Lasten hyvinvoinnin rakentuminen mediassa

Esitys aiheesta: "Lasten hyvinvoinnin rakentuminen mediassa"— Esityksen transkriptio:

1 Lasten hyvinvoinnin rakentuminen mediassa
Mihin tarkoituksiin lapset käyttävät mediaa? Sanna Vahtivuori-Hänninen Helsingin yliopisto Cicero Learning Lasten Ikihyvä –hanke Johtoryhmän kokous , Palmenia, Lahti Verkkohaastattelu blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun

2 Hyvinvoiva osallistuva lapsi
ja osallistava media – Media mahdollistajana ja hyvinvointioppimisen voimavarana!

3 Asia Millaisia taitoja lapset tarvitsevat tulevaisuudessa? Abundance
A  B 3 A:ta! Abundance Asia Automatic (Friedman; Pink; Robinson; Trinh 2011)

4 Tulevaisuuden taidot ja osaaminen - Ennakointikysely / kevät 2010
Salo ym. 2010; Ahonen, Vahtivuori & Kinnunen (in print)

5 Tulevaisuuden taidot Ajattelemisen taidot Työskentelyn taidot
KSAVE-malli ATCS 2009; Uni of Melbourne TVT koulun arjessa -väliraportti 2010, Lankinen, T. 2010, Tulevaisuuden taidot Ajattelemisen taidot luovuus ja innovatiivisuus kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko oppimaan oppiminen ja metakognitio Työskentelyn taidot suullinen ja kirjallinen kommunikointi yhteisöllisyys ja tiimityö Työskentelyvälineiden hallintataidot performanssi ja kompetenssi yhdessä, mediataito (luova, kriittinen, sosiaalinen) tieto- ja viestintätekniikan käyttötaito Aktiivisen kansalaisuuden taidot kansalaisuus ja monikulttuurisuus: globaali ja lokaali osallisuus yhteisön jäsenenä henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus

6 Use of ICTs at home vs. at school (OECD, 2009)

7

8 Vahtivuori-Hänninen, Suomalainen & Karaharju-Suvanto 22.4.2008
Vahtivuori-Hänninen, Suomalainen & Karaharju-Suvanto

9 Sosiaalinen media Miksi lasten ja nuorten parissa niin suosittua?
tekninen osaaminen, helppous (yksi klikkaus) luovuus, itseilmaisu, remiksaus, forwardaus, 3) nuorten mediakulttuuri, yhteisöllisyys, ”produsage”  netti-ilmiöt puheenaiheina, huumori, viihde Alle 30-vuotiaista 50% käyttää vähintään kerran viikossa esim. IRC-galleriassa päivittäin yli 60% 13—17-vuotiaista, rekisteröitynyttä käyttäjää, miljoona kommenttia päivittäin Facebookissa vuonna miljoonaa käyttäjää, 1,9 miljoonaa suomalaista käyttäjää nuoremmat Habbossa, 6 miljoonaa kirjautumista kuukaudessa 2%—20% verkon käyttäjistä tuottaa omaa sisältöä

10 Media Education 2.0 and use of ICTs: Participatory culture
Being open • Peering • Sharing • Acting Globally Tapscott & Williams 2008, Wikinomics • Contribution • Connection • Collaboration • Creation Leadbeater 2008, We-think. Mass innovation, not mass production • Affiliations • Expressions • Collaborative problem solving • Circulations Jenkins et. al. 2006, Confronting the Challenges of Participatory Culture: Media Education for 21th Century Social media.. Kupiainen, R.(2009), [

11 Lähtökohtia Mediankäyttö alkaa yhä nuorempana (Kotilainen, 2011)
Internet peleineen, televisio, konsolipelit, kännykkä 8—12-vuotiaiden käytössä Tuoreita tutkimustuloksia tarvitaan päätöksenteon tueksi Lasten turvalliseen mediankäyttöön liittyvien käytäntöjen edistäminen ja toimintaympäristöjen rakentaminen Mediataidon tukeminen ja vahvistaminen Kotilainen, S. (toim.) Lasten ja nuorten mediabarometri Mediakasvatusseura. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kangas,S. Lundvall, A. & Sintonen, S Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa. Lasten ja nuorten mediafoorumi. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta. LVM.

12 Lähtökohtia Tutkittu, mitä mediaa käytetään, miten ja kenen kanssa käytetään Kangas S., Lundvall, A. & Sintonen, S. 2008; Kotilainen 2011; Ahonen, A., Vahtivuori, S. & Kinnunen, P. (in print) Vähän tutkittu mihin tarkoituksiin, miksi ja mikä merkitys medialla on lapselle hänen arjessaan Mediataito (media profiency) osana hyvinvointia “omavoimaistumista” ja valtautumista (empowerment) Kynäslahti, H. ym. 2006; Tella, S. ym 2001; Varis, T., 2005

13 Lähtökohtia Mediataito osana lasten hyvinvointia ja arjenhallintaa
luova mediaosaaminen (sisällön omaehtoinen tuottaminen) 2) kriittinen mediaosaaminen (sisällön vastaanottaminen ja tulkinta) 3) sosiaalinen mediaosaaminen (vuorovaikutus, osallistuminen, eettisyys) 4) teknis-käytännöllinen osaaminen (tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot)

14 Tutkimuskysymykset Lasten käsityksiä ja kokemuksia mediasta osana heidän arkeaan ja hyvinvointiaan Miten lapsen toimijuus rakentuu mediassa? Millaisia merkityksiä 8—12 -vuotias lapsi antaa omassa elämässään medialle?  Miten lapsi osallistuu sosiaaliseen toimintaan median avulla?  Miten lasten mediaosaamista (esim. sosiaalinen, luova, kriittinen mediataito) voidaan tukea osana hyvinvointioppimista?

15 Lasten Ikihyvä –hanke 2011 Aineistonkeruu 5/2011, verkkokysely
4. Onko sinulla omassa omassa käytössäsi Televisio Radio Tietokone Kännykkä Pelikonsoli DVD-soitin

16 Lasten Ikihyvä –hanke 2011 Aineistonkeruu 5/2011, verkkokysely
2. Mitä teet, kun avaat tietokoneen? Pelaan Katson kuvia Luen blogeja ja keskustelupalstoja Kirjoitan blogia tai osallistun keskusteluun Kommentoin toisten kuvia tai videoita Tallennan kuvia ja ääntä Teen videoita tai animaatioita Teen läksyjä Vietän aikaa kavereiden kanssa Viihdyn ja rentoudun Ilmaisen itseäni Etsin tietoa Kuuntelen musiikkia Teen musiikkia Osallistun keskusteluun Opin uusia asioita Etsin apua

17 Lasten Ikihyvä –hanke 2011 Aineistonkeruu 5/2011, verkkokysely
3. Miksi käytät kyseistä palvelua tai verkkosivua? Keskustelen, vietän aikaa kavereiden kanssa Viihdyn ja rentoudun Saan ilmaista itseäni Tuotan materiaalia Olen yhteydessä ystäviin ja sukulaisiin Haen tietoa Opettelen uusia asioita Etsin apua Muuta..? 5. Missä määrin tuttuja seuraavat asiat ovat sinulle? (Likertin 7-portainen asteikko) Ymmärrän median eri tarkoitusperät (esim. kaupallinen, aatteellinen) Osaan hankkia itse tietoa Osaan osallistua erilaisiin keskusteluihin ja ilmaista mielipiteeni Osaan tuottaa itse omaa materiaalia (ääntä, kuvaa, videota) Osaan suojata yksityisyyttäni verkossa Osaan netiketin ja tietoturva-asiat Osaan valita ja käyttää sopivia välineitä ja ohjelmistoja

18

19 Lasten Ikihyvä – Verkkokysely 5/2011
Toteutus Fountain Parkin verkkohaastattelu –työkalu  selainpohjainen, linkki vastaajalle, aineisto tallentuu tietokantaan Aikataulu verkkokyselyn työstäminen ja kysymysten muokkaus 15—17 Kysymysten osioiden muokkaus ja koostaminen vko 17 vko18 5.— testiversio Kysely auki vkoilla 18—20, 10.5.—

20 Verkkohaastattelu: mistä on kyse?
Verkkohaastattelun sisällöntuotannon vaihe: Osallistujat tuottavat sisältöä avoimeen teemaan Osallistujat tarkastelevat teemakysymyksiä uudesta näkökulmasta tarjottujen ajatusvirikkeiden avulla Verkkohaastattelun arviointivaihe: Osallistujen tuottama teksti suodatetaan laadullisen analyysin perusteella. Osallistujat pisteyttävät Tikkataulun/Arviointitaulun avulla toistensa esittämiä, kiteytettyjä ajatuksia. Verkkohaastattelu™ perustuu Igor Ansoffin (1984) strategiateoriaan

21 Verkkohaastattelu kerää ja jäsentää tietoa ideointimenetelmällä
Yksi avoin teema joka innoittaa kertomaan näkemyksiä omin sanoin, esim. ”MITEN KEHITTÄISIN TOIMINTAAMME?” Satunnaisotos siihen asti vastanneiden ideoista suhteessa annettuun teemaan, esim. ”Auttaa meitä menestymään” tai ”Hyvä idea” Vaihtuvia näkökulmia virikkeiksi ideointiin Osallistujia näkee arviointitaululla tärkeimmiksi valitsemansa asiat. Häntä voidaan pyytää kertomaan esim. konkreettisia ehdotuksia asioiden toteuttamiseksi tai kertomaan näkemyksiä siitä, mikä estää asioita toteutumasta. Tiedon kerääminen vaivattomasti ja innostavasti vaihtuvien näkökulmien avulla. Tieto kerääntyy tietokantaan jäsennellysti. Ideoiden arviointi tuottaa yhteisen näkemyksen.

22 Kuvataulu luotaa pintaa syvemmältä
Kuvat auttavat kertomaan omista ajatuksista ja tunnelmasta > kuvan valinta omasanaiset perustelut

23 Esimerkki raportoinnista
1. Aihealueiden määrä ja tärkeys 2. Määrä, tärkeys ja hajonta Hajonta Tärkeys Vahvat signaalit, yhteinen näkemys . Potentiaaliset asiat Heikot signaalit Vähiten tärkeät asiat Tärkeys Hajonta Nelikenttä visuaalisemmin kuvattuna. Kertoo aineistosta esiin nousevat aihealueet. Pallojen koko kuvaa aihealuetta käsittelevien näkemysten määrää (% kaikista näkemyksistä), pystyakseli aiheiden tärkeyttä ja vaaka-akseli hajontaa aiheiden tärkeydestä. Raportissa on aihealueista autenttisia kommentteja.

24 Mitkä uudet teemat ovat tärkeitä tulevaisuudessa?
24

25 Kiitos! Lisätietoja: Sanna Vahtivuori-Hänninen
Media Education Research Group Opettajankoulutuslaitos CICERO Learning Helsingin yliopisto

26 From Media Literacy Towards Media Profiency
Teaching Empower ment Mediated communication and activities ”Learning happens everywhere!” Life-long and life-wide learning Web environments and virtual communities Education TVT Media Profiency TVT Collaboration And co-creation Studying (Tella, Vahtivuori, Wager, et al. 2001)

27 Lasten Ikihyvä – Verkkokysely 5/2011/Media
luova mediaosaaminen (sisällön ja omien ajatusten julkaisu ja tuottaminen) kriittinen mediaosaaminen (sisällön vastaanottaminen ja tulkinta) sosiaalinen mediaosaaminen (vuorovaikutus, toisen kohtaaminen) teknis-käytännöllinen osaaminen (tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot) Luovalla mediaosaamisella tarkoitetaan sitä, että lapsi tai nuori pystyy itse tuottamaan eri tarkoituksiin soveltuvia sisältöjä sekä hyödyntämään ja kehittämään tietoa Lapsen tai nuoren omaa ilmaisua median avulla ja ilmaisutapojen (mm. teksti, ääni, kuva) soveltamista sekä kehittämistä eri yhteyksiin tuorein, uusin tavoin.  Lapsella ja nuorella on mahdollisuus monialaiseen ohjaukseen ja luovaan tuotokseen ja sen julkaisuun eri mediaympäristöissä. Lapsella ja nuorella rohkeus kokeilla uutta. Lapsella ja nuorella on kyky luovaan yhteistyöhön. Tavoitteena antaa välineitä oman maailmankuvan arviointiin sekä oman ajattelunsa ja itsensä kehittämiseen.

28 ”The future is already here— It is just unevenly distributed.”
-William Gibson- We have powerful tools…

29 Miksi muutos on välttämätön? TVT:n opetuskäytön haasteet ja esteet
Kouluittain vaihteleva ja riittämätön tekninen infrastruktuuri Teknisen ja pedagogisen tuen puute Oppijan aktiivisuutta ja yhteisöllistä opiskelua tukevien pedagogisten mallien ja käytänteiden vähäinen käyttö E-oppimateriaalin saatavuus, laatu ja levittäminen Koulun toimintakulttuurin haasteet ja yhteisöllisyys Koulujen johtamiskäytänteiden kehittäminen ja muutoksen johtaminen Yritysten ja koulujen kumppanuus koulujen palveluiden organisoimiseksi Opettajankoulutuksen ajantasaistaminen

30 Lähtökohtia Tiedonkäsityksen muutos
Uudet sosiaaliset innovaatiot ja käytänteet Tarve tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiselle Mitkä ovat mobiilipelien kymmenen käskyä? Entä verkkopelien haasteet? Peli voi olla jopa yksilöllisesti muokattu oppimisen väline edutainmentin muodossa, mutta pelaamiseen voi liittyä myös riskejä. Miten pelejä pitäisi kehittää käyttäjän näkökulmasta? Muun muassa tällaisia kysymyksiä käsitellään Agoran Elektroniset pelit -seminaarissa. Tarkoituksena on koota yhteen alueen osaamista sekä peleistä kiinnostuneita tahoja ja tarkastella mitä alueella tällä hetkellä tapahtuu Jyväskylässä, mutta myös muualla Suomessa. Seminaariin osallistuu mm. tutkijoita, pelin kehittäjiä, yritysten edustajia, opiskelijoita ja koulutuksen edustajia. joka kokoaa pelitutkimuksen taitajia, alan opiskelijoita ja yritysväkeä tarkastelemaan. Puheenvuorojen lisäksi pääsemme tutustumaan muutaman pelintekijän peleihin. Tauoilla on mahdollist tutustua myös postereihin. Johdanto pelien esittelyosuuteen alkaa klo Jorma Kypön puheenvuorolla monen pelaajan symmetrisistä asetelmista, ja pelejä esitellään klo alkaen Agoran tietokoneluokassa.

31 1. Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos
Seuranta- ja itsearviointi-järjestelmä Tutkimus- ja kehittämis-hankkeet Tuloksellinen muutos koko koulutusjärjestelmässä Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos Opetuksen järjestäjien strateginen johtajuus Kansallinen tietopalvelu Koko koulutus-järjestelmän tavoitteet

32 2. Oppijan tulevaisuuden osaaminen
Kansalaisen taidot Oppimaan oppimisen taidot Henkilökohtaiset oppimispolut Tulevaisuuden taitojen oppiminen tieto- ja viestintätekniikan tuella Oppijan tulevaisuuden osaamisen kehittäminen Yhteisöllisen työskentely Oppilasarviointi

33 3. Pedagogiset käytänteet
Aktivoivia työtapoja hyödyntävä täydennyskoulutus Aktivoivat ja osallistavat työtavat Yhteisöllinen opiskelu Omaehtoinen tuottaminen Oppijan aktiivisuutta ja opiskelun yhteisöllisyyttä tukevien pedagogisten mallien käyttö Pedagogisten käytänteiden kehittäminen

34 Yhteisöllinen tiedonrakentelu → Edistetään tieto- ja viestintätekniikan keinoin yhteisöllistä tiedonrakentelua Kenttätutkimuksesta nousi esiin useita esimerkkejä käytännöistä, joissa opetusteknologiaa käytetään yhteisöllisen tiedonrakentelun tukena ja välineenä (esimerkiksi tutkiva oppiminen, ilmiöpohjainen oppiminen, pari-, tiimi- ja ryhmätyönä toteutetut projektityöt ja tutkielmat ja niiden yhteinen kommentointi, keskusteleminen, asiantuntijan roolissa toimiminen) → Tuetaan sellaisen opetusteknologian käytön vakiintumista, jonka käyttö tukee yhteisöllistä työskentelyä sekä vuorovaikutteista, yhteisöllistä tiedon rakentelua tukevaa toimintaa → Siirrytään “toiminnoista ja tiedon siirtelystä” ideoiden tuottamiseen ja niiden vastuulliseen kehittämiseen Järvelä ym. 2010 34

35 4. E-oppimateriaalit ja oppimissovellukset
Kansallinen hakupalvelu Elämyksellinen ja havainnollinen e-oppimateriaali ALV-kohtelun tarkistus Immateriaali-oikeudet E-oppimateriaalien saatavuus, laatu ja levittäminen E-oppimateriaalien ja oppimissovellusten kehittäminen Kustantajien ja opettajien yhteistyömalli

36 5. Koulujen infrastruktuuri, oppimisen tilat, hankinnat ja tukipalvelut
tavoitetaso Hankinta- malli Ajanmukaiset tietoverkot Tuki- järjestelmä Valtakunnallinen kokonais-arkkitehtuuri Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa, oppimisessa ja hallinnossa Infrastruktuurin, hankintojen, oppimisen tilojen ja tukipalveluiden kehittäminen Avoimet rajapinnat

37 Innovatiiviset opetuskäytänteet edellyttävät tukea
rehtorit: innovatiiviset opetuskäytänteet tavoitteena, koulun yhteinen visio tärkeää opettajat: perinteiset menetelmät vallitsevina, pääpaino opetussuunnitelman mukaisten oppiainetavoitteiden saavuttamisessa, innovaattorit yksittäisiä opettajia innovatiivisten opetuskäytänteiden vakiinnuttaminen edellyttää koulukohtaista ja innovaatiolähtöistä pedagogista tukea Kankaanranta ym.

38 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen
6. Opettajuus, opettajankoulutus ja opettajan pedagoginen asiantuntijuus Ajanmukainen välineistö ja sovellukset Opettajien ja opettajan-kouluttajien tvt:n opetuskäytön osaaminen Tutkintovaatimusten päivitys Täydennys- koulutus Opettajuuden, opettajankoulutuksen ja opettajan pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen

39 Knowledge Creation Lab for Teacher Education (Lonka 2010)
Motivation Interaction, support for sharing Multimodal use of ICTs Authentic learning situations Blended learning, F2F and web applications

40 7. Koulun toimintakulttuuri ja johtajuus
Opettajien yhteistyö Visio ja suunnitelma osana OPS:aa Opetustoimen ja oppilaitosjohdon osaaminen Vertaistuki-järjestelmä Päättäjien ja oppilaitosjohdon tietoisuus Yhteisöllinen toimintakulttuuri, strateginen johtajuus ja tvt:n käyttöönotto Koulun toimintakulttuurin kehittäminen yhteisölliseksi ja johtajuuden tukeminen

41 Kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria
pelot Unelma Luovuus Rikastava yhteisö Luottamus Visio Kysy- mykset Resurssit Haasteet Pelot Castells & Himanen, 2002; Himanen, P., 2008.

42 8. Yritys- ja verkostoyhteistyö
Eettiset pelisäännöt Pitkäkestoiset yhteistyö-suhteet Tietopaketti yhteistyö-mahdollisuuksista Modulaariset kokonais- konseptit Tutkimus- ja kehittämis-hankkeet Koulun toimintakulttuuriin sulautunut yritys- ja verkostoyhteistyö Yritys- ja verkostoyhteistyön kehittäminen

43 Toimiva yritys- ja verkostoyhteistyö
Yhteiset edellytykset Yhteinen visio ja yhteiset arvot Yhteistyön osapuolia hyödyttävät ja kiinnostavat yhteistyömuodot Resurssit yhteistyön rakentamiseksi Jatkuvuus ja pitkäkestoiset suhteet Käyttäjien osallistuminen kiinnostuksen ja sitoutumisen lisäämiseksi Edellytykset koululle Koulun sisäisen ja ulkoisen palveluverkoston hahmottaminen Avoin ja aktiivinen yhteistyökumppaneiden etsintä Koulun toimijoiden yritys- ja verkostoyhteistyötaidot Kehitysmyönteisyys ja –valmius Yritysyhteistyö osana koulun toimintamallia ja kulttuuria Ajattelu oppijan ja tarpeiden näkökulmasta (vrt. tekniikan kehitys) Edellytykset yritykselle Tietoa koulusta, sen prosesseista ja yhteistyömahdollisuuksista Ei-kaupallinen yhteistyö Kaupallinen yhteistyö Koulut Motivaatio ja kannustimet yhteistyön tekemiseen Hyvät yhteistyön perustelut päättäville tahoille Keskittyminen ydintoimintaan ja asiakkaan roolissa toimiminen Palvelutason vaatiminen, palvelumittarit ja käytännön ohjeet Yritykset Kyky ja kiinnostus pitkäaikaisiin kumppanuussuhteisiin Yhteiset, selkeät ja ilmaistut tavoitteet Tehokkuus esim. ajankäytössä: neuvottelusta nopeasti käytäntöön Integroituminen olemassa oleviin ratkaisuihin Koulujen segmentointi ja markkinoinnin sekä yhteistyön kohdentaminen Nälkäisyys (esim. pieni kehitysorientoitunut kasvuyritys) Julkisen sektorin ja koulujen huomioiminen potentiaalisina asiakkaina Kansallisesti toimiviin ja kannattaviin ratkaisuihin pyrkiminen Tuotteistaminen

44 Toimijoiden vastuuttaminen Kehittämisaikataulun määrittäminen
2 Opettajankoulutuksen ja opettajien osaamisen kehittäminen tutkintovaatimusten päivittäminen opettajankoulutuksen opetustilojen välineistön ajantasaistaminen tietoiskut ja verkkokoulutukset Rahoituksesta sopiminen Toimijoiden vastuuttaminen Kehittämisaikataulun määrittäminen 1 Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet seuranta- ja itsearviointijärjestelmä kansallinen opetuksen vuorovaikutteinen tietopalvelu opetuksen järjestäjien strateginen johtajuus 3 Perusinfrastruktuuri kaikkiin kouluihin tietoverkoista ja yhteyksistä huolehtiminen tavoitetasosuositus hankintaprosessin kuvaus yhteensopivuus ja avoimet rajapinnat alueellinen pedagoginen ja tekninen tuki 4 Laadukas e-oppimateriaali kaikkien saataville elämyksellinen ja ymmärtävää oppimista tukeva materiaali oppimisen ja opetuksen kansallinen hakupalvelu alv-kohtelun tasapuolistaminen

45 Toimijoiden vastuuttaminen Kehittämisaikataulun määrittäminen
Rahoituksesta sopiminen Toimijoiden vastuuttaminen Kehittämisaikataulun määrittäminen Koulun toimintakulttuurin kehittäminen oppilaitosjohdon osaaminen ja muutosjohtaminen opetussuunnitelmassa tvt-suunnitelma vertaistukijärjestelmä, yhteistyömallit ja tvt-tietopaketit Osaamisen kehittäminen ja pedagogiset käytänteet kansalaisen taitojen tukeminen ja uudet arviointikäytänteet aktivoivat ja osallistavat työtavat yhteisöllinen opiskelu ja henkilökohtaiset oppimispolut 7 Yritys- ja verkostoyhteistyö pelisäännöt tietopaketit yhteistyömahdollisuuksista modulaariset kokonaiskonseptit Toimintamalliesimerkkejä:

46 OPTEK in short OPTEK is a research project which is funded by Tekes (Finnish Funding Agency for Technology and Innovation), private companies and participating universities. The research consortium consists of 12 multidisciplinary research units, 28 enterprises and 20 pilot schools, Ministry of Transport and Communications, Ministry of Education and Finnish Board of Education. The project includes four research packages (seven sub projects) Leader of the research consortium: Professor Marja Kankaanranta, Agora Center, University of Jyväskylä Co-ordinator of the project: Sanna Vahtivuori-Hänninen, CICERO Learning, University of Helsinki Tekes (Finnish Funding Agency for Technology and Innovation) is preparing an extensive R&D programme for creation of Innovative Learning Enviroments

47 Steps Towards the Future School
6 Creative, innovative learners, customised modular PLEs 5 Teaching—studying—learning process 4 Pedagogical models and collaborative working methods 3 Strategic school leadership 2 Structural changes to support collaborative school culture (trust and bravery) 1 Reliable infrastructure, learning materials and support services for teachers and students (community-oriented approach)

48 Tieto- ja viestintätekniikalla tärkeä merkitys koulujen arjessa
kaikilla osa-alueilla lukioiden rehtoreista suurin osuus arvioi tvt:n käytön merkityksen erittäin tärkeäksi, alakoulujen rehtoreista pienin osuus tietotekniikan opetuskäyttö sisältyy koulun tavoitteisiin 98 % kouluista Kankaanranta ym. Rehtorikysely 2010

49 Tietotekniikka vastaa koulun tarpeita
Tietotekniikka vastaa koulun tarpeita oppimisen ja opetuksen välineenä 78 % kouluista: lukiot 93 %, yläkoulut 83 %, alakoulut 74 % Tietotekniset laitteet ja sovellukset mahdollistavat tavoitteiden mukaisen opetuskäytön 74 % kouluista Rehtorikysely 2010

50 Tietotekniikan käyttömahdollisuuksissa kouluastekohtaisia ja alueellisia eroja
oppilaiden määrä tietokonetta kohden hyvä suuressa osassa kouluja: koulujen väliset erot suuria lähes 80 % kouluista suhdeluku alle 10 alle 5: lukiot 50 %, yläkoulut 36 %, alakoulut 35 % kosketustaulujen, opiskelun hallintajärjestelmien sekä opetus- ja tai/harjoitteluohjelmien käyttömahdollisuudet lisääntyneet selvästi vuodesta 2006 kosketustaulut hankintalistan kärjessä vuonna 2010 (49 % kouluista ei ollut tauluja, mutta ne koettiin tarpeellisiksi) noin 30 % kouluista ei vielä tiedetä, mitkä sovellukset ovat koulun kannalta hyödyllisiä koulujen saamat tieto- ja viestintätekniikan palvelut ovat parantuneet viimeisen kahden vuoden aikana lukiot 79 %, yläkoulut 72 %, alakoulut 71 % pääkaupunkiseudulla parantunut eniten (87 % kouluista) kuitenkin 9 % rehtoreista arvioi palveluiden heikentyneen Rehtorikysely 2010 Kankaanranta ym.

51 What makes the impact? Evidence-based decision making
Willingness - ability to break the barriers, to share, collaborate and to co-create Passion and action! 51

52 Kustannusarvio Laitteet: Opettajien ja opetustilojen laitteet ja esitystekniikka Palvelut: Esimerkiksi oppilaskohtainen sähköinen työpöytä ja siihen liittyvät pilvipalvelut Täydennyskoulutus: Täydennyskoulutus sisältää Osaava-ohjelman ja valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen. Koulutuksissa panostetaan opettajaverkostojen synnyttämiseen. Tutkimus- ja kehittämishankkeet: Kohdennetaan koulujen oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Arviointi ja seuranta: Seurantajärjestelmän kehittäminen

53 Esimerkki tieto- ja viestintäteknisen varustuksen tavoitetasosta
OPETTAJAT: Tietokone (á 500 €) Mobiililaite (á 250 €) OPETUSTILAT: oppilaskoneet (5 kpl/luokka) (á 400 €) + äänentoisto mobiililaitteet (5 kpl/luokka) (á 300 €) esitystekniikka (esim. vuorovaikutteinen esitystaulu, datatykki, dokumenttikamera, yht €)

54 Kustannusarvio 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä 2011—2015 Laitteet
10 milj. 29 milj. 57 milj. 182 milj. Laajakaista 3 milj. 2 milj. 11 milj. Palvelut 7 milj. 25 milj. 35 milj. 112 milj. Täydennyskoulutus 8 milj. 6 milj. 5 milj. 37 milj. Opettajien peruskoulutus 1 milj. 0,5 milj. Tutkimus ja kehittäminen 38 milj. Arviointi ja seuranta 1,2 milj. 0,2 milj. E-oppimateriaalit 9 milj. Kustannukset yhteensä 39,2 milj. 62,2 milj. 75,2 milj. 110,7milj. 109,7 milj. 397 milj.

55 OPTEK – Educational Technology in School’s Everyday Life Research Project

56 Lonka (2010) is developing a new synthetic model, where the components are:
1) Diagnosing and activating, 2) Supporting the process of learning and studying, 3) Assessing the learning outcomes Feedback is essential feature in each of these steps. (Lonka & Ahola, 1995; model is based on Vygotsky's (1962, 1978) ideas, process-oriented instruction, and research on applied cognitive science (Bereiter & Scardamalia, 1987; Carey, 1986; Chi, Glaser & Farr, 1988). 56

57 Lähtökohtia Tiedonkäsityksen muutos
Uudet sosiaaliset innovaatiot ja käytänteet Tarve tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiselle Mitkä ovat mobiilipelien kymmenen käskyä? Entä verkkopelien haasteet? Peli voi olla jopa yksilöllisesti muokattu oppimisen väline edutainmentin muodossa, mutta pelaamiseen voi liittyä myös riskejä. Miten pelejä pitäisi kehittää käyttäjän näkökulmasta? Muun muassa tällaisia kysymyksiä käsitellään Agoran Elektroniset pelit -seminaarissa. Tarkoituksena on koota yhteen alueen osaamista sekä peleistä kiinnostuneita tahoja ja tarkastella mitä alueella tällä hetkellä tapahtuu Jyväskylässä, mutta myös muualla Suomessa. Seminaariin osallistuu mm. tutkijoita, pelin kehittäjiä, yritysten edustajia, opiskelijoita ja koulutuksen edustajia. joka kokoaa pelitutkimuksen taitajia, alan opiskelijoita ja yritysväkeä tarkastelemaan. Puheenvuorojen lisäksi pääsemme tutustumaan muutaman pelintekijän peleihin. Tauoilla on mahdollist tutustua myös postereihin. Johdanto pelien esittelyosuuteen alkaa klo Jorma Kypön puheenvuorolla monen pelaajan symmetrisistä asetelmista, ja pelejä esitellään klo alkaen Agoran tietokoneluokassa.