KOIVUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1) Mitä arvioidaan? 2) Miten arvioidaan? 3) Tiimityön kehittäminen 4) Yhteistyön tiivistäminen sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ohjelmistokehitys Viikko 2 Mika Salo Pekka Valtonen Asmo Voutilainen
Advertisements

TAUNO LINKORANTA VARSINAIS-SUOMEN KYLÄT RY KYLÄ VÄLITTÄÄ -HANKE FORSSA/KYLÄSUUNNITTELUTREFFIT Maaseutupoliittiset ohjelmat & kyläsuunnittelu.
Koulukuraattorien perehdytysohjelma Helsingissä
4. Opiskelijan osaamisen arviointi työpaikoilla
5.1 Näyttöjen tuloon voi varautua Tarkastelemalla  vastaako opetussuunnitelma työelämän tarpeita opetussisällön, -menetelmien tarpeita opetussisällön,
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
Palveluohjaus Ota Koppi 2 –tilaisuus
TYÖHAKEMUS.
ARVOT Johtaa parempaan (Kohti hyvää elämää) Suojelee Suuntaa toimintaa (Tiedetään mihin pyritään) Yhteinen käsitys suunnasta (Pelisääntöjä) Selkeä rakenne,
Skills-laivaseminaari Yrittäjyyskasvatus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatuksen professori Aalto Yliopisto, Kauppakorkeakoulu.
Sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten kanssa tehtävä työ
Oppia ikä kaikki - Työkaluja yhteisöllisyyden kehittämiseen syksy 2014
SYÖMISHÄIRIÖISTEN OSASTOHOITO LASTENPSYKIATRIAN KLINIKASSA
Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Turku
Tiimien kaksoisprosessin tarkasteleminen 1. Pyritään etenemään kohden tavoitteita (tehtäväorientaatio) 2. Viedään läpi yhteistoiminnallisia prosesseja.
Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen esi- ja perusopetuksessa
Pia Virtanen Hyvät ratkaisut kaupan työssä Pia Virtanen Marketpäällikkö.
Kauneuden käytänteet HL-N. n Sama ryhmänohjaaja ensimmäisestä vuodesta kolmanteen vuoteen n Moduloitu opetus, jolloin yksi opettaja opettaa.
Lastensuojelu nuoren tukena
Stadia-Dehko. Taustaa Vuonna 2001 aloitettiin diabeetikoiden hoidonohjaukseen keskittyvä moniammatillinen valinnainen opintojakso Opintojakson tavoitteena.
TutKIVA oppiminen verkossa  suunnitellaan ja toteutetaan opetusteknologiaa hyödyntäviä opintoja, joissa sovelletaan tutkivan oppimisen pedagogisia periaatteita.
Perhetyöntekijä sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksessä ja arvioinnissa Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhanke.
Laurea/AS/2003 Ohjauksen osaaminen Mahdollisuus vastata ohjauksen tarpeisiin tasapuolisuus oikeudenmukaisuus taloudellisuus tavoitteellisuus.
Camera obscura- menetelmä
Opetushallituksen rahoittama ESR-hanke Manner- Suomen ESR-ohjelma Anki Sundqvist, projektijohtaja.
NEUVOLAN PERHETYÖ
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
Varhaiskasvatuspalveluiden kehittämissuunnitelma Varhaiskasvatuspalveluiden visio Varhaiskasvatuksesta hyvä alku lapsen kasvulle, kehitykselle.
10/2009 © Copyright Tekes Kilpailukykyä ja työelämän laatua Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus (TYKE) Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen.
Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä Ilkka Virtanen Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan.
Esittäytyminen Vastaa esitettyihin kysymyksiin omalta kohdaltasi lyhyesti. Korvaa kysymykset omilla vastauksillasi. Kiitos!
NOPS –hanke 2010 Pirkko Rimpilä-Vanninen, projektipäällikkö Laurea 2010.
T Loppudemo Kaffetauko eAuction
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Teoria yhteiskuntatieteessä  teoria voi tarkoittaa –yleistä viitekehystä, kohdeilmiötä koskevaa aiempaa tieteellistä keskustelua.
Nuorisotilojen auditointi Hämeenlinnan kaupungin nuorisopalvelut 2014 Mikko Virta (Vaasa )
SOSIAALITYÖN LUOKITUKSET KEHITTÄMISTYÖN KOHTEENA
Sairaalaopetuksen kehittäminen Helsingissä 2010 Saireke-seminaari Auroran koulussa
Aikuissosiaalityötä johtamassa Keski-Suomen aikuissosiaalityön kehittämishankkeen loppuseminaari Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen.
TAO, Turun Ammattiopistosäätiö
AH Lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö Arja Honkakoski Sosiaalityön kehittämispäällikkö.
Tuloksellisuutta edistävä palkinta ja neuvottelutoiminta
Tietokone asiantuntijan työvälineenä ICT01D Tietokoneen toiminta Juhani Merilinna.
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja ja verkostotoiminnan laatu Annika Evälä, Kristiina Karjalainen SVY-yhdyshenkilöpäivä
Opetuksen laadunvarmistus Anna Parpala Tutkija, koordinaattori Korkeakoulutuksen laatua varmistamassa –seminaari Kuopiossa
W w w. h a m k. f i TUPA - Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus Lähipäivä 4 KEHITTÄMISTILANTEEN ARVIOINTI – TUPA-KEHITTÄMINEN OPETTAJAN TYÖN JA OPPILAITOKSEN.
Hoito- ja kasvatustyö lastensuojelun sijaishuollossa - erikoistumisopinnot 30 op Yleisiä tavoitteita Opiskelija jäsentää ja kehittää työtään moniammatillisessa.
Ops seminaari Askola.
TX00AA09 Mediatekniikan projekti 6 op. Tavoitteet Tavoitteena on tehdä vaativa mediatekniikan alaan liittyvä projekti, jossa käytetään mahdollisimman.
Innovaatioprojekti XX00AC op Seminaari 2 op torstaisin klo 9 – 12 Big Dry Innoluennot 2 op perjantaisin klo 9 – 11 Harju Projekti 6 op perjantaisin.
Orientoiva projekti 4 op. Mediatekniikka2 Orientoiva projekti ensimmäinen projektikurssi tehdään määritelty hanke alusta loppuun käytetään jo opittuja.
LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PERHELÄHTÖISTÄ TOIMINTAMALLIA KEHITTÄMÄLLÄ Varsinais-Suomen ja Satakunnan Remontti-hankkeen.
OPPISOPIMUSNUOREN OHJAAMINEN TYÖPAIKALLA RAKENNUSAINEITA NUORTEN MODUULIN SUUNNITTELUUN Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi- hanke 2015.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisen alueen osakokonaisuus Sirkka Kiilakoski Toimiva arki, hyvinvoiva lapsi -seminaari.
Koulutusyhteistyöpäivä Henkilöstöjohtaja Timo Tammilehto.
KAVERIKAHVILA Vertaisoppimisen menetelmiä kouluihin
RAUMAN KAUPUNGIN KOULUPSYKOLOGIEN TYÖNKUVA
Ohjaamot ja etsivä nuorisotyö
Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit
KRIISI- JA ARVIOINTIYKSIKKÖ KOIVU
Minno meets Innokylä - törmäyskohtia
Music Against Drugs -päihdekasvatuskokonaisuuden kehittäminen
Unelma Lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen tapahtuva työ
Arviointi voi olla luonteeltaan
SEURAAVAT TAIDOT HYÖDYLLISIÄ OHJAAMISESSA JA KOHTAAMISESSA
Arvioinnista arkipäivää
Laaja-alainen arviointi
PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI
OHJEITA JA VIHJEITÄ HARJOITTELUN OHJAAJALLE
Julkisuus Ymmärrettävyys Avoin toiminta Hallinto mahdollistajana.
Esityksen transkriptio:

KOIVUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1) Mitä arvioidaan? 2) Miten arvioidaan? 3) Tiimityön kehittäminen 4) Yhteistyön tiivistäminen sosiaalityöntekijöiden kanssa 5) Dokumentointi ja raportointi

1) Mitä arvioidaan? Peruskysymys, joka mietitään jokaisen nuoren kohdalla aina ensimmäiseksi. Koivun arviointia ohjaavat erilaiset teemat mm. historia, perhesuhteet, minäkuva, tunteet, pelot ja tulevaisuuden näkymät. Teemat luovat raamit yhdeksän viikon arvioinnille, mutta niitä on syytä kehittää ja tarkastella koko ajan kriittisesti. Teemoja tullaan syventämään ja ne mallinnetaan. Kirjoittamalla teemat auki halutaan varmistaa, että kaikilla ohjaajilla on samanlainen käsitys arvioinnista ja siitä mihin nuoren arviointi perustuu. Arviointiprosessin dokumentointi parantaa myös työn laatua.

2) Miten arvioidaan? Arvioinnissa käytettävät työmenetelmät ovat jatkuvan arvioinnin kohteena. Uusia menetelmiä tarvitaan ja käytössä olevia menetelmiä on syytä kehittää edelleen.

3) Tiimityön kehittäminen Koivun arvioinnista vastaa viisihenkinen tiimi. Arvioinnissa käytetään apuna myös muita Pohjolakodin asiantuntijoita. Ulkopuolisena asiantuntijana voi olla esim. perhetyöntekijä, päihdetyöntekijä, terveydenhoitaja, psykiatri ja opettaja. Arviointitiimi rakentuu aina nuoren tilanteen ja nuoren erityistarpeiden mukaan. Tiimityötä kehitetään sekä Koivun tiimissä, että erityisesti työskennellessä muiden Pohjolakodin asiantuntijoiden kanssa. Nuorten vaihtuvuus ja vaativa työ näkyy Koivun henkilökunnan jaksamisessa. Tiimityötä kehittämällä ja roolittamalla tiimin työtä voidaan parantaa työntekijöiden jaksamista ja tehostaa arviointia. Tiimin ”huoltamiseen” haetaan myös muita vaihtoehtoisia menetelmiä.

4) Yhteistyön tiivistäminen sosiaalityöntekijöiden kanssa Avohuollon ja sijaishuollon prosessin mallintaminen ja erityisesti sijoitusprosessin mallintaminen auttavat Koivun arvioinnin kehittämisessä. Yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa voidaan lisätä kaikissa Koivun arvioinnin vaiheissa. Erityisesti sijoituksen alku- ja loppuvaiheessa on paljon yhteistyön mahdollisuuksia. Yhteistyön kehittäminen sosiaalityöntekijän kanssa jatkokuntoutuspaikan löytämiseksi on tärkeää, sillä Koivun työn vaikuttavuutta arvioidaan aina myös sillä, miten hyvin nuoren jatkosijoitus onnistuu.

5) Dokumentointi ja raportointi Dokumentointia tullaan kehittämään edelleen NY ry:ssä kehitettyjen ns. Sarvi-lomakkeiden avulla. Dokumentoinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota nuoren ja nuoren perheen antamaan palautteeseen. Arviointijakson loppuraportin muotoa kehitetään edelleen. Koivun kehittämisen vuodesta 2007 tehdään tavallista laajempi toimintakertomus.