LAPSEN ITSEARVIOINTI Alueelliset koulutukset Itäinen, Pohjoinen ja Eteläinen alue Syksy 2016.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Katja Siltanen ja Anne Rytilahti
Advertisements

Lasten oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus Maailman laajin ihmisoikeussopimus Hyväksyttiin 1989, Suomessa voimaan maata hyväksynyt, vain Yhdysvallat.
ONKO VERKKO-OPPIMINEN RIKKI ?. PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA.
TORNION KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT STRATEGIA
INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu.
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille.
Hippiäiset Varhaiskasvatussuunnitelma vuotiaiden sisarusryhmä Pieni, kodikas päiväkoti Päiväkotihistoriaa 40 vuotta, Hippiäiset 2004 alkaen.
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi Esiopetuspaikka ja toimintavuosi Esiopetuksesta vastaava opettaja Syntymäaika HuoltajuusYhteishuoltajuusYksinhuoltajuus.
Tuloksia THL:n ja harjoittelukoulujen yhteistyöstä eNorssi -seminaari, Hämeenlinna Anne-Marie Rigoff.
8-luokan terveystiedon sisältö, suoritustavat, tavoitteet ja arviointi KILPELÄNAHO
ALOITUSINFO PROJEKTIKOORDINAATTORI SARI ÅGREN Toimintakulttuurin kehittäminen.
Sirpa Salo-Saari Oppimatkalla ammattilaiseksi. Sirpa Salo-Saari Ammatillinen kehittyminen TAHTO TIEDOTUSKOROHKEUSKOKEMUSITSETUNTEMUSHARJOITTELUOPISKELU.
VESO Anne Hakanen Pirjo Vuorio Jaana Karlamaa NOPS 7.5. Osa-aikainen erityisopetus.
© COACH 1.jakso: MINÄ JA JOHTAMISTYÖ Tampere Vuorovaikutus oppisopimustarkastajan työssä ”Millä työkaluilla?”
Arviointi osana oppimisprosessia
Kaikki yhden puolesta ja yksi kaikkien puolesta!
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa
KEHITYSKESKUSTELU - Ennalta sovittu ja suunniteltu keskustelu esimiehen ja työntekijän( voi olla myös tiimin) välillä Tuija Takkula,
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI
Kodin ja koulun yhteistyö Lähde (diat 1-5): Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto Ensisijainen ja kokonaisvaltainen.
Tampereen kaupunkiseudun TVT-suunnitelma, Treduka
Perhe.
Näin oppiminen muuttuu Helsingissä
Mitä Yhteispeli tarjoaa koululle? Miten ilmoittaudutte Yhteispeliin?
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
TOIMINTA-REFLEKTIO-OPPIMINEN.
Arviointi Hyökkälän koulussa lv
Innokylän arviointimittari
Havainnoinnista ja arvioinnista oppimissuunnitelmaan
Tervetuloa 187 päivää kestävälle matkalle!
UUSI OPETUSSUUNNITELMA MUUTTAA KOULUTYÖTÄ
Sähköisen hyvinvointikertomus hyvinvointiklinikalla
Perehdy, Opi ja Kehitä - Arvioi! (POKA)
Miten oppilaiden vertaisarviointitaitoja tullaan kehittämään Mäntsälässä luokilla 1-9?
Tervetuloa Innokylään
Aloita täältä, täydennä säännöllisesti!
Digitaalisuus opistojen strategiaan, pedagogiikkaan ja käytäntöön
Ops-iltapäivä Raumanmeri
Kanit-ja jyrsijät opintojakso
EPortfolio Väline oman osaamisen kehittymisen seurantaan ja dokumentointiin. HOPS-koulutus Ilona Laakkonen, Student Life.
Maahanmuuttajaoppilaiden arviointi
Pedagoginen oppimis- ja arviointityökalu
Aloitteleva opettaja – suhde opittavaan sisältöön
Tehostetun tuen lapsen 1. luokalle ottaminen
Oppilaitoksen nimi Päivämäärä
YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI YLEINEN TUKI
Kielitietoisuuskoulutus perusopetuksen opettajille
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelma
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
Tervetuloa Innopajaan
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi
TULOKSET OPINNOISTA-TÖIHIN WEBROPOL-KYSELY SYKSY 2017
Päätösten lapsivaikutusten arviointi
Uuden opetussuunnitelman ajankohtaiset teemat
Syksyn 2016 vanhempainiltoihin
A2-kieli-info.
Koulutusiltapäivä lk. 7-9 opettajille
Oppimisen arviointi uudessa OPSissa
Kirjoita omia muistiinpanoja tähän
Kehittämispäällikkö Eija Lappalainen
POTKA-verkoston arviointi - kyselyn tulokset
Mitä uutta töissä.fi-palveluun?
Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely
Asiakasraatitoiminta Etevassa
Oppimisen tukeminen Metsokankaan koulussa
Oppilaat ja opetussuunnitelma 2016.
IPPO työkalu uuden opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan
Esi- ja alkuopetuksen siirtymäkäytänteet ja oppimisen tuen portaat
Esityksen transkriptio:

LAPSEN ITSEARVIOINTI Alueelliset koulutukset Itäinen, Pohjoinen ja Eteläinen alue Syksy 2016

LAPSEN ITSEARVIOINTI ESIOPETUKSEn OPETUSSUUNNITELMAn perusteet Arvioinnilla on kaksi tehtävää esiopetuksessa: 1. Opetuksen suunnittelun ja kehittämisen pohjana. 2. Lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukeminen. Esiopetuksen tehtävänä on kehittää lasten edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointi on vähitellen kehittyvä taito ja osa oppimisen taitoja. Itsearvioinnin tavoitteena on lisätä lapsen itsetuntemusta oppijana. Arviointia tehdään yhdessä lapsen, huoltajien ja koko kasvatusyhteisön kanssa. Itsearviointi ei ole vain kirjaamista, vaan päivittäisen toiminnan lomassa tapahtuvaa, pedagogisesti tuettua keskustelua ja oivaltamista. Opettaja ohjaa lapsia pohtimaan yhteisten tehtävien onnistumista. Itsearviointi voi olla: jatkuvaa arjen arviointia, projektiarviointia tai henkilökohtaista yksilöarviointia. Arvioinnin tulee olla näkyvää, tavoitteiden selkeitä ja lapsen kehitystasoa vastaavaa. 24.8.2016

Itsearviointi erilaisia näkemyksiä Arvioinnin ja näin myös itsearvioinnin täytyy kohdistua ensisijaisesti toimintaan, ei henkilöön, ja sen tulee vahvistaa oppimismotivaatiota ja oppimisedellytyksiä. Mikäli lapsi ei ymmärrä itsearvioinnin tavoitetta ja tarkoitusta tai hänellä ei ole vielä kykyä reflektoida tai arvioida omaa toimintaansa, itsearvioinnit saattavat vaikuttaa kielteisesti lapsen minäkuvaan ja itsetunnon kehittymiseen. (Kasanen 2003) Itsearvioinnin kytkemistä oppilaan oppimisen arviointiin pidetään tehokkaana, sillä se lisää oppilaan tietoisuutta esimerkiksi arvioinnin kriteereistä. (Keurulainen 2013) 24.8.2016

Lapsen ITSEARVIOINTILOMAKE Itsearviointitaito kehittyy vähitellen ja sitä harjoitellaan esiopetusvuonna. Itsearviointilomake tehdään sekä syksyllä että keväällä esiopetusvuoden aikana. Itsearviointilomakkeeseen on ohjeistus sekä kirjallisuus- ja materiaaliluettelo. Seurannan ja arvioinnin kohteena lomakkeessa ovat: arjen sujuvuus, sosiaaliset suhteet ja leikki, oppimisen ja työskentelyn taidot, lapsen hyvinvointi sekä lapsen kiinnostuksen kohteet. Osa tehtävistä on yksilötehtäviä ja osa tehdään 4-6 lapsen pienryhmässä. Aikuinen avaa jokaisen kysymyksen erikseen lasten kanssa keskustellen ja yhdessä pohtien esimerkiksi: Mitä meidän ryhmässä tarkoittaa? ”Huolehdin yhteisistä tavaroista.” tai ”Otan toiset huomioon ja autan heitä.” Arviointiasteikko on kolmiportainen: osaan hyvin, osaan vähän ja harjoittelen vielä. Lapsi itse piirtää hymynaaman. Lapsi arvioi itseään omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaan. Opettaja auttaa lasta tavoitteiden asettamisessa ottaen esimerkkejä lapsen esiopetuksen arjesta. Opettajan palautteen tulee olla ohjaavaa, lapsen oppimista tukevaa ja vahvistaa lapsen myönteistä minäkäsitystä. 24.8.2016

Miten hyödynnän itsearviointilomakkeesta saatua tietoa? Ryhmän lasten vastauksista opettaja saa sisältöjä esiopetusvuoteen. Esimerkiksi mistä lapset ovat kiinnostuneita, onko ryhmässä kiusaamista ja millaista? Miten yhteisistä tavaroista ja välineistä huolehditaan, miten yhteisiin sääntöihin ja sopimuksiin sitoudutaan, työrauha ryhmässä, miten ratkotaan ristiriitoja ja erimielisyyksiä, miten lapset uskaltavat tuoda esille omia mielipiteitä ja ajatuksiaan? Jne. LEOPS –keskustelussa lapsi on mukana ja itsearviointilomake näytetään vanhemmille ja esiopettaja voi nostaa esille muutamia lapsen vahvuuksia ja kehittämiskohteita yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa pohtien. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan voidaan kirjata lyhyesti keskustelun pohjalta tärkeitä tavoitteita tai havaintoja. Itsearviointilomakkeet tehdään ennen syksyn ja kevään yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien kokoontumista. Esiopettaja kokoaa vapaamuotoisesti lapsiryhmältä saatuja vastauksia ja niitä voidaan käsitellä ja hyödyntää oppilashuoltotyössä. (Esim. kiusaaminen.) Vanhempainillassa voidaan esitellä yleisellä tasolla ryhmästä nousseita ilmiöitä ja lasten kiinnostuksen kohteita. Lasten kiinnostuksen kohteista esiopettaja voi laatia yhdessä esiopetusryhmän kanssa esimerkiksi pylväsdiagrammin. Lasten ystävyyssuhteista esiopettaja voi laatia sosiogrammin. 24.8.2016