Koiran liikuttaminen eri ikäkausina Luennoija: Silja Jokinen Fysioterapeutti AMK, eläinfysioterapeutti AMK Fysioterapia Jokinen P: 050 4442291 SJ

Kehityskaudet Nartun terveydentila oltava hyvä ennen astutusta Ravitsemustilanne jo tiineysaikana tärkeä: pentujen luuston kehitys voi häiriintyä jollei emolla ole riittävän suuria aminohappo- , vitamiini- ja mineraalivarastoja Jos emo kärsii energiavajauksesta, syntyvät pennut heikkoja, levottomia ja vaikeuksia lämmönsäätelyssä SJ

Liikuntaelimistön kehittyminen Luusto ja lihaksisto kehittyy perintötekijöiden ohjaamana hedelmöittymisestä alkaen Ravitsemus ja liikunta vaikuttavat kehitykseen Luiden muodostumisen ja luutumisen kannalta ovat sikiökausi ja ensimmäiset elinviikot tärkeimpiä Liian ”köyhä” ravinto hidastaa luutumisprosessia – rakennusaineista on pulaa – altistaa kasvuhäiriöille. Isoissa pentueissa maito saattaa jäädä liian laihaksi vaikka sitä olisi määrällisesti tarpeeksi Liian ”tuhti” ravinto kiihdyttää kasvua, jolloin luutuminen ei ehdi tapahtua tarpeeksi nopeasti – altistaa myös kasvuhäiriöille SJ

Emon liikuttaminen Hyvä fyysinen kunto tukee tiineysaikaa, synnytystä ja jaksamista pentujen kanssa Liiallinen stressi/rasitus voi vaikuttaa kiimakiertoa pidentämällä Tiineyden alkuvaiheessa tavanomainen liikunta ok, kova rasitus lopetetaan Loppuvaiheessa liikunta nartun ehdoilla Synnytyksen jälkeen 1-2 viikon päästä aloitetaan kevyt liikunta – mm. edistää kohdun supistumista ja eritteiden poistumista SJ

Pentuaika kasvattajan luona Liikunta edistää luuston mineralisoitumista ja vahvistaa luiden sälörakenteita Lisää lihasmassaa Koordinaatio ja tasapaino vaativat harjoitusta kehittyäkseen 3 – 4 viikon iästä alkaen pentujen pitäisi päivittäin päästä liikkumaan reippaasti, mieluiten ulkona mutta ainakin erilaisilla pinnoilla Pentu nukkuu vielä paljon, jopa 70% vuorokaudesta SJ

Viikot 4-8 Pentujen luonne-erot alkavat tulla näkyviin Synnynnäiset liikemallit alkavat jo näkyä - 4 viikkoisella ei vielä metsästyskäyttäytymistä mutta seuraa ympäristöä ja voi haukkua varoittavasti - 5 viikkoisesta eteenpäin kohteilla leikkimistä, pureskelua, kantamista, ajaminen - 6 viikkoisella jo vaanimista ja hyökkäämistä kimppuun, tappopuraisun harjoittelu, kohteen pysäyttäminen Nuori koira itsenäistyy ja sille tulee sitkeyttä ja omatoimisuutta, viimeinen kehitysvaihe ennen aikuisuutta (alle 1v) Kasvuympäristöllä on merkitystä – onko totutettu erilaisiin ääniin ja paikkoihin Pentukaan ei saa olla lihava – ylipaino on riskitekijä luuston kehitykselle ja lihava on kömpelömpi ja haluttomampi liikkumaan SJ

Kasvualueet Pitkien luiden päissä selvästi erottuvat kasvualueet/kasvulevyt Litteät luut kasvavat kohdista, joista ne liittyvät toisiin luihin sekä kasvukeskuksista Luutuu lopullisesti rodusta riippuen alle 1 v – 2v ( kallo jopa 3v) Suurin kasvunopeus noin 3 kk – 7 kk iässä Vaurioaltis Luut tarvitsevat kuormitusta Kasvuvyöhykkeiden vammat, joihin liittyy murtuma tai kasvulevyjen irtoamista voi aiheuttaa kasvun loppumisen ennen aikojaan – raaja voi jäädä lyhyemmäksi tai luutua väärään asentoon Eturaajoissa häiriö voi aiheuttaa raajan käyristymisen, jos kyynärluu lopettaa kasvun ennen värttinäluuta SJ

Kasvuiän sairauksia * Panosteiitti on yleensä suurikokoisten koirien kivulias sairaus, joka ilmenee pitkissä putkiluissa jotka näyttävät tiiviimmiltä kuin tavanomaiset luut. Ilmenee muutaman kk iästä jopa 2,5v, paranee itsestään. Osteokondroosi: yhteinen nimitys useille kasvuaikana puhkeaville sairauksille Ilmenee useissa nivelissä ja selkärangassa Osteochondritis dissecans OD ilmenee olka-, kyynär-, polvi – ja kinnernivelissä : nivelrusto ei luudu ajallaan vaan paksuuntuu kovaan kuormitukseen joutuvissa kohdissa. Tällöin kestävyys heikkenee, rustoon voi tulla halkeama ja/ tai irtopala ja nivelneste vauriokohtaan päästessään aiheuttaa tulehduksen. Irronnut pala voi liueta itsestään, siksi alussa voidaan suositella tavallista liikuntaa. Ennuste hyvä olkapäässä, muissa nivelissä varauksellinen. SJ

Liikunnan tarve Rotu Ikä Sukupuoli Rakenne Laji Tavoitteet Sairaudet Vammat Yksilölliset erot Arjen aktiivisuus - esim onko muiden koirien seurassa vai yksin SJ

Liikemallit Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus - esim laumanvartijakoiralle ei ole tyypillistä ravata pitkiä matkoja Eri tarkoituksiin valikoituneilla koiratyypeillä ominaiset liikemallit, joita tulisi koulutuksessa hyödyntää Myös koiran liikkumista voi suunnitella niin, että se tukee sen luontaisia taipumuksia - pitkiä vai lyhyitä lenkkejä - vauhti: tasainen vai pyrähtelevä - säännöllistä vai epäsäännöllistä - millaiset leikit kiinnostaa: takaa-ajaminen, painiminen, etsiminen, vaaniminen, kaivaminen, taistelu SJ

Muoto Jaottelu voima-, laukka- ja ravaajatyyppiin Laukkatyyppi on kaareva- ja pitkälinjainen, kulmaukset avoimet, kokonaisuus kevyt. Liikkuu mielellään laukkaamalla ja on nopea. ( vinttikoirat) Ravaajatyyppi on linjoiltaan laatikkomainen, korkeuttaan pidempi ja hyvin kulmautunut. Liikkuu kestävästi ravaamalla. Voimatyyppi on linjoiltaan pyöreä, voimakasrakenteinen, lihaksikas ja rintakehä on lyhyehkö. Liikkeet usein ketterät. Vahva mutta ei kovin kestävä. Useimmat rodut sekamuotoja. Rakenne vaikuttaa sopiiko koira lajiin jota halutaan harrastaa. SJ

Suunnitelma Ikä ja laji – monen vuoden päästä parhaimmillaan ja kuinka kauan Peruskuntoa tarvitaan aina, ja pk-harjoittelua pitää olla eniten Jos pohja pettää, altistuu vammoille ja keskittymiskyky ei riitä väsyneenä Lajitaitoja harjoitellaan määrällisesti paljon, mutta ajallisesti voi olla paljon lyhyempiä harjoitteita Voimaharjoittelu harkiten – suuri lihasmassa vaatii paljon hapetusta. Toisaalta lyhyissä suorituksissa nopeus ja voima usein kytkeytyy toisiinsa SJ

Koordinaatio Kehonhallintaa voi alkaa harjoittamaan jo pikkupentuna: lelut, pehmeät esteet joiden yli joutuu kiipeämään, erilaiset alustat jne Hyppyjen sijaan opeta pennulle tasapainoilua , muista turvallisuus esim: jakkaralle nouseminen, lankkua/ puuta pitkin käveleminen Agilityssä käytettävät esteet hyviä harjoitteita muidenkin lajien harrastajille Autoilu, veneily – heiluvat ja keinuvat paikat kehittävät tasapainoa Teetä erilaisia liikkeitä molempiin suuntiin; esim itsensä ympäri pyöriminen, jalkojen välistä pujottelu, opeta liikkumaan molemmilla puolilla ei vain vasemmalla, peruutelkaa jne SJ

PERUSKUNTOKAUSI PITKIÄ, HITAITA LENKKEJÄ ( 60MIN YLÖSPÄIN, USEITA KERTOJA VIIKOSSA) MATALA SYKETASO, KOIRA EI HENGÄSTY TAI LÄÄHÄTYS AJOITTAISTA MÄÄRÄLLISESTI ENITEN, POHJA TAVOITTEENA LISÄTÄ HAPENOTTOKYKYÄ KEHITTÄMÄLLÄ HENGITYS- JA VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINTAA MAASTOLENKIT, RAVATEN TEHTÄVÄT PYÖRÄ- TAI HIIHTOLENKIT, UINTI ILMAN LEIKKEJÄ SJ

LAJIHARJOITTELU LAJI- TAI TAITOHARJOITUKSET HYVIN ERILAISIA ERI RODUILLA / KOEMUODOISSA METSÄSTYSKOIRILLA “NENÄNKÄYTTÖ”-HARJOITUKSET KIINNIPITOKAUDELLA HYVIÄ, ESIM JÄLJESTÄMINEN, ESINEIDEN / MAKUPALOJEN ETSINTÄ JNE HARJOITUKSIA USEIN, LYHYITÄ AIKOJA KERRALLAAN VÄSYNEENÄ EI KANNATA HARJOITELLA NOPEUSOMINAISUUKSIA SAADAAN ESILLE TEKEMÄLLÄ INTERVALLIHARJOITTEILLA KAUDEN LOPPUPUOLELLA LYHYET VEDOT – NOPEUS PIDEMMÄT VEDOT - VAUHTIKESTÄVYYS SJ

VOIMAHARJOITTELU PERUSKUNTOKAUDEN LOPPUPUOLELLA LIMITTÄIN HAPENOTTOKYKYÄ LISÄÄVIEN HARJOITTEIDEN KANSSA VOIMAHARJOITTELU LISÄÄ LIHASMASSAA, VOIDAAN TUKEA RUOKINNALLA RASKAAT, LYHYEHKÖT HARJOITUKSET 2 -3 KRT/VKO JA LISÄKSI PALAUTTAVAT LENKIT TAAKAN VEDÄTTÄMINEN, UMPIHANGESSA TAI PEHMEÄSSÄ HIEKASSA (YLÄMÄKEEN) JUOKSUTTAMINEN, UINTI ( JOS EI OLE HYVÄ UIMARI) SYKE VOI NOUSTA HETKITTÄIN KORKEALLE – RASKAS HENGITYS MIETITTÄVÄ, TARVITAANKO? ISOT LIHAKSET VAATIVAT PALJON HAPETUSTA SJ

KILPAILU/ KÄYTTÖKAUSI KISA- TAI KÄYTTÖKAUDELLA PSYYKEN HOITO KESKEISTÄ – KOIRAN TULEE TÄSSÄ VAIHEESSA OSATA JA JAKSAA VIREYSTILAA SÄÄDELLÄÄN HARJOITUSTEN MÄÄRÄLLÄ HANKITTU KUNTO YLLÄPIDETÄÄN JA SÄILYTETÄÄN LAJIHERKKYYS YLIKUNNOSSA SUORITUSTASO LASKEE, TARKKUUS KÄRSII JA KOIRA VOI TULLA HALUTTOMAKSI USEIN HARJOITELLAAN LIIKAA KILPAILUJEN VÄLILLÄ KÄYTTÖKOIRILLA ON OLTAVA RIITTÄVÄSTI LEPOPÄIVIÄ JA HYVIN SULAVA, RIITTÄVÄN ENERGIAPITOINEN RAVINTO SJ

JÄÄHDYTTELYKAUSI HARJOITTELUA VÄHENNETÄÄN PÄÄTAVOITTEEN JÄLKEEN VÄHITELLEN, EI SAA TEHDÄ ÄKKIPYSÄYSTÄ LENKKIEN PITUUTTA LYHENNETÄÄN JA RASITTAVUUTTA KEVENNETÄÄN KEVYEMMÄLLÄ RUOKINNALLA TUETAAN SIIRTYMISTÄ LEPOKAUTEEN TÄSSÄ VAIHEESSA ON HYVÄ KOKEILLA JOTAIN UUTTA LAJIA, MUTTA PUUHASTELUNA - EI VAIHDETA LENNOSTA UUSIIN TIUKKOIHIN VAATIMUKSIIN SJ

LEPOKAUSI LEPOJAKSO ON TÄRKEÄ KOIRAKON MOLEMMILLE OSAPUOLILLE! LEVON AIKANA KEHO PALAUTUU JA RAVINNEVARASTOT VOIDAAN TÄYTTÄÄ HARJOITTELU SATUNNAISTA, KEVYTTÄ LIIKETTÄ JA TAITOJEN YLLÄPITÄMISTÄ, MUKAVAA ”AKTIIVINEN LEPO”, JOS KILPAURA VIELÄ JATKUU, EDELLISEN KAUDEN TYÖTÄ EI SAA HUKATA, ELI PERUSKUNNON ON OLTAVA EDELLISEN KAUDEN ALKUTILANNETTA KORKEAMMALLA UUDEN KAUDEN ALUSSA SJ

Harjoitusten rytmittäminen - kunto kasvaa levon aikana - tehokas harjoitus saa kehossa aikaan muutoksia, jotka käynnistävät katabolisen aineenvaihdunnan eli omia kudoksia hajottavan tilan stressin ja tulehduksen takia elimistö reagoi korjaamalla vauriot levon aikana superkompensaatiossa elimistö korjaa vaurioita ”yli” jolloin anabolinen eli kudoksia uudelleen rakentava aineenvaihdunta rakentaa aiempaa vahvempaa ja rasitusta sietävää kudosta SJ

Harjoituksen vaikutus Lähde: Saarelainen Minna/ Koiran lihashuolto SJ

Eri ikäisten treenaaminen Fysiologista kelloa ei voi nopeuttaa – solujen toiminta sisäisesti ohjelmoitua Häiriötilanteissa oikea ensiapu, lääkitykset, liikunta ja ravitsemus estävät lisävauriot ja ikäänkuin nopeuttavat paranemista Liiallisella rasituksella ja ravinnolla joka ei tue kasvua ja kuormitusta voidaan haitata kehon optimaalista toimintaa Esim. jännevammassa vaurion korjaaminen eli uusien sidekudos- ja kollageenisolujen sekä verisuonituksen rakentaminen kestää 6 – 8 viikkoa. Jos rasitetaan liian aikaisin ja tulee uusi vaurio alkaa ”aika alusta”. Lisäksi arvesta tulee paksumpi. SJ

Pentukausi Aika kasvattajan luona: pentujen keskinäinen leikki tärkeää vaihtelevat alustat, ulkoilu, sopiva elopaino Uuden omistajan luona liikkuminen pennun ehdoilla ensimmäisten kuukausien ajan Vapaana juoksemista, veteen tutustumista, ajallisesti vaihtelevan pituisia lenkkejä sekä hihnassa että maastossa Hihnalenkit tärkeitä; vauhtia voi säädellä ja koiraa voi ohjata raville. Pennulle/nuorelle tavallista liikkua niin että etupää ravaa ja takapää laukkaa Peitsaaminen voi johtua huonosta selän lihaskunnosta, huonosta koordinaatiosta tai huonoista mittasuhteista SJ

Alle 1v Koira jaksaa jo paljon ja palautuu hyvin, mutta levolle on annettava aikaa. Väsyneenä tulee helposti vammoja. Liika rasitus voi haitata lihasten ja luiden kasvua - ravitsemus! Hyppyyttämistä ei suositella varsinkaan isokokoisille, pienienkin kanssa maltettava – omatoimista hyppimistä esim maastossa voi tehdä Harjoitteiden oltava monipuolisia jotta myös hermosto kehittyy kasvavan kehon mukana Leikinomaisuus jotta motivaatio säilyy Rajuja palloleikkejä tms kannattaa vielä tehdä rajoitetusti – luutuminen on vielä kesken SJ

Nuoruus 1- 2v Kestävyysharjoittelua paljon Liikkuuko koira vapaana ollessaan oikeasti vai kaivaako puskan takana myyriä? Lajiharjoittelu lisääntyy – muistettava välillä pitää helppoja harjoituksia ja tarkistaa onko aiemmin opitut asiat tarkasti tallessa Helpoista ja onnistuneista harjoituksista tulee molemmille hyvä mieli Uroksilla usein vielä noin 1½ vuotiaana murrosikä, nartut yleensä jo ennen 1 vuotta aikuistuneita – huomioitava harjoittelussa Kasvu loppuu noin 2 vuotiaaksi tullessa – koiran pitäisi kestää hyppyjä ja monenlaista kuormitusta Rotukohtaisia eroja on; esim jotkut metsästyskoirat ovat ovat jo alle vuoteisena ”valmiita”, toiset rodut vasta 3- vuotiaana. Usein näkyy myös käyttöiässä vastaavasti. SJ

Aikuinen Peruskunto säilyy vähemmällä harjoittelulla, painopiste lajiharjoittelussa Tarvittaessa kehitetään erityisominaisuuksia tai opetellaan kokonaan uutta Kilpailevilla rutiinin hakeminen erilaisissa paikoissa harjoittelemalla ja kilpailemalla tärkeää Vammoja tulee lähes kaikille – huolellinen hoitaminen ja riittävän pitkä kuntoutusaika. Kunto laskee pakkolevon aikana nopeasti. Kunnon kohotuksen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lenkkeilyä lisätään esim 10 min päivässä lisää, tai hölkätään muutama sata metriä kävelyn sijaan Sairaudet alkavat näkyä, esim lonkan kehityshäiriöt voivat alkaa vaivata pari – kolme- vuotiasta. Hyvä lihaskunto on moneen vaivaan kuitenkin paras hoito. SJ

Eläkeläinen Koirien keskimääräinen elinikä nousee, vaihtelee kuitenkin noin 6v – 12v. Vanhimmat noin 17 vuotiaita Muunmuassa nivelrustot rappeutuvat ( nivelet, välilevyt) ja nivelen pinta voi vaurioitua, tulee ”kulumaa”. Ennaltaehkäisynä ja hoitona käytetään esim glukosamiinia Liikkumisen tarve vähenee, mutta päivittäinen liikunta tärkeää juuri edm rakenteiden aineenvaihdunnan kannalta Liikkuminen ja erilaiset tehtävät ja harjoitteet pitävät myös mielen virkeämpänä – vanhaa koiraa ei saa unohtaa. Löytyisikö eläkevirka? On koiria, jotka vielä yli 10- vuotiaana ovat käyttökoiria – tämän tulisi olla tavoite eikä varhaiskypsyys Vuosittainen terveystarkastus alkavien sairauksien varhaisen tunnistamisen takia Monelle vanhalle koiralle perheen uusi pentu on paras jumppaaja SJ

Vanhuus Kun liikuntakyky heikkenee ja vireystila laskee, on levolle annettava aikansa Uudet paikat ja hälinä saattavat tulla stressaaviksi, huomioi etteivät aistit välttämättä enää toimi kunnolla Rappeutuminen on luonnollista, mutta poikkeava muutos on huomioitava ja hoidettava Vanhuksen vauhti hidastuu ja voi olla parasta lenkittää se erikseen Ärtyneisyys voi johtua esim kivuista Riittävä kipulääkitys Kokeile liikkumisen sijasta erilaisia tehtäviä, hajuaisti säilyy koiralla usein hyvänä loppuun asti Uinti ei kuormita niveliä, ja kesällä paremmaksi saatu kunto kantaa pitkälle talveen SJ

Rakenteen ongelmakohtia Raajojen kulmausten tulisi olla tasapainossa Liian suorat eturaajat kuormittuvat nivelistä paljon, seurauksena iskunvaimennuksen väheneminen – ajan kanssa esim. ”ranteen” kulumista tai nuljuluiden murtumia Liian löysät ”ranteet” eli välikämmenet kuormittavat myös eturaajaa väärin, esim hyppyjen alastulossa joustaa liikaa ja vaatii paljon voimaa työntää raaja suoraksi ( ranne ja kyynärpää kuormittuu ) Lyhyt rintalasta ja/ tai muuten kehittymätön rintakehä ei anna riittävästi tukea eturaajoille ja selälle Jos kulmaukset ovat edessä pienemmät kuin takana, koira usein nostelee eturaajoja korkealle hidastaakseen etuosan liikettä saadakseen askelpituuden samaksi Vinossa kulkeva koira kompensoi usein myös mittasuhteiden ongelmia ”raajat ei mahdu rungon alle” Niukat kulmaukset takana, useimmiten polvikulmaus altistavat esim polvilumpion sijoiltaan menolle tai ristisidevaurioille Kintereen yliojentuminen altistaa kintereen kulumille ja vammoille, voi olla epävakaa ponnistaessa Littanat varpaat eivät anna hyvää iskunvaimennusta eivätkä toimi niin hyvänä jousena liikkeelle kuin varpaat, joissa on hyväasentoiset varpaat Jyrkkä lantio rajoittaa reiden liikkuvuutta taakse ”kapea reisi” johtuu yleensä siitä että koiralla on puutteeliset takakulmaukset eikä lihaksilla ole laajaa kiinnittymispintaa

KIITOS YLEISÖLLE! SILJA JOKINEN p:0504442291 Koiravastaanotto ell Pirkko Rautjoen vastaanotolla Ylämyllyllä ja Eläintohtori Kivuttomalla Reijolassa Ihmisten fysioterapia ja hieronta Ylämyllyllä www.fysioterapiajokinen.fi www.mindiem.fi