Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi syyslukukausi 2006

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vaativuusryhmittely Työperhemalli asiantuntijaorganisaatiolle Ulla-Riitta Parikka (Umalli09)
Advertisements

Ilman jatkuvaa kehitystä ja muutosta tulevaisuus on epävarma Konkreettisia askelia, joilla saavutamme visiomme Arvot Missio Perustehtävä Visio Millainen.
Hyvästä Paras Jim Collins.
Viestintä, tiedottaminen ja vuorovaikutus
NAO/Maija-Leena Haapa-alho
MIKÄ ON TIIMI?.
Vapaaehtoistoiminnan johtaminen
Tiina Kauppi Henkilöstövalmennus Tiina Kauppi
Hyvä toimituksen esimies
Työhyvinvointi PK-yrityksessä Leena Niemistö toimitusjohtaja LT, fysiatri Munkkivuori Kamppi Lassila.
Asiakkuuden muuttunut rooli, Case Hämeenlinnan terveyspalvelut
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
1. varapresidenttien koulutus
Laadukkaan asukasviestinnän mahdollisuudet
1 N-piirin johtajuusvalmennus Vapaaehtoistyön johtaminen.
OSAAMISEN TUNNISTAMINEN TYÖNHAUN POHJANA
Minä oppijana 1 ov..
Oppia ikä kaikki - Työkaluja yhteisöllisyyden kehittämiseen syksy 2014
Teemaryhmä Opintoasiainpäivät Sihteeri Tuula Kivistö
Strada-menetelmät strategian käytäntöön viemisessä
Henkilöstöjohdon rooli henkilöstövähennyksissä HENRY ry Mistä koostuu onnistuneen yt-prosssin läpivieminen Anneli Ranki
VAPAAEHTOISTEN JOHTAMINEN. Minä “Happiness is a state of activity.” – Aristotle.
Liikkeenjohdon semiotiikkaa
Viestintä strategiseksi menestystekijäksi
PAKSUNAHKAISUUDESTA SUURISIELUISUUTEEN
Analyysi Analyysi = kreik. irrottaa: hajottaa osiinsa, eritellä, jäsentää. voi käsitteellisesti tarkoittaa kahta erilaista asiaa: muotoanalyysi: miten.
Suotuisan oppimistarinan rakentaminen ET- koulutus/T3/ Tapio Malinen.
Tiimin hallinnan kultaiset säännöt Toimitaan demokraattisesti.
Työkykyjohtaminen Serviisissä
APE-opinnot: 7. lähipäivä
Onnistunut IT-projekti - Haaveesta totta? Tiken näkemys
Opetussuunnitelmaviestintä Merkki ja merkitys - Viestinnän yleinen teoria Jukka Savilampi 2005.
Viestintäsuunnitelma
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä – Organisaatio Sitoutuminen
KULTTURIENVÄLINEN VIESTINTÄ
Menestyvä työyhteistö Lähiesimiestyö – johtajuus Management - Leadership Riitta Rautava.
Johtajuus- ja asiantuntijaviestintä
Motivointi, sitouttaminen, yhteisöllisyys
STANDARDI 4:N SOVELTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ: Henkisen kuormittumisen hallintamallin kehittäminen ESSHP:ssä Eeva Häkkinen TtM Hankekoordinaattori
Johtajuus- ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2006.
Oppimisorientaatioita
Asiajohtaminen missio, visio, arvot, tavoitteet, strategia, talous ihmisjohtaminen Työyhteisö; henkilöstö ja johto / kommunikointi, vuorovaikutus, tiimit,
Kohti yhteistä johtajuusajattelua Sininauhaliitossa. Siniboss 2. 12
Leif Åberg: Viestinnän näkökulma kolmanteen sektoriin Opinto-ohjelma Viestintä ja yhteisöt 2001.
SF 2007 (T.Hopeavuoren materiaali & Tekniikan viestintä) TYÖELÄMÄN ARKIVIESTINTÄ Vastaanottaja- ja tilanneanalyysi.
Johdatus viestintään, viides luento Leif Åberg syksy 1998.
Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi kevätlukukausi 2006
MITÄ VIESTINTÄ ON? Vuorovaikutusta eli yhteyttä toisiin ihmisiin ja ympäristöön Sosiaalista vaihtoa, jossa osapuolet vaihtavat keskenään mielipiteitä,
KIRKONPALVELIJAN TYÖNOHJAUS
Analyysissä huomioitavaa
Viides teema: Esimiesviestinnän kultajyvät Leif Åberg: Esimiesviestinnän erikoisluentosarja kevätlukukausi 2005.
Opetusta verkkoon – miksi? Sari Koski-Kotiranta
Esimiesviestintä Leif Åberg kevätlukukausi perjantaisin 25.1.– kello 8–12 Unioninkatu 35 luentosali (huom: muuttunut paikka) Kurssi on –viestinnän.
Viestintä ja johtaminen: esimiesviestintä
OPPISOPIMUSNUOREN OHJAAMINEN TYÖPAIKALLA RAKENNUSAINEITA NUORTEN MODUULIN SUUNNITTELUUN Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi- hanke 2015.
J YVÄSKYLÄN YLIOPISTO EFQM- MALLI 2013.
Yhdessä työskentelyn prosessi, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
TU-C9290 Viestintä 2 Luento 4, Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Ilona Rahnasto.
Valmentajakoulutuksen suunnittelu
Kuntoutus - kuntoutuminen
Työkykyä edistävä toiminta
Hiljainen tieto Kala ei tiedä että se ui ,ennen kuin se joutuu vedestä pois Rutiininomaista, ohjaa kaikkea toimintaa Periaatteessa kaikki tieto ja osaaminen.
SYVÄJOHTAMINEN Lyhyt esittely.
FB FActor Strategia
VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN HYVINKÄÄ
Menestys tiimityön kautta
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä/Tiimi – Organisaatio
Sosiokognitiivisen suuntauksen taustaa
HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN PERUSTEET
Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Esityksen transkriptio:

Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi syyslukukausi 2006 Neljäs teema. Synteesi Leif Åberg: Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi syyslukukausi 2006

Synteesi Johtamisviestintä on organisatorisissa puitteissa tapahtuvaa johtamistyötä, jossa korostuvat asioiden tulkinta, toimintaan tarvittavan tiedon tuottaminen ja jakaminen, yksilöiden ja ryhmän työn suuntaus, organisointi, valvonta, motivointi ja kannustaminen sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys

Hyvä johtamisviestintä Kolme hyvän johtajan tunnusmerkkiä 1) kyky nopeasti tulkita tilanteen asettamat vaatimukset, 2) kyky käyttää joustavasti eri johtamistapoja, sekä 3) kyky tarpeen vaatiessa muuttaa tilannetta omalle johtamiselle edullisemmaksi (William Reddin) Voisikohan näitä kolmea käyttää myös hyvän johtamisviestinnän tunnusmerkkeinä? Johtaja, joka viestii hyvin, 1) osaa nopeasti tulkita tilanteen asettamat viestinnän vaatimukset, 2) osaa käyttää joustavasti eri viestimiä sekä 3) pystyy tarpeen vaatiessa muuttamaan viestintätilannetta vuorovaikutukselle edullisemmaksi.

Johtamisviestinnän tilannetekijät Työyhteisöt koostuvat yksilöistä, jotka ovat maailmaa hahmottavia, vapaan tahtonsa ohjaamia aktiivisia aikaansaajia. Johtamisen ja johtamisviestinnän kannalta on tärkeää tiedostaa, mitkä yksilötekijät ohjaavat sekä esimiehiä että alaisia Arvot muodostavat käyttäytymisemme vahvan henkisen perustan. Ne peilautuvat asenteissamme, jotka vaikuttavat tietojen keruuseen ja käyttäytymiseemme. Olemme myös tarpeidemme ja viettiemme ohjaamia. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat siihen, mikä meitä motivoi. Motivointi puolestaan on eräs johtamisen kulmakiviä. Sitoutumisen kautta yksilö kiinnittyy siihen, mihin haluaa sitoutua.

Johtajalla tulisi olla tuntuma siihen, Ryhmätason prosessien tuntemus on tärkeää, koska pääosa ’suorittavasta työstä’ tehdään työryhmissä tai tiimeissä. Johtajalla tulisi olla tuntuma siihen, missä kehitysvaiheessa ryhmä on, mitkä tekijät vaikuttavat tuossa vaiheessa sekä millaiset ovat ryhmän normit ja roolit ja ryhmän henki

Viestinnän yleiset lainalaisuudet vaikuttavat myös johtamisviestintään Viestien tulkinta on tärkeää. Sanoman muotoilu kiinnostavalla ja ymmärrettävällä tavalla on minkä tahansa onnistuneen viestinnän perusedellytys. Eri kanavien kyky välittää erilaisia viestejä eroaa.

Management-näkökulma viestintään Management-näkökulma korostaa, että viestintä on järjestelmä, joka koostuu eri kanavista ja niihin kytkeytyvistä säännöistä ja menettelytavoista. Johtaja on työyhteisön viestintäjärjestelmän osa. Johtamisviestintä suuntaa toimintaa. Jokainen esimies on tässä tärkeässä roolissa. Toiminnan suuntaamisessa on aina kyse muutoksesta. Viestinnän avulla voidaan pyrkiä muuttamaan tietoja, asenteita, yksilön ja ryhmän käyttäytymistä ja jopa yksilön arvoja ja organisaatiokulttuuria. Mitä vaikeammasta muutoksesta on kyse, sitä pitempi aika ja sitä järeämpiä viestinnän keinoja tarvitaan. Management-näkökulma korostaa myös luotaamisen merkitystä

Leadership-näkökulma viestintään Leadership-näkökulmassa korostuvat kyvyt johdattaa ihmisiä Kyse on pikemminkin tilannejohtamisesta: Miten viestinnän avulla saan ihmiset motivoituneiksi ja sitoutuneiksi? Miten kirvoitan luovuutta ja piiloista tietotaitoa? Miten viestin ikävistä asioista?

Energiatasoon vaikuttavia tekijöitä: ryhmän synergia 100% Positiivinen energian käyttö motivaation ja sitoutuneisuuden nousu työn ilo Energiatasoon vaikuttavia tekijöitä: - ryhmähenki - työolot - johtaminen - palkitseminen - odotukset - tarpeen tyydytys mukavuus- alue ”normaali” energiataso Negatiivinen energian käyttö leipiintyminen sapenkarvaisuus motivaation ja sitoutuneisuuden lasku 0% energiataso

Johtamisviestinnän huoneentaulu 1. Viestintä ei ole vain tietojen siirtoa, se on myös merkityksien luomista, jakamista ja tulkintaa sekä kulttuurisen yhteisyyden luomista! 2. Viestintä on vuorovaikutusta ja siten hyvin tilanneherkkää! 3. Viesti kiinnostavasti ja ymmärrettävästi! 4. Hallitse vaikuttamisen muodot! 5. Kiinnitä erityistä huomiota työyhteisön vision, mission ja strategian viestimiseen! 6. Delegoi tehokkaasti, sekä yksilöille että ryhmälle! 7. Koordinoi taiten! 8. Kiinnitä erityistä huomiota motivoivaan ja sitoutumista synnyttävään viestintään! 9. Kirvoita ryhmässäsi piilevä luovuus ja synergia! 10. Muutostilanne vaatii jatkuvaa muutosviestintää!