Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen suuntaviivoja kielissä Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Itä kutsuu – Yanzu ja Ippo kohtaavat

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Esi-, perus- ja lisäopetuksen yleiset linjaukset Oppiaine/sisältöaluetyö Esiopetuksen perusteiden kokonaisuus Lisäopetuksen perusteet Aikuisten perusopetus Paikallinen ops-työ Esi-, perus- ja lisäopetuksen perusteprosessit IRMELI HALINEN

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet Kestävä tulevaisuus Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Oppilaiden tarpeiden huomioonottaminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten tukeminen Perusopetuksen yhtenäisyys ja eheys, työn jatkumot Kansainvälisyys, globaali vastuu Kieli- ja kulttuuritietoisuus Teknologinen muutos, tiedon kanssa työskentely Laaja-alaisen luku- ja kirjoitustaidon haasteet IRMELI HALINEN

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetuksen arvoperusta perusteluonnoksessa Neljä peruspilaria: Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Ihmisyys, sivistys ja yhteiskuntaideaalit Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Kestävän elämäntavan välttämättömyys IRMELI HALINEN

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa Mitä on laaja-alainen osaaminen? Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta Tukee opetuksen eheyttämistä. Edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Tavoitteet kuvataan koulun toiminnan ja opetuksen tavoitteina Mitkä ovat laaja-alaisen osaamisen keskeiset alueet? Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus IRMELI HALINEN

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri perusteluonnoksessa IRMELI HALINEN Oppiva yhteisö Hyvinvointi ja turvallinen arki Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Osallisuus ja demokraattinen toiminta Kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen ja vastuu ympäristöstä IRMELI HALINEN

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Kieliaineet, yhteinen johdantoteksti, sis. Kielikasvatuksen ajatuksen Toinen kieli ja kirjallisuus –oppimäärät (yht. johdantoteksti?) VA 8 § 2 mom. Suomi/Ruotsi perustuslain mukaisille kielivähemmistöille, yhteinen johdantoteksti? VA 8 § 3 mom. 2 Äidinkieli ja kirjallisuus – oppimäärät, yhteinen johdantoteksti? PoL 10 §, 12 § 4 Muut kielet, yhteinen teksti PoL 11 § Englanti Suomi ÄK ja kirj. PoL 12 § 1 mom. Ruotsi ÄK ja kirj. PoL 12 § 1 mom. Saame ÄK ja kirj. PoL 12 § 1 mom. Viitt.kieli ÄK ja kirj. PoL 12 § 2 mom. Romani ÄK ja kirj. PoL 12 § 2 mom. Muu opp. ÄK PoL 12 § 2 mom. Ruotsi Finska Muut euroopp. Kielet: saksa, ranska, venäjä, espanja, jne. Euroopan ulkop. Kielet: kiina, japani Saame vk Latina S2 ja kirjall. R2 ja kirjall. Saame 2 ja kirjall. Suomi /ruotsi saamenkiel isille Suomi viitt. kielisille Ruotsi viitt. kielisille 3 Toinen kotimainen kieli PoL 11 §

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielikasvatus kieliaineiden yhteiseksi perustaksi Kielitaito rakentuu vähitellen varhaislapsuudessa alkavasta äidinkielen taidon kehkeytymisestä ja jatkuu elinikäisenä prosessina kasvaen monikieliseksi kompetenssiksi, joka sisältää eri kielten ja murteiden eritasoisia taitoja. Koulussa tätä kompetenssia kehitetään tietoisesti kielikasvatuksen avulla. Kielikasvatuksen näkökulmat otetaan huomioon kaikissa kieliaineissa sekä koulun toimintakulttuurissa ja eheyttävissä oppimiskokonaisuuksissa. Kielikasvatus tukee sitä, että oppilas tiedostaa sekä omansa että muiden kielellisen ja kulttuurisen identiteetin monikerroksisuutta. Koulussa tuodaan näkyviin sekä koulun sisällä että ympäristössä puhuttuja ja eläviä kieliä ja kulttuureita. Oppilaat saavat tilaisuuksia tutustua niihin, keskustella niistä ja pohtia niiden taustoja.

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielikasvatuksen painotuksia eri luokka- asteilla Vuosiluokat 3 -6: Eri kielten opettajat avaavat yhdessä kielten maailman moninaisuutta ja kielten sukulaisuussuhteita oppilaille. Oppilaat saavat tietoa eri kielten merkityksestä pohjoismaisessa ja globaalissa yhteistyössä, ja heille tarjotaan tilaisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Vuosiluokat 7 -9: Oppilaita rohkaistaan käyttämään kaikkia opiskelemiaan kieliä monipuolisessa vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kielitajua ja kielellistä päättelykykyä ja samalla edistää hänen kielenopiskelutaitojaan. Kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämistä syvennetään käsittelemällä erilaisia kieliyhteisöihin liittyviä arvosidonnaisia ilmiöitä avoimessa keskustelussa, jossa on tilaa myös tunteiden käsittelylle.

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opiskelutaidot Pyritään vahvistamaan sellaista näkemystä, että kielen oppiminen on prosessi, jossa tapahtuu jatkuvaa kehittymistä ja virheiden tekeminen on luonnollista. Oppilaita kannustetaan löytämään tehokkaita ja monipuolisia kielenopiskelutapoja ja ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan. Pyritään sellaiseen opiskeluilmapiiriin ja toimintaan, jossa jokainen uskaltaa avata suunsa ja jossa oppilaat auttavat ja tukevat toisiaan.

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tavoiteltavan kielitaidon kuvauksiin muutoksia Tavoitteet kuvataan samalla logiikalla kuin äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärissä: Taito toimia vuorovaikutustilanteissa (sisältää sekä suullisen että kirjallisen vuorovaikutuksen) Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Sisältöalueet kielitaitotavoitteissa 1 Erilaisten kielenkäyttötarkoitusten (funktioiden) harjoittelu, esimerkiksi: tervehtiminen, hyvästely, kohteliaisuudet, tunteiden ja mielipiteiden ilmaisu, asioiminen, avun pyytäminen ja tarjoaminen, jne. Erilaiset tekstityypit: keskustelut monenlaisissa tilanteissa, palvelutilanteisiin liittyvät kirjalliset tekstit, lomakkeet, yms., puhelinkeskustelut, tiedotukset, kuulutukset, uutistekstit, esitteet, kertomukset, runot, laulut, kuvat, videot, jne.

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Sisältöalueet kielitaitotavoitteissa 2 Kielenkäytön aihepiireissä lähtökohtana oppilaiden kiinnostuksen alueet ja yhdessä valitut aiheet Mukana voi hyvin olla myös eri oppiaineisiin liittyviä tekstejä Ääntämisestä jotakin, asia on vielä pohdinnassa Tukimateriaaleihin eri kieliä ja kieliryhmiä koskevia aineistoja

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arviointi Hyvän osaamisen kuvauksissa ja päättöarvioinnin kriteereissä kuvataan muutakin kuin kielitaidon tavoitteita. Taitotasoasteikkoa käytetään edelleen. Opiskelun aikaisessa arvioinnissa vahvistetaan itsearviointitaitojen osuutta, samoin vertaisarviointia. Arvioinnin tulee kohdistua kielitaidon eri alueisiin monipuolisesti ja olla pääosin formatiivista, oppimista tukevaa arviointia. Eurooppalaisen kielisalkun suomalainen sovellus on tarkoitus saada vahvasti opettajien ja oppilaiden käyttöön.

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lisää tietoa opetussuunnitelman perusteiden uudistamisesta Opetushallituksen verkkosivuilla ( tai suoraan osoitteessa:

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kiitos!