Tarja Rauste Sensomotorinen kehitys tarkoittaa, että lapsi oppii aistiensa avulla reagoimaan ympäristönsä ärsykkeisiin; esimerkiksi vauva.

Esitys aiheesta: "Tarja Rauste Sensomotorinen kehitys tarkoittaa, että lapsi oppii aistiensa avulla reagoimaan ympäristönsä ärsykkeisiin; esimerkiksi vauva."— Esityksen transkriptio:

1 Tarja Rauste 16.12.2011

2 Sensomotorinen kehitys tarkoittaa, että lapsi oppii aistiensa avulla reagoimaan ympäristönsä ärsykkeisiin; esimerkiksi vauva kääntää päätänsä äänen suuntaan

3  Refleksit eli kehitysheijasteet ovat synnynnäisiä, automatisoituneita liikkeitä, joista suurin osa katoaa ensimmäisen ikävuoden aikana  Refleksien puuttuminen vastasyntyneeltä voi kertoa vakavasta kehitysvauriosta  Esim. Moron refleksi, imemisrefleksi, käsien ja jalkojen tarttumisrefleksit, kävelyrefleksi

4  Refleksit alkavat väistyä ensimmäisen elinvuoden aikana; mikä on edellytys motoristen taitojen oppimiselle  Karkeamotorinen kehitys liittyy liikkumiseen tarvittavien lihasten toimintaan  Hienomotorinen kehitys tarkoittaa pienten lihasten toiminnan kehittymistä, esimerkiksi kädentaidot

5  Motoriikan harjoitteleminen on vahvimmillaan leikki-iässä eli ikävälillä 2-7 vuotta. Tänä aikana lapsi kehittää motorisia taitojaan leikkiessä ja liikkuessa  Aikuisten kannustus on tärkeää  On todettu, että liikunnallisesti aktiivisten lasten koulu- ja oppimisvalmiudet kehittyvät nopeammin kun ei-liikunnallisen lapsen

6  Aloittaessaan koulun lapsi yleensä liikkuu paljon ja harrastaa sekä hieno- että karkeamotoriikkaa kehittävää toimintaa.  Nämä motoriset taidot antavat lapselle itsevarmuutta ja vaikuttavat hänen minäkuvaansa ja itsetuntoonsa.

7  Mitä hienomotorisia taitoja on kaksivuotiaalla lapsella?  Mikä yhteys lapsen aktiivisella liikkumisella on lapsen motoriseen kehitykseen

8  Kognitiivisella kehityksellä tarkoitetaan yksilön tiedollista toimintaa, jossa havainnot, kieli, ajattelu, muisti ja oppiminen kehittyvät

9  Yksilön tietoisuus ympäröivästä maailmasta muodostuu sisäisistä malleista eli skeemoista.  Aistiensa avulla jo aivan pieni lapsi tekee havaintoja ja tutustuu ympäristöönsä  Ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen kognitiivisessa kehityksessä korostuu havaintojärjestelmän rakentuminen

10  Lapsi oppii yhdistelemään aistihavaintojaan ja toimimaan suhteessa niihin.  Pieni lapsi ilmaisee itseään toiminnallaan ja kehon kielellä, koska kieli on vielä kehittymätöntä. Esimerkiksi eleet, ilmeet, itku, jokeltelu, tarttuminen jne. ovat lapsen ilmaisun keinoja.

11  Ihmisen kasvot kiinnostavat jo pientä vauvaa, varsinkin silmät ja suun seutu.  Lapsi oppii jo varhain tulkitsemaan eleitä ja äänensävyjä ja hämmentyy, jos ne ovat ristiriidassa

12 1) Sensomotorinen kausi (0-2 v.) Lapsi oppii mm. yhdistämään eri aistien tietoja ja kehonsa liikkeitä toisiinsa 2) Esioperationaalinen kausi (2-7 v.) Tämä kausi on voimakkaasti sidoksissa havaintoihin

13 3) Konkreettisten operaatioiden kausi (7- 11 v.) Lapsi kykenee yksinkertaiseen käsitteelliseen ajatteluun. 4) Muodollisten eli formaalisten operaatioiden kausi (11-14 v.) Tällä tasolla nuori kykenee loogiseen ja abstraktiin ajatteluun

14  Kieli on merkittävä väline ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja ihmisen persoonallisuuden kehittymisessä  Kun lapselle puhutaan paljon, hän rohkaistuu itsekin tuottamaan erilaisia äänteitä

15 Reagoi ääneen ja puheeseen ja rauhoittuu äidin puheeseen Tunnistaa sikiökauden aikana kuulemiaan ääniä, kuten musiikkia

16  On kiinnostunut häntä hoitavien henkilöiden eleistä ja ilmeistä  hakee kontaktia hoitajaansa itkulla, ääntelyllä ja kujertelulla

17  Jokeltelee ja yrittää kommunikoida aktiiviisesti  Kuuntelee aikuisen puhetta ja yrittää vastata siihen

18  Jäljittelee äänteitä  Toistelee lyhyitä, yksittäisiä tavuja

19  Sanoo ensimmäiset merkitykselliset sanansa  Nimeää esineitä eli käyttää substantiiveja  Ymmärtää käsitteet kapea-alaisina ja yhteen kohteeseen liittyvinä  Ymmärtää puhutta kieltä, laaja passiivinen sanavarasto  Pystyy osoittamaan tuttuja kohteita, esim. lamppu

20  Yhdistelee sanoja yksinkertaisiksi lauseiksi  Osaa monikon ja verbien taivutuksen  Osaa käyttää genetiiviä  Erottaa käsitteet sinä ja minä

21  Oppii useita uusia sanoja päivittäin  Käyttää 3-5-sanaisia lauseita  Käyttää komparatiivia vertailussa  Hallitsee lukumäärät yhdestä kolmeen

22  Hallitsee yli 1000 sanaa  Käyttää 5-6 –sanaisia lauseita  Käyttää vertaillessaan sekä komparatiivia että superlatiivia  Kysyy paljon miksi-kysymyksiä

23  Omaa usean tuhannen sanan sanavaraston  Hallitsee puheessaan taivutussäännöt  Puhuu sujuvasti ja ymmärrettävästi  Kielenkäyttö vielä sidoksissa konkretiaan

24  Opettelee lukemaan ja kirjoittamaan  Oppii käyttämään abstrakteja käsitteitä  Pystyy luontevaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen kielen avulla

25  Suomen kielessä sana moraali viittaa hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän erotteluun toiminnassa  Moraaliin kuuluvat: moraaliarvot, tunteet ja käyttäytyminen  Osa-alueet voivat olla ristiriidassa keskenään

26  Lawrence Kohlbergin (1927-1987) on yhdysvaltainen moraalitutkija, joka on tutkinut moraalia kognitiivisena ilmiönä  Kohlberg jakaa moraalin kehityksen kolmeen vaiheeseen, jossa kussakin on kaksi tasoa.

27  Moraalin vaiheiden esiintyminen on pitkälti kulttuurisidonnaista, oman kulttuurin arvojen säätelemää  Kukin yksilö käy kehityksen aikana kaikki moraalin kehitysvaiheet läpi

28  Vanhemmilta saadut arvot ja normit  Vaihe 1->rangaistuksen ja tottelemisen moraali eli teon hyvyyden ja pahuuden määräävät teon fyysiset seuraukset  Vaihe 2->Teon oikeutus perustuu teon tekijälleen tuottamaan hyötyyn tai tyydytykseen. Yksilö odottaa toiminnan vastavuoroisuutuutta

29  Perhe ja lähiyhteisö määrittelevät arvoissaan ja odotuksissaan sen, mikä on oikeaa ja mikä väärää  Vaihe 3->Toiminnan perusteena on olla muiden mielestä kiltti ja hyvä yksilö  Vaihe 4->Moraalin noudattaminen on hyve sinänsä; lakia ja auktoriteettia on kunnioitettava

30  Moraali määritellään periaatteeksi, joita sovelletaan eri tilanteissa ja toiminnoissa  Vaihe 5->Yhteiskuntasopimus- laillisuusmoraali perustuu siihen, että arvot, normit ja säännöt ymmärretään yhteisten sopimusten pohjalta syntyneiksi. Lakena pidetään hyödyllisinä  Vaihe 6->Universaalien eettisten periaatteiden moraali perustuu ihmisoikeuksien periaatteeseen. Oikea ja väärä ovat sisäistettyjä.

31  Miten tukisit lapsen kielellistä kehitystä?  Minkälaisissa tilanteissa voit työssäsi joutua kohtaamaan moraaliristiriitoja?

32  Hiltunen, V., Hyytiäinen, M., Lindroos, S., Matero, M., 2008. Ohjaan ja avustan. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki.  Eronen, S., Kanninen, K., Katainen, S., Kauppinen, L., Laarni, J., Lähdesmäki, M., Oksala, E., Paavilainen, P., Penttilä, M., 2001. Persoona kehityspsykologia. Edita Oyj. Helsinki