Tarja Rauste

 Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon ja pituuden muutokset sekä somaattinen eli ruumiillinen kehitys o Motorinen kehitys eli lihastoimintojen kehitys (liiketoiminnot): Motorinen kehitys jakautuu hienomotoriseen ja karkeamotoriseen kehitykseen

o Kognitiivinen kehitys eli tiedon hankkimiseen, muokkaamiseen, käsittelyyn ja tuotamiseen liittyvä kehitys (havaitseminen, ajattelu, kielen kehitys, muisti) o Psykososiaalinen kehitys eli tunne- elämän, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen kehittyminen

 Kehityksen suunta on ylhäältä alas eli kefalokaudaalisesti. Tämä tarkoittaa, että pää kehittyy ennen jalkoja.  Kehitys kulkee kehon keskeltä ääriosiin proksimodistaalisesti, mikä tarkoittaa sitä, että kehon keskiosat kehittyvät ja tulevat toimintakykyisiksi aikaisemmin kuin kehon ääriosat.

 Kehityksen suunta on kokonaisvaltaisista eriytyneisiin toimintohin; suurten lihasten käyttöä edellyttävistä liikkeistä pienten lihasten käyttöön.  Sekä fyysisellä että psyykkisellä alueella voi olla kasvupyrähdyksiä; esimerkiksi pituuskasvu voi olla nopeaa tai kielellisellä alueella sanavarasto kasvaa nopeasti

 Varsinkin ensimmäinen ikävuosi on nopean kehityksen kautta fyysisellä alueella ja tämä näkyy selkeästi lapsen pituuskasvussa. Myös tasannevaiheita esiintyy, esimerkiksi lapsen oppiessa kävelemään voi puheen kehityksessä olla tasannevaihe.

 Yksilön kehityksessä on tiettyjä kausia, joita kutsutaan herkkyyskausiksi.  Herkkyyskaudet ovat ajanjaksoja, jolloin yksilö on erityisen herkkä ympäristön ärsykkeille valmius asian omaksumiseen on suurimmillaan, koska lapsen hermosto on saavuttanut tietyn kypsyysvaiheen, esimerkiksi kävelemään lähteminen.  Ennen herkkyyskautta tapahtuva harjoittelu ei nopeuta kehitystä

 Herkkyyskausi voi olla myös kriittinen kausi, jolloin lapsen on saatava ympäristöstään tiettyjä ärsykkeitä, muuten se voi vaikuttaa hänen kehitykseensä vaurioittavasti  Esimerkiksi jos lapsi ei kuule puhetta kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana, hänen on vaikea oppia puhumaan myöhemmin.

 Perusluottamus saattaa jäädä kehittymättä, jos lapsi ei saa ensimmäisen ikävuotensa aikana rakkautta ja hellyyttä  Perusluottamuksen ja hyvän itsetunnon kehittymisen kannalta on välttämätöntä, että lapsi saa hyvää perushoitoa ja hänen tarpeisiinsa vastataan

 Virikkeetön ympäristö ensimmäisten elinkuukausien ja -vuosien aikana estää lapsen kognitiivisten taitojen kehittymisen. Varhaislapsuuden ärsykeniukkuudesta kärsivät lapset selviytyvät yleensä muita huonommin mm. koulukypsyyskokeissa.

Kehon hahmottamisella tarkoitetaan vauvan kykyä tuntea kehonsa ääriviivat Kehonkuva tarkoittaa sisäistä mallia, skeemaa, jonka yksilö muodostaa itsestään fyysisenä olentona Kun vauvaa hoidetaan, hän alkaa muodostaa muistiinsa kuvaa kehonsa kehonsa rajoista.

 Muun muassa vauvan ihon silittely, kylvettäminen, vaipanvaihto ja vauvajumppa auttaa vauvaa hahmottamaan kuvaa omasta kehostaan  Kehon rajojen tunteminen on tärkeää erityisesti silloin, jos lapsi on vammainen, esimerkiksi sokea  Myönteinen kuva omasta kehosta auttaa lapsen minäkuvan kehittymisessä

 Pohdi, millaisia nopean kasvun kausia voit havaita kehityksen eri osa-alueilla? Mitä esimerkkejä keksit?  Miten kehityksen eri osa-alueiden vaikutus toisiinsa näkyy? Anna esimerkkejä.  Mieti myös millaisia vaikutuksia kielellisen kehityksen ongelmilla voi olla lapsen kehitykseen.