Kasvattajan tuki lapsen leikissä LEIKIN PEDAGOGINEN JAOTTELU 1 Esiopetuksen didaktiikka –kurssin osakurssi Leikki esiopetuksessa 26.-27.2.2009 Täydennyskoulutus, Joensuun yliopisto Ulla Härkönen Dosentti, KT, lto, varhaiskasvatuksen lehtori Joensuun yliopisto Savonlinnan OKL 2009

Leikin pedagoginen jaottelu 2 Leikin pedagoginen jaottelu Opettajan pedagogisen ohjauksen kannalta on tunnettava seuraava leikin pedagoginen jaottelu: A. LUOVAT LEIKIT B. SÄÄNTÖLEIKIT

A. LUOVAT LEIKIT 1. Esineleikit (object) (0-2v) 3 1. Esineleikit (object) (0-2v) 2. Roolileikit eli kuvitteluleikit eli mielikuvaleikit (2-6 v.) 3. Luovat rakenteluleikit 4. Näytelmäleikit 5. Käsinukkeleikit 6. Viihdytysleikit

B. SÄÄNTÖLEIKIT 1. Perinneleikit (pihaleikit) 2. Didaktiset leikit 4 1. Perinneleikit (pihaleikit) 2. Didaktiset leikit 3. Rakenteluleikit (säännön mukaiset; esim. valmiit ohjeet) 4. Liikuntaleikit 5. Laululeikit 6. Sormileikit 7. Pelit

Ensin käsitellään luovien leikkien kategoriaa Ensiksi.. 5 Ensin käsitellään luovien leikkien kategoriaa

A. LUOVAT LEIKIT JA LUOVUUS 6 lapset keksivät ja suunnittelevat itse teeman, aiheen, juonen, leikkitoverit, leikkimateriaalin ympäristön ilmiöt heijastuvat näihin leikkeihin luovat leikit mahdollistavat luovuuden, mielikuvituksen ja leikin muuntelun Ne kehittävät lasta monipuolisesti luovaa esineleikkiä on jo pienillä lapsilla, mutta luovat leikit ovat keskeisiä 2,5 - 6/7 -vuotiailla

1. ESINELEIKKI 7 ennen varsinaista esineleikkiä on jo aikuisen ja vauvan yhteistä emotionaalista toimintaa Tarttuminen kehittyy: esineiden manipulaatiota (Elkonin), toistoa n. 1-v.: Esineiden funktionaalinen, käyttötarkoituksen mukainen käsittely (aikuisen malli vaikuttaa) toiminta yleistyy (juo itse ~juottaa nukkea) 1-2-v: korvaa puuttuvan esineen toisella (tikku on kuumemittari) leikkitoimintojen integroituminen: syöttää nukkea ja syöttää uudelleen, sitten kaksi erilaista loogista toimintoa, sitten useampi erilainen toiminto loogisesti peräkkäin

2. ROOLILEIKKI eli kuvitteluleikki eli mielikuvaleikki 8 eli kuvitteluleikki eli mielikuvaleikki tarkoitetaan lasten itsensä järjestämiä leikkejä, joissa he toimivat tietyissä rooleissa, esim. leikkivät kotileikkejä, ammattileikkejä tai seikkailuleikkejä n. 2-v: lapsi laittaa nuket toimimaan n. 3-v: roolin ottaminen (nimeää itsensä roolin toimijaksi ja jäljittelee)

…ROOLILEIKKI… 9 leikkitoiminnan integroituminen ja sanojen liittyminen toisiinsa ilmenevät lapsen kehityksessä yhtä aikaa aluksi leikki on rinnakkain leikkiä, sitten sosiaalista yhteisleikkiä kehittää mielikuvitusta, älyllistä toimintaa, monimutkaista ajattelua, luokittelua, ennakointia, kielen kehittymistä, sosiaalisuutta, fyysisiä toimintoja, emootioita ~ oppiminen on aktiivista

…ROOLILEIKKI… 10 roolileikeissä lapsi ratkaisee ristiriidan toden ja toiveen välillä: lapsella on halu toimia aikuisten tavoin (Vygotsky)

Roolileikin teema-alueet 11 1. Kotileikkiteema-alue 2. Ammatteja jäljittelevien leikkien teema-alue 3. Seikkailuleikkien teema-alue (4. Muut leikit –teema-alue)

1. Kotileikkiteema-alue 12 1. Kotileikkiteema-alue Aiheita: esim. aamutoimet perheessä, lauantaisaunominen, yö, ruokailu, jne. Motiivit: intiimit ihmissuhteet, voimakkaat tunteet: rakkaus, hoiva, huolehtiminen, antaminen, hoitaminen, ymmärtäminen, huomioiminen; suuttuminen, viha, alistaminen, rankaiseminen, perhe-elämän vaikeat tilanteet

…Kotileikit… Sukupuolikysymys: tytöt leikkivät enemmän; myös pojat 13 Sukupuolikysymys: tytöt leikkivät enemmän; myös pojat Ohjaus: ohjauksella kaikille lapsille, niin pojille kuin tytöille esim. yhteinen kotileikkipäivä, jolloin useita koteja ja kaikilla lapsilla mahdollisuus leikkiä kotileikkiä ja useita erilaisia aiheita ovat kehittäviä leikkejä intiimien tunteiden ja elämän kokemusten käsittelyn vuoksi

2. Ammatteja jäljittelevien eli yhteiskunnallisten leikkien teema-alue: 14 Aiheita: sairaanhoitaja, lääkäri, autonkuljettaja, kampaaja, parturi, kirjastonhoitaja, tarjoilija, myyjä, rakentaja, kalastaja, poliitikko, pankinjohtaja, avaruuslentäjä, opettaja, poromies Motiivi: hoitaminen, palveleminen, asiantuntija-asiakas -suhde; osaaminen; vaikuttaminen

…Ammattileikit… 15 Sukupuolikysymys: tytöt leikkivät enimmäkseen naisten ammatteja, pojat miesten ammatteja, molemmat tasa-ammateissa Ohjaus: sekä tytöille että pojille kaikkia kokemuksia vuoronperään, vrt. tasa-arvotavoite

3. Seikkailuleikkiteema-alue 16 Aiheita ja motiivit: - piilosillaolo, taikuruus, yllätyksellisyys, pelottavuus, takaa-ajo, onnettomuudet, katastrofit, mullistukset, sota, vahingoittaminen, tappaminen; pelastaminen, auttaminen, korjaaminen

…Seikkailuleikit… 17 Sukupuolikysymys: pojat leikkivät näitä leikkejä enemmän kuin tytöt Ohjaus: positiivisia leikkejä voi kannustaa; negatiivisia leikkejä tulee ohjata positiiviseen suuntaan ja etsiä uudenlaisia ratkaisuja, esim. neuvottelu, hyvät menetelmät ja hyvä ja moraalinen toiminta ja tulos; vaarallisia leikkejä tulee kieltää, mutta pitää varoa olemasta liian pelokas ja liian ylihuolehtiva

3. LUOVAT RAKENTELULEIKIT 18 A) rakentaminen roolileikkiä varten, esim. kodin rakentaminen kotileikkiin, laivan rakentaminen matkustamiseen; tällöin leikkiminen on pääasia ja rakentaminen on edellytys sille B) roolissa rakentaminen, esim. rakennusmies toimii rakentajana C) vapaa palikkarakentelu

4. NÄYTELMÄLEIKKI Pohjana käsikirjoitus tai tarina, joka muokataan 19 Pohjana käsikirjoitus tai tarina, joka muokataan Sisältää kohtauksia ja muodostaa yhtenäisen juonen Sisältää usein opetuksen tai muun kasvatuksellisen tarkoituksen Lapset tutustutetaan asiaan ja näyttelemiseen

…NÄYTELMÄLEIKKI… 20 Voidaan ohjata opettajan ohjauksen mukaan (kuten teatterissa) tai käyttää lasten omaa kekseliäisyyttä mukana Voidaan tehdä kertaesityksiä tai harjoitella esim. juhlaa varten näytelmä Leikkinä esitys on mielikuvituksellinen ja voi vaihdella Sadut lähteenä Opettajan pedagoginen ohjaus auttaa lapsia "näyttelemään" eikä vain "sanomaan mitä esittää"

5. KÄSINUKKELEIKIT 21 Käsinukke on toimiva ja helppo väline ilmaisussa ja opetuksessa Käsinukke kertoo, tulee vierailemaan, "opettaa", on ystävänä, ryhmän nimikko-olentona, lapset käyttävät sitä, tai tekevät itse ja käyttävät sitä, aikuiset esittävät lapsille teatteria jne.

…KÄSINUKKELEIKIT… Kuuluu luoviin leikkeihin 22 Kuuluu luoviin leikkeihin sorminukke, käsinukke, sauvanukke, varjokuvanukke, marionetti draama ja teatteri ja roolileikki läheisiä toisilleen, mutta eivät samaa; roolileikki on kaikkein vapain ja luovin lapsen toiminnan muoto; draamassa ja teatterissa aikuisen osuus on ohjaavampi: esim. etukäteistarinan ja ohjeiden muodossa

6. VIIHDYTYSLEIKKI 23 Tarkoitus pelkästään viihdyttää, naurattaa, hauskuuttaa, "pelleillä" Esim. käsillä tehdään hauskoja ääniä, varjoliikkeitä; lapsia keikutetaan sylissä jotta naurattaa Kasvoja väännellään hassun näköisiksi, elehditään naurettavasti, matkitaan jotain naurattavasti, leikitään kutitusleikkejä

…VIIHDYTYSLEIKKI… Puhutaan hassuja juttuja ja nauretaan ja kikatetaan 24 Puhutaan hassuja juttuja ja nauretaan ja kikatetaan Käytetään esineitä, jotka on tarkoitettu hauskuttajiksi (nokkivat kanat, ketun häntä kaivossa)

Käsitellään sääntöleikkien Toiseksi 25 Käsitellään sääntöleikkien kategoriaa

B. SÄÄNTÖLEIKIT JA SÄÄNNÖNMUKAISUUS 26 sovitut säännöt määrittelevät ulkoapäin leikkimisen tavan, henkilöt, suhteet ym. lapsi mukauttaa toimintansa sääntöjen mukaan niissä pyritään ratkaisemaan jokin tehtävä kehittävät älyllisiä prosesseja (esim. oppimispelit), yksin tai ryhmässä toimimisen taitoja, myös kilpailua voi syntyä

…Sääntöleikeistä… aikuiset tai toiset lapset opettavat niitä 27 aikuiset tai toiset lapset opettavat niitä tarkoitetaan oppimis- ja seurapelejä kuten pala-, muisti- ja korttipelejä sekä liikunnallisia leikkejä kuten hippaa, jalkapalloa tai piiloleikkejä ym. vetoavat lapsiin leikkimotiivin kautta erityisesti 6/7 vuodesta eteenpäin eivät saisi vallata alaa luovilta leikeiltä liian aikaisin, kuten usein on käynyt päiväkodeissamme

1. PERINNELEIKIT 28 Hippaleikit, piilosilla olo, narunhyppely, värisillä ja peilisillä leikkiminen, kuka pelkää x-miestä, avaimenpiilotus, kymmenen tikkua laudalla, keinuminen jne. ovat kansallista leikkiperinnettä On olemassa suuria leikkikirjoja, joista näitä leikkejä löytyy Monet todella perinteiset leikit ovat tunnettuja ympäri maailmaa, ehkä pienin muunnoksin Nykyään pihoilla leikkiminen on vähentynyt siitä mitä se on ollut agraariyhteiskunnan aikana Päiväkodeissa tulee huolehtia rikkaan leikkiperinteen siirtymisestä sukupolvelta toiselle

2. DIDAKTINEN LEIKKI Opetuksellinen leikki, opetusleikki 29 2. DIDAKTINEN LEIKKI Opetuksellinen leikki, opetusleikki Leikillä jokin oppimis- tai oivaltamistavoite, esim. aistien harjoitus (tunto-, maku-, haju-, näkö-, tasapaino-), muistin kehitys, tieto, looginen ajattelu tms. Aikuisten suunnittelemia leikkejä oppimista varten

…DIDAKTINEN LEIKKI… Vetoavat lasten motiiveihin leikinomaisuudella 30 Vetoavat lasten motiiveihin leikinomaisuudella Opetetaan lapsille, sitten voivat leikkiä itsekseenkin Voivat myös keksiä uusia itse Näitä nimitetty aiemmin myös viihdytysleikeiksi

3. RAKENTELULEIKIT- ohjeen mukaan 31 Puhdas rakentaminen; kehittää konstruktiivisia taitoja, päättelyä, tarkkuutta, matemaattisia kykyjä - rakentamista voi opettaa ja ohjata; se luo edellytyksiä luovalle rakentamiselle: 1. samanaikainen rakentaminen lasten kanssa malliksi edeltä 2. opettaja rakentaa edeltä vaihe vaiheelta ja lapset tekevät saman

…Rakenteluleikit ohjeen mukaan… 32 3. opettaja rakentanut rakennelman valmiiksi etukäteen, analysoidaan ja tehdään sama 4. rakennelman tai rakennuksen kuva, jonka avulla rakennetaan 5. kaavakuva, esim. pohjapiirros, jonka mukaan rakennetaan 6. sanallisten ohjeiden mukaan rakentaminen 7. muistista rakentaminen

4. LIIKUNTALEIKIT Leikki ei synny ilman käytännöllistä toimintaa 33 Leikki ei synny ilman käytännöllistä toimintaa Alle kouluikäiset liikkuvat halukkaasti Kehittyvä elimistö tarvitsee liikkumista Sopivia: juoksuleikit, palloleikit, renkaiden pyörittäminen yms. Myös esine- ja roolileikeissä käsitellään esineitä LIIKKEIN: koukistetaan ja suoristetaan lihaksia, käytetään lihaskoordinaatiota, käden ja jalkojen lihakset joutuvat liikkeeseen ja ponnistukseen

34 …Liikuntaleikit… Ovat lapsesta mielekkäitä, liikkeitä käytetään päämäärän saavuttamiseen leikissä Liikuntaleikit ovat osa liikuntakasvatusta Liikunta on edellytys myös henkiselle kasvulle Ulko- ja sisäliikuntaleikit erillisinä leikkeinä, leikit voimistelutuokioilla, leikit vapaina hetkinä, juhlissakin, retkillä esim. metsässä

5. LAULULEIKKI 35 Musiikkiin liittyvät liikunta- ja roolileikit kehittävät eläytymiskykyä, rytmitajua, motoriikkaa ja liikunnallista ilmaisukykyä Vapaata ja ohjattua Myös terapeuttinen merkitys: rentoutus, tunteiden kohtaaminen Ensin opetellaan laulu, sitten siirrytään leikin opetteluun

…Laululeikki… Mieti, opetetaanko leikki osissa vai kerralla kokonaan 36 …Laululeikki… Mieti, opetetaanko leikki osissa vai kerralla kokonaan Opetuksessa yhdistetään liikkeet, sanat ja melodia Ohjaaja toimii mallina ja ohjaa Huomio ilmeikkyyteen ja täsmällisyyteen Myös ns. yhteinen musiikki- ja liikuntahetki, ns. lauluhetki, luo yhteenkuuluvuudentunnetta

…Laululeikki… 37 Laulu- ja liikuntahetket omalle ryhmälle, kahdelle tai kaikille ryhmille yhtä aikaa; eri tavoitteita Ohjelma monipuoliseksi: laulut, kuunteluharjoitukset, liikunta-, sormi-, rooli- ja rytmileikkejä, soolo- ja orkesteriesityksiä ja loruja sopivasti vaihdelleen Kokonaisvaikutelmaa suunniteltava myös, mm. tunnevaihteluja harkittava Kilpaleikkien kahtaanlainen merkitys harkittava

6. SORMILEIKIT JA LORUT Liittyvät musiikkiin ja äidinkieleen 38 Liittyvät musiikkiin ja äidinkieleen Opitaan sanat, rytmi ja liikkeet sekä niiden yhtäaikainen ilmaisu, vaatii harjoitusta ja toistoa Myös runot ja riimit Paljon valmista ainesta olemassa, niitä voi muuntaakin ja keksiä uusia, myös lapset voivat itse tuottaa niitä, voidaan kerätä ja tallentaa

7. PELIT Oppimispelit Strukturoitu peliohjelma (esim. Liikanen) 39 Oppimispelit Strukturoitu peliohjelma (esim. Liikanen) Korttipelit Lautapelit Tietokonepelit

MUITA NIMITYKSIÄ JA LUOKITUKSIA 40 MUITA NIMITYKSIÄ JA LUOKITUKSIA Leikkipaikan mukaan: ulko- ja sisäleikit Materiaalien mukaan: hiekkaleikit, vesileikit, lumileikit, kuraleikit Ohjauksen määrän mukaan: Vapaa leikki - ohjattu leikki

Joitakin lähteitä 41 Askola-Vehviläinen, Sole1987. Saako leikki sijansa? Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos. Oy Finn Lectura. Bergström, Matti, 1997. Mustat ja valkeat leikit. Leikki, kaaos ja järjestys aivoissa. WSOY. Porvoo, Helsinki, Juva. Bodrova, Elena 2008. Make-believe play versus academic skills: A Vygotskian approach to today’s dilemma of early childhood education. In European Early Childhood Education Research Journal, 16:3, 357-369. Christensen, Netti & Launer, Irmgard1985. Leikki ja varhaiskasvatus. Kansankulttuuri. Finne, Marjatta, 1992. Palikat, poikakärryt ja paperikukkaseppel. Lastentarhojen leikkikulttuurista 20-luvulta 60-luvulle. Loimaan kirjapaino. Hakkarainen, Pentti, 1990. Motivaatio, leikki ja toiminnan kohteellisuus. Orientia-Konsultit. Helsinki. Hakkarainen, Pentti. 2008. Leikki ja leikin ohjaus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa A. Helenius & R. Korhonen 2008. Pedagogiikan palikat. Johdatus varhaiskasvatukseen ja –kehitykseen. WSOY, 99-108. Hakkarainen, Pentti. 2008. Oppiminen ja ongelman ratkaisu ennen kouluikää. Teoksessa A. Helenius & R. Korhonen 2008. Pedagogiikan palikat. Johdatus varhaiskasvatukseen ja –kehitykseen. WSOY, 109-138. Helenius, Aili, 1982. Roolileikki ja lasten suhteet. Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitoksen julkaisuja 246. Helenius, Aili, 1993. Leikin kehitys varhaislapsuudessa. Kirjayhtymä. Helsinki

…joitakin lähteitä… Helenius, Aili & Korhonen, Riitta 2008. Pedagogiikan palikat. Johdatus varhaiskasvatukseen ja –kehitykseen. WSOY. Hännikäinen, Maritta 1992. Roolileikkiin siirtyminen leikin kehitysvaiheena. Piagetilainen näkökulma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Kalliala, Marjatta, 1999. Enkeliprinsessa ja itsari liukumäessä. Leikkikulttuuri ja yhteiskunnan muutos. Gaudeamus. Korkiakangas, Pirjo, 1996. Muistoista rakentuva lapsuus. Kansatieteellinen Arkisto 42. Laxen, Ulla 1975. Luova leikki varhaiskasvatuksessa Weilin + Göös. Helsinki. Lummelahti, Leena 1993. Didaktiset leikkiharjoitukset esiopetuksessa. Kirjayhtymä. Helsinki. Mäntynen Pirkko, 1997. Pikkulasten leikin edellytykset päiväkodissa. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 37. Salminen, Hannele, 1988. Leikin välineet. Sosiaalihallituksen julkaisuja 5/1988. Thorne, B. 1993. Gender Play. Girls and boys in school. Rutgers: Open University Press. Huomaa että lähteinä ovat myös mainittujen lähteiden lähteet. Tulossa: Sopanen Minna-Pia, jatko-opiskelija Joensuun yliopistossa, Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa. Väitöskirja käsittelee Leikin käyttöä esiopetuksessa kielen oppimisen alueella. KIITOS!