Suuntia kriittiseen uskonnonopetukseen

Esitys aiheesta: "Suuntia kriittiseen uskonnonopetukseen"— Esityksen transkriptio:

1 Suuntia kriittiseen uskonnonopetukseen
Uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori Jyri Komulainen

2 Taustaa (1): Muutokset uskontojen maailmassa
”The Re-Enchantment of the West” (C. Partridge): Uudenlaiset spiritualiteetit lännessä Sekularisaatio-teesiä tarkistettava Kristinuskon painopisteen siirtyminen etelään: Vaikuttaa siirtolaisuuden kautta myös länteen Uskonnon paluu kansainvälisen politiikan keskiöön  Mitä seurauksia opetukselle? Esim. brittiläinen Ofsted-raportti 2007: Post 9/11 –maailmassa painotettava uskonnon sosiaalista roolia ja uskonnon ambivalenttia luonnetta; annettava valmiuksia konfliktien ratkaisuun

3 Taustaa (2): Muutokset akateemisessa maailmassa
Valistuksen projektin ei-universaalius ymmärretty Kristinuskon poliittinen luonne löydetty: esim. vapautuksen teologia, väkivallattomuutta ja ideologiakriittisyyttä korostavat teologiat Uskontodialogin tutkimus: autenttinen dialogi ei voi tapahtua ”ei-kenenkään-maalla”

4 Kriittinen pedagogiikka opetuksen taustateoriaksi?
Missä mielessä kriittinen pedagogiikka ”kriittistä”? pyrkii tiedostamaan, miten tieto ja vallankäyttö kytkeytyvät toisiinsa korostaa kamppailua demokratian ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta sekä vuoropuhelua opetussuunnitelman ja yhteiskuntatieteiden välillä valmis kyseenalaistamaan vallitsevan tietokäsityksen Paulo Freire: Kasvatuksen tavoitteena tietoiseksi tekeminen (conscientização) Ks. esim. Juha Suoranta: Radikaali kasvatus (2005)

5 Summa summarum: ”Oman uskonnon opetus” voimavaraksi
Seuraavat pohdintani: ottavat nykyisen uskonnonopetus-mallin positiivisena lähtökohtana nousevat kristillisen tradition perustalta paikantavat uskonnonopetuksen kriittistä funktiota myöhäiskapitalistisessa yhteiskunnassa

6 (1) Tietoteoreettisesti kriittistä uskonnonopetusta
Tavoitteena ”toisin ajattelemisen taito”: Usein eksplisiittisesti uskonnollisten traditioiden pohjalla (esim. Jeesuksen julistuksen metanoiete) Maailmankatsomusten radikaali erilaisuus (toiseus) saa haastaa oppilaan ajatusmaailman

7 Postkolonialistinen näkökulma
Tiedon ja vallan kytkökset Sekulaari järki myös partikulaarinen näkökulma Ns. maailmanuskontojen sisäinen monimuotoisuus: Varsinkin uskontojen ymmärtämisessä stereotypiat rasitteena Esim. hindulaisuus ymmärretty advaita vedantan ehdoilla monismina Esim. islam mielletty ”itsemurhapommittajien” kautta  Uskonnonopetuksen purettava

8 (2) Yhteiskunnallisesti kriittistä uskonnonopetusta
Ideologiakriittisyys: Uusliberalismi: tekee vapaista markkinoista aikamme epäjumalan (extra mercatum nulla salus, vrt. Matt. 6:19-24) Fundamentalismi: absolutisoi äärellisen Sosiaalieettinen vastuu: Narraatiot moraaliresurssina (alakoulu: esim. Laupias Samarialainen) Elämän pyhyyden transsendentti perustelu

9 (3) Eksistentiaalisesti kriittistä uskonnonopetusta
Kr. krisis = erottaminen, ratkaisu, arvostelu Valmiuksia arvioida maailmankatsomuksia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä kriittisesti Tila pohtia ns. perimmäisiä kysymyksiä Uskontojen lukutaito: Myöhäiskapitalistinen uskontojen valintamyymälä vaatii ’kuluttajansuojaa’ Globaalit valmiudet