASTA JA VAIKUTTAVISTA KUVISTA.
OPAS MEDIAKASVATTAJALLE Mediakasvatus esi- ja alkuopetusikäisten lasten arjessa Hanna Martinviita, Saara Pasanen ja Anna Ristaniemi.
Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana
3D-ohjelmat oftware 8zdpgL-ZGTDUITrBwS_VCltYsQ/edit?usp=sharing.
Hypoteesi Oman hypoteesini mukaan analysoimalla mediaa, vertaamalla sen julkaisemaa sisältöä valtion virallisiin linjauksiin ja tarkastelemalla tuloksia.
MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Kokeellinen tutkimus OPERATIONALISOINTI: tutkittava ilmiö saatetaan mitattavaan muotoon esim. Kuinka väsyneisyys vaikuttaa motorisissa tehtävissä suoriutumiseen?
Identiteetti ja itsensä hyväksyminen
Jyväskylä Arto Riihimäki SEL ry.
Tänään tutkimme mediakriittisyyttä
Yritys ja markkinointi mediassa
15ytov Äidinkieli, suomi, Kaiken maailman mediat 1 osp
Lapset ja media Marianna Halonen
Pelaamisen vaikutus KONSTA JA VÄINÖ.
Tupakka mediassa tyokalupakki.net.
Yleisimpiä tarkasteltavia näkökulmia (1/3):
Kirjallisuus vaikuttajana: draama, proosa ja runous
Vaikuttaminen Suoraa ja epäsuoraa.
Propaganda 2000-luvulla Internet ja sosiaalinen media perinteisten kanavien rinnalle (ja ohi) Trollien ja yksityisten aktivistien roolin kasvu > epäsymmetriset.
- TIETEELLISESTI!! Psyykkinen Biologinen Sosiaalinen ja
Lapsuus ja nuoruus.
15ytov Äidinkieli, suomi, Kaiken maailman mediat 1 osp
29. TERVEYS NÄKYY MEDIASSA
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä – Organisaatio OPPIMINEN JA HAVAINNOINTI LEA1LH002 Riitta Rautava Henkilön käsitys todellisuudesta – ei välttämättä.
5. Eettinen vastuullisuus
Sosiokognitiivisen suuntauksen taustaa
tulevaisuuden työelämätaidot
Esityksen transkriptio:

MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN AJATTELUUN JA TULKINTOIHIN SEKÄ TUNTEISIIN JA ASENTEISIIN > YLEENSÄ KÄYTTÄYTYMISEEN ESIMERKKEJÄ MEDIASTA : LEHDET, PERINTEISET SÄHKÖISET VIESTIMET, INTERNET JA UUDET VUOROVAIKUTTEISET MEDIAYMPÄRISTÖT (>VIRTUAALITODELLISUUS) ESIMERKKEJÄ MEDIAN VAIKUTUKSISTA : MAINONTA, PROPAGANDA (>IDEOLOGINEN), UUTISOINNIN VAIKUTUKSET (ESIM. GLOBAALI VASTUU, VÄLILLISET TRAUMAT), ERITYISESTI IHMISEN IDENTITEETIN JA MEDIAN VÄLINEN SUHDE (>MINÄIHANTEET) MEDIATAIDOT JA NIIDEN MERKITYS: KÄYTTÖTAIDOT(>TEKNIIKKA), MEDIALUKUTAITO (VALIKOINTI) > AKTIIVINEN JA KRIITTINEN SUHTAUTUMINEN MEDIAAN VUOROVAIKUTTEINEN UUSMEDIA > ESIMERKIKSI OPPIMIS- JA KESKUSTELUYMPÄRISTÖT MEDIAN AIHEUTTAMAT ONGELMAT: ERILAISET RIIPPUVUUDET (>NETTI, PELI), PASSIIVISUUS, MEDIAVÄKIVALTA; MYÖS VIRTUAALISEN HAVAINTOMAAILMAN ONGELMA