Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa nyt ja tulevaisuudessa Sanna Vahtivuori-Hänninen Helsingin yliopisto, Cicero Learning Kansainvälinen Telepäivä 17.5.2011 Better life in Rural Communities with ICTs Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma ja lisämateriaalit: www.arjentietoyhteiskunta.fi blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun

Millaisia taitoja lapset ja nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? A  B 3 A:ta! Abundance Asia 6000e  1000e Automatic (Friedman; Pink; Robinson; Trinh 2011)

Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Ennakointikysely / kevät 2010 Salo ym. 2010

Tulevaisuuden osaaminen? KSAVE-malli ATCS 2009; Uni of Melbourne TVT koulun arjessa -väliraportti 2010, Lankinen, T. 2010, http://tiny.cc./valiraportti Tulevaisuuden osaaminen? Ajattelemisen taidot luovuus ja innovatiivisuus kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko oppimaan oppiminen ja metakognitio Työskentelyn taidot suullinen ja kirjallinen kommunikointi yhteisöllisyys ja tiimityö Työskentelyvälineiden hallintataidot performanssi ja kompetenssi yhdessä, mediataito (luova, kriittinen, sosiaalinen) tieto- ja viestintätekniikan käyttötaito Aktiivisen kansalaisuuden taidot kansalaisuus ja monikulttuurisuus: globaali ja lokaali osallisuus yhteisön jäsenenä henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus

Use of ICTs at home vs. at school (OECD, 2009)

Lähtökohtia Tiedonkäsityksen muutos Uudet sosiaaliset innovaatiot ja käytänteet Tarve tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiselle Mitkä ovat mobiilipelien kymmenen käskyä? Entä verkkopelien haasteet? Peli voi olla jopa yksilöllisesti muokattu oppimisen väline edutainmentin muodossa, mutta pelaamiseen voi liittyä myös riskejä. Miten pelejä pitäisi kehittää käyttäjän näkökulmasta? Muun muassa tällaisia kysymyksiä käsitellään Agoran Elektroniset pelit -seminaarissa. Tarkoituksena on koota yhteen alueen osaamista sekä peleistä kiinnostuneita tahoja ja tarkastella mitä alueella tällä hetkellä tapahtuu Jyväskylässä, mutta myös muualla Suomessa. Seminaariin osallistuu mm. tutkijoita, pelin kehittäjiä, yritysten edustajia, opiskelijoita ja koulutuksen edustajia. joka kokoaa pelitutkimuksen taitajia, alan opiskelijoita ja yritysväkeä tarkastelemaan. Puheenvuorojen lisäksi pääsemme tutustumaan muutaman pelintekijän peleihin. Tauoilla on mahdollist tutustua myös postereihin. Johdanto pelien esittelyosuuteen alkaa klo 12.30 Jorma Kypön puheenvuorolla monen pelaajan symmetrisistä asetelmista, ja pelejä esitellään klo 13.00 alkaen Agoran tietokoneluokassa.

Vahtivuori-Hänninen, Suomalainen & Karaharju-Suvanto 22.4.2008 www.helsinki.fi/sokla/media/ Vahtivuori-Hänninen, Suomalainen & Karaharju-Suvanto 22.4.2008

Miksi muutos on välttämätön? TVT:n opetuskäytön haasteet ja esteet Kouluittain vaihteleva ja riittämätön tekninen infrastruktuuri Teknisen ja pedagogisen tuen puute Oppijan aktiivisuutta ja yhteisöllistä opiskelua tukevien pedagogisten mallien ja käytänteiden vähäinen käyttö E-oppimateriaalin saatavuus, laatu ja levittäminen Koulun toimintakulttuurin haasteet ja yhteisöllisyys Koulujen johtamiskäytänteiden kehittäminen ja muutoksen johtaminen Yritysten ja koulujen kumppanuus koulujen palveluiden organisoimiseksi Opettajankoulutuksen ajantasaistaminen

Sosiaalinen media Miksi lasten ja nuorten parissa niin suosittua? tekninen osaaminen, helppous (yksi klikkaus) luovuus, itseilmaisu, remiksaus, forwardaus, 3) nuorten mediakulttuuri, yhteisöllisyys, ”produsage”  netti-ilmiöt puheenaiheina, huumori, viihde Alle 30-vuotiaista 50% käyttää vähintään kerran viikossa esim. IRC-galleriassa päivittäin yli 60% 13—17-vuotiaista, 500 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, miljoona kommenttia päivittäin Facebookissa vuonna 2010 500 miljoonaa käyttäjää, 1,9 miljoonaa suomalaista käyttäjää nuoremmat Habbossa, 6 miljoonaa kirjautumista kuukaudessa 2%-20% verkon käyttäjistä tuottaa omaa sisältöä esimerkki Siltamat SecondLifessa ja ConnectPro:ssa sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Tieto- ja viestintätekniikalla tärkeä merkitys koulujen arjessa kaikilla osa-alueilla lukioiden rehtoreista suurin osuus arvioi tvt:n käytön merkityksen erittäin tärkeäksi, alakoulujen rehtoreista pienin osuus tietotekniikan opetuskäyttö sisältyy koulun tavoitteisiin 98 % kouluista Kankaanranta ym. Rehtorikysely 2010

Tietotekniikan käyttömahdollisuuksissa kouluastekohtaisia ja alueellisia eroja oppilaiden määrä tietokonetta kohden hyvä suuressa osassa kouluja: koulujen väliset erot suuria lähes 80 % kouluista suhdeluku alle 10 alle 5: lukiot 50 %, yläkoulut 36 %, alakoulut 35 % kosketustaulujen, opiskelun hallintajärjestelmien sekä opetus- ja tai/harjoitteluohjelmien käyttömahdollisuudet lisääntyneet selvästi vuodesta 2006 kosketustaulut hankintalistan kärjessä vuonna 2010 (49 % kouluista ei ollut tauluja, mutta ne koettiin tarpeellisiksi) noin 30 % kouluista ei vielä tiedetä, mitkä sovellukset ovat koulun kannalta hyödyllisiä koulujen saamat tieto- ja viestintätekniikan palvelut ovat parantuneet viimeisen kahden vuoden aikana lukiot 79 %, yläkoulut 72 %, alakoulut 71 % pääkaupunkiseudulla parantunut eniten (87 % kouluista) kuitenkin 9 % rehtoreista arvioi palveluiden heikentyneen Rehtorikysely 2010 Kankaanranta ym.

Innovatiiviset opetuskäytänteet edellyttävät tukea rehtorit: innovatiiviset opetuskäytänteet tavoitteena, koulun yhteinen visio tärkeää opettajat: perinteiset menetelmät vallitsevina, pääpaino opetussuunnitelman mukaisten oppiainetavoitteiden saavuttamisessa, innovaattorit yksittäisiä opettajia innovatiivisten opetuskäytänteiden vakiinnuttaminen edellyttää koulukohtaista ja innovaatiolähtöistä pedagogista tukea Kankaanranta ym.

oppimisen voimavarana - koko maailma koulun arjessa! Visio Osaava oppilas ja osallistava koulu – tieto- ja viestintätekniikka mahdollistajana   Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma koulun arjessa!

Toimijoiden vastuuttaminen Kehittämisaikataulun määrittäminen 2 Opettajankoulutuksen ja opettajien osaamisen kehittäminen tutkintovaatimusten päivittäminen opettajankoulutuksen opetustilojen välineistön ajantasaistaminen tietoiskut ja verkkokoulutukset Rahoituksesta sopiminen Toimijoiden vastuuttaminen Kehittämisaikataulun määrittäminen 1 Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet seuranta- ja itsearviointijärjestelmä kansallinen opetuksen vuorovaikutteinen tietopalvelu opetuksen järjestäjien strateginen johtajuus 3 Perusinfrastruktuuri kaikkiin kouluihin tietoverkoista ja yhteyksistä huolehtiminen tavoitetasosuositus hankintaprosessin kuvaus yhteensopivuus ja avoimet rajapinnat alueellinen pedagoginen ja tekninen tuki 4 Laadukas e-oppimateriaali kaikkien saataville elämyksellinen ja ymmärtävää oppimista tukeva materiaali oppimisen ja opetuksen kansallinen hakupalvelu alv-kohtelun tasapuolistaminen

Toimijoiden vastuuttaminen Kehittämisaikataulun määrittäminen Rahoituksesta sopiminen Toimijoiden vastuuttaminen Kehittämisaikataulun määrittäminen Koulun toimintakulttuurin kehittäminen oppilaitosjohdon osaaminen ja muutosjohtaminen opetussuunnitelmassa tvt-suunnitelma vertaistukijärjestelmä, yhteistyömallit ja tvt-tietopaketit Osaamisen kehittäminen ja pedagogiset käytänteet kansalaisen taitojen tukeminen ja uudet arviointikäytänteet aktivoivat ja osallistavat työtavat yhteisöllinen opiskelu ja henkilökohtaiset oppimispolut 7 Yritys- ja verkostoyhteistyö pelisäännöt tietopaketit yhteistyömahdollisuuksista modulaariset kokonaiskonseptit Toimintamalliesimerkkejä: http://blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun/2010/12/01/kansallinen-tieto-ja-viestintatekniikan-opetuskayton-suunnitelma/ http://blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun/2010/12/14/koulujen-videoklippeja/

1. Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos Seuranta- ja itsearviointi-järjestelmä Tutkimus- ja kehittämis-hankkeet Tuloksellinen muutos koko koulutusjärjestelmässä Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos Opetuksen järjestäjien strateginen johtajuus Kansallinen tietopalvelu Koko koulutus-järjestelmän tavoitteet

3. Pedagogiset käytänteet Aktivoivia työtapoja hyödyntävä täydennyskoulutus Aktivoivat ja osallistavat työtavat Yhteisöllinen opiskelu Omaehtoinen tuottaminen Oppijan aktiivisuutta ja opiskelun yhteisöllisyyttä tukevien pedagogisten mallien käyttö Pedagogisten käytänteiden kehittäminen http://www.koulumestari.fi/2010/11/koulumestarissa-tapahtuu/

http://www.koulumestari.fi/2010/11/koulumestarissa-tapahtuu/

5. Koulujen infrastruktuuri, oppimisen tilat, hankinnat ja tukipalvelut tavoitetaso Hankinta- malli Ajanmukaiset tietoverkot Tuki- järjestelmä Valtakunnallinen kokonais-arkkitehtuuri Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa, oppimisessa ja hallinnossa Infrastruktuurin, hankintojen, oppimisen tilojen ja tukipalveluiden kehittäminen Avoimet rajapinnat http://jarkitehdas.blogspot.com/

”The future is already here— It is just unevenly distributed.” -William Gibson- We have powerful tools… http://www.youtube.com/watch?v=thOxW19vsTg

Knowledge Creation Lab for Teacher Education (Lonka 2010) Motivation Interaction, support for sharing Multimodal use of ICTs Authentic learning situations Blended learning, F2F and web 2.0 applications

Kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria pelot Unelma Luovuus Rikastava yhteisö Luottamus Visio Kysy- mykset Resurssit Haasteet Pelot Castells & Himanen, 2002; Himanen, P., 2008.

Steps Towards the Future School 6 Creative, innovative learners, customised modular PLEs 5 Teaching—studying—learning process 4 Pedagogical models and collaborative working methods 3 Strategic school leadership 2 Structural changes to support collaborative school culture (trust and bravery) 1 Reliable infrastructure, learning materials and support services for teachers and students (community-oriented approach)

OPTEK in short OPTEK is a research project which is funded by Tekes (Finnish Funding Agency for Technology and Innovation), private companies and participating universities. The research consortium consists of 12 multidisciplinary research units, 28 enterprises and 20 pilot schools, Ministry of Transport and Communications, Ministry of Education and Finnish Board of Education. The project includes four research packages (seven sub projects) Leader of the research consortium: Professor Marja Kankaanranta, Agora Center, University of Jyväskylä Co-ordinator of the project: Sanna Vahtivuori-Hänninen, CICERO Learning, University of Helsinki Tekes (Finnish Funding Agency for Technology and Innovation) is preparing an extensive R&D programme for creation of Innovative Learning Enviroments

OPTEK-loppuseminaari 24.-25.5. Jyväskylä Agora Center Kiitos! OPTEK-loppuseminaari 24.-25.5. Jyväskylä Agora Center Lisätietoja: Sanna Vahtivuori-Hänninen sanna.vahtivuori@helsinki.fi Media Education Research Group Opettajankoulutuslaitos CICERO Learning Helsingin yliopisto www.cicero.fi

4. E-oppimateriaalit ja oppimissovellukset Kansallinen hakupalvelu Elämyksellinen ja havainnollinen e-oppimateriaali ALV-kohtelun tarkistus Immateriaali-oikeudet E-oppimateriaalien saatavuus, laatu ja levittäminen E-oppimateriaalien ja oppimissovellusten kehittäminen Kustantajien ja opettajien yhteistyömalli

7. Koulun toimintakulttuuri ja johtajuus Opettajien yhteistyö Visio ja suunnitelma osana OPS:aa Opetustoimen ja oppilaitosjohdon osaaminen Vertaistuki-järjestelmä Päättäjien ja oppilaitosjohdon tietoisuus Yhteisöllinen toimintakulttuuri, strateginen johtajuus ja tvt:n käyttöönotto Koulun toimintakulttuurin kehittäminen yhteisölliseksi ja johtajuuden tukeminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen 6. Opettajuus, opettajankoulutus ja opettajan pedagoginen asiantuntijuus Ajanmukainen välineistö ja sovellukset Opettajien ja opettajan-kouluttajien tvt:n opetuskäytön osaaminen Tutkintovaatimusten päivitys Täydennys- koulutus Opettajuuden, opettajankoulutuksen ja opettajan pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen http://www.koulumestari.fi/2010/11/koulumestarissa-tapahtuu/

2. Oppijan tulevaisuuden osaaminen Kansalaisen taidot Oppimaan oppimisen taidot Henkilökohtaiset oppimispolut Tulevaisuuden taitojen oppiminen tieto- ja viestintätekniikan tuella Oppijan tulevaisuuden osaamisen kehittäminen Yhteisöllisen työskentely Oppilasarviointi

8. Yritys- ja verkostoyhteistyö Eettiset pelisäännöt Pitkäkestoiset yhteistyö-suhteet Tietopaketti yhteistyö-mahdollisuuksista Modulaariset kokonais- konseptit Tutkimus- ja kehittämis-hankkeet Koulun toimintakulttuuriin sulautunut yritys- ja verkostoyhteistyö Yritys- ja verkostoyhteistyön kehittäminen http://prezi.com/lozmtv4apzdr/cmaps-connecting-continents/

Toimiva yritys- ja verkostoyhteistyö Yhteiset edellytykset Yhteinen visio ja yhteiset arvot Yhteistyön osapuolia hyödyttävät ja kiinnostavat yhteistyömuodot Resurssit yhteistyön rakentamiseksi Jatkuvuus ja pitkäkestoiset suhteet Käyttäjien osallistuminen kiinnostuksen ja sitoutumisen lisäämiseksi Edellytykset koululle Koulun sisäisen ja ulkoisen palveluverkoston hahmottaminen Avoin ja aktiivinen yhteistyökumppaneiden etsintä Koulun toimijoiden yritys- ja verkostoyhteistyötaidot Kehitysmyönteisyys ja –valmius Yritysyhteistyö osana koulun toimintamallia ja kulttuuria Ajattelu oppijan ja tarpeiden näkökulmasta (vrt. tekniikan kehitys) Edellytykset yritykselle Tietoa koulusta, sen prosesseista ja yhteistyömahdollisuuksista Ei-kaupallinen yhteistyö Kaupallinen yhteistyö Koulut Motivaatio ja kannustimet yhteistyön tekemiseen Hyvät yhteistyön perustelut päättäville tahoille Keskittyminen ydintoimintaan ja asiakkaan roolissa toimiminen Palvelutason vaatiminen, palvelumittarit ja käytännön ohjeet Yritykset Kyky ja kiinnostus pitkäaikaisiin kumppanuussuhteisiin Yhteiset, selkeät ja ilmaistut tavoitteet Tehokkuus esim. ajankäytössä: neuvottelusta nopeasti käytäntöön Integroituminen olemassa oleviin ratkaisuihin Koulujen segmentointi ja markkinoinnin sekä yhteistyön kohdentaminen Nälkäisyys (esim. pieni kehitysorientoitunut kasvuyritys) Julkisen sektorin ja koulujen huomioiminen potentiaalisina asiakkaina Kansallisesti toimiviin ja kannattaviin ratkaisuihin pyrkiminen Tuotteistaminen

Kustannusarvio Laitteet: Opettajien ja opetustilojen laitteet ja esitystekniikka Palvelut: Esimerkiksi oppilaskohtainen sähköinen työpöytä ja siihen liittyvät pilvipalvelut Täydennyskoulutus: Täydennyskoulutus sisältää Osaava-ohjelman ja valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen. Koulutuksissa panostetaan opettajaverkostojen synnyttämiseen. Tutkimus- ja kehittämishankkeet: Kohdennetaan koulujen oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Arviointi ja seuranta: Seurantajärjestelmän kehittäminen