Ainedidaktiikka 1 Uskonto 68149 LUENTO 1: Holistinen kasvatus Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA

Holistinen kasvatus ja koulun uskonnonopetus Vitruvian Man, Leonardo da Vinci (1492), Gallerie dell'Accademia, Venetsia, Italia

Orientaatiotehtävä Vitruvian Man, Leonardo da Vinci (1492), Gallerie dell'Accademia, Venetsia, Italia

Orientaatiotehtävä Kognitiivinen Psykologinen Eksistentiaalinen Moraalinen Uskonnollinen Kulttuurinen Sosiaalinen Affektiivinen Fyysinen Vitruvian Man, Leonardo da Vinci (1492), Gallerie dell'Accademia, Venetsia, Italia

Holistinen ihmiskäsitys Kognitiivinen Psykologinen SPIRITUAALINEN Eksistentiaalinen PERSOONA Moraalinen Uskonnollinen Kulttuurinen Sosiaalinen Affektiivinen Fyysinen Vitruvian Man, Leonardo da Vinci (1492), Gallerie dell'Accademia, Venetsia, Italia

Kokonaisvaltainen kasvatus Holistic Education 1980-luvulla Vuoden 1989 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista (Artikla 27): lapsella on oikeus ”hänen ruumiillisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta riittävään elintasoon”. Iso-Britannia: Spiritualiteetti opetussuunnitelman läpäisevä teema: “Koulujen opetussuunnitelmien on tuettava oppilaiden spirituaalista, moraalista, kulttuurista, mentaalista ja fyysistä kehitystä.”(ERA 1988,1) martin.ubani@helsinki.fi

Kokonaisvaltainen kasvatus Suomessa 1980-luvulla suomalaiseen kasvatustieteeseen (Hirsjärvi,…) Ihmisoikeuskeskustelu ja YK (Peruskoulun opetuksen ohjeet 1985) Hannele Niemi (1991) Uskonnon didaktiikka. Oppilaasta elämän subjektiksi Sosiaalinen relevanssi: Välineellinen, yhteiskunnallinen merkitys Persoonallinen relevanssi: Kognitiivinen ja affektiivinen mielekkyys Tietoa pidetään tärkeänä Tieto koetaan merkitykselliseksi →Oppimisen yhteys oppilaan persoonallisuuteen, elämänvaiheeseen, arvoihin Suomi: Pyritään tukemaan oppilaan monipuolista kehitystä (POPS 2003/2004) martin.ubani@helsinki.fi

Kokonaisvaltainen kasvatus Epäyhtenäinen liike, väljä ideologia, humanistista progressiivista pedagogiikkaa Holistisuus syntyy aina suhteessa edelliseen paradigmaan tms. Kasvava ulottuvuuksien lista Kritiikki yksiulotteista ihmiskäsitystä vastaan: vs.: Kognitiivinen orientaatio - kokemuksellisuus Reduktionismi, sirpaleisuus, mekanistisuus Holistinen lähestymistapa painottaa, että kaikki on olemassa suhteessa (ei irrallisena), yhteyden ja merkityksen kontekstissa. jokainen yksittäinen muutos tai tapahtuma aiheuttaa asioiden uudelleenryhmittelyä yksilön merkitysrakennelmassa (maailmasuhteessa) (Miller 2000).

Kokonaisvaltainen kasvatus Lahjakkuustutkimus: Howard Gardner (1983) ja moniälykkyys (MI) Lahjakkuus: Kykyä ongelmanratkaisuun ja tietyssä kulttuurissa arvostetun produktin tuottamiseen Perimä asettaa potentiaalin haarukan ja ympäristö mahdollistaa lahjakkuuden toteutumisen haarukan sisällä (Nature-Nurture) Loogis-matemaattinen Spatiaalinen Musikaalinen Kehollis-kinesteettinen Interpersoonallinen Intrapersonallinen Naturalistinen Moraalinen?, Emotionaalinen? Eksistentiaalis-spirituaalinen? IQ-perinne ja etiikka: nerot? idiootit/imbesillit? martin.ubani@helsinki.fi

Kokonaisvaltainen kasvatus Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys uskontokasvatuksessa (Hull 2002) Ihmisyydessä samanaikaisesti spirituaalinen, moraalinen, kulttuurinen, mentaalinen ja fyysinen ulottuvuus sekä sosiaalinen ulottuvuus Ihmisyyden ymmärtäminen edellyttää tietoisuutta kaikista ulottuvuuksista Ihmistä (käyttäytymistä, ihmisyyden toteutumista) voidaan lähestyä kustakin näkökulmasta Spirituaalinen elämä ei rajattu kirkkoon vaan koko inhimillisen elämän alueelle (vrt. fyysinen tms.) Lapsen spiritualiteetti käsitetään valmiiksi mutta muotoutuvaksi ja jäsentyväksi (vrt. kehitysvaihemallit) martin.ubani@helsinki.fi

Kokonaisvaltainen kasvatus Kokonaisvaltainen kasvatus ja suomalainen koulu Konstruktivistinen oppimiskäsitys: kognitiivinen painotus Ohut tulkinta: eri oppiaineet edustavat eksklusiivisesti holistisen ihmiskäsityksen eri alueita Haaste 1: Eri alueiden läpäisevyys ops:ssa? Haaste 2: Ihmisyyden sirpaloituminen Voimakas tulkinta: Kaikki oppiaineet koskettavat eri ulottuvuuksia Haaste 1: Uskonnonopetuksen rooli spiritualiteetin kehityksessä? Haaste 2: Muiden oppiaineiden rooli spiritualiteetin kehityksessä? Haaste 3: Millainen spiritualiteetti? Eri katsomukset? Eri aineet? martin.ubani@helsinki.fi

Uskonto holistisena oppiaineena Spiritualiteetti kouluopetuksessa? Elämänkatsomus? Eksistentiaalinen ulottuvuus Suomessa: ”elämänkysymykset” tai ”eksistentiaalinen pohdinta”. Käsittele yksilön elämän ja olemassaolon perusteita suhteessa hänen persoonaansa (Tamminen 1988, 8-9; vrt. Niemi 1987; 2006). Existential search: korostaa yksilön eksistentiaalisen elämän intentionaalista ja dynaamista luonnetta yksilön pyrkimys tunnistaa, artikuloida, ylläpitää tai muuntaa omaa spirituaalista elämäänsä (Emmons & Paloutzian 2003, 382). ”position ottaminen suhteessa elämään” (Ubani 2007) eli ”oppilaasta elämän subjekti” (Niemi 1991) ”vastaus elämälle” (ks. Frankl 2000) eli martin.ubani@helsinki.fi

Uskonto holistisena oppiaineena Integroitunut ihmiskäsitys opetuksen lähtökohtana Oppitunnilla läsnä koko ihmisyys eri ulottuvuuksineen Eksistentiaalisen relevanssin tiedostaminen: ”suhteen laatu” Suhteen laatu traditioon yksilöllinen (kulttuurinen, sosiaalinen, moraalinen, eksistentiaalinen tms.) Integroiva ihmisyyden käsittely Tila eri ulottuvuuksien integroivalle käsittelylle Hierarkinen malli (vrt. Hull 2002), jossa uskonnonopetuksessa eksistentiaalinen ulottuvuus yläkäsite Kaikki oppiaineet antavat aineksia oppilaan elämänkatsomuksen jäsentämiselle (Noddings 1993) Historia: Kuka olen suhteessa aikaan, yhteiskuntaan?; Maantiede: Mistä tulen?; Liikunta: Mihin pystyn? Miten koen kehoni?; Kuvaamataito: Minä kulttuuria luovana/osallisena kulttuurista… Menetelmällinen integraatio martin.ubani@helsinki.fi

Uskonto holistisena oppiaineena Uskonnonopetus ja eksistentiaalinen ulottuvuus Uskonnollisen tradition roolin uudelleenmäärittyminen Vrt. kasteopetus Koulussa uskontoa tarkastellaan eksistentiaalisesta ulottuvuudesta käsin, ei toisin päin Kasvua suhteessa traditioon, ei kasvua traditioon Uskonto tarjoaa totuusväitteistä koostuvan rakenteen sekä käsitteistön eksistentiaalisen ja yliluonnollisen ulottuvuuden jäsentämiseen (kokemukset tms.) Koulun uskonnonopetuksen erityisalue lapsen spirituaalinen kehitys: Eksistentiaalisen ulottuvuuden artikulaation tukeminen: suhde omaan katsomukselliseen traditioon (totuus, arvot, riitit) suhde Jumalaan/tuonpuoleiseen suhde elämäntarkoitukseen martin.ubani@helsinki.fi

Miten uskonto voi tukea oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä? Pohdintatehtävä Miten uskonto voi tukea oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä? Pohtikaa ryhmissä uskonnonopetuksen luonnetta eri relevanssialueista käsin (kulttuurinen, sosiaalinen, moraalinen, eksistentiaalinen/spirituaalinen, kognitiivinen, psykologinen, emotionaalinen) Kuva: Päivi Hintsanen martin.ubani@helsinki.fi

"Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: "Hyvästi," kettu sanoi. "Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin; tärkeimpiä asioita ei näe silmillä." "Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä," pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen. ”Pikku prinssi”, Antoine de Saint-Exupery Kuva: Päivi Hintsanen martin.ubani@helsinki.fi