Uskonto, uskonnottomuus ja katsomuksellinen kyvykkyys – yhteisöllinen ja yksilöllinen taso Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Uskonto, uskonnottomuus ja katsomuksellinen kyvykkyys – yhteisöllinen ja yksilöllinen taso Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Uskonto, uskonnottomuus ja katsomuksellinen kyvykkyys – yhteisöllinen ja yksilöllinen taso Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Uskonnollisen ja uskonnottoman kysymyksenasettelun tasoja Epistemologinen eli tieto-opillinen Ontologinen: kysymys siitä, mitä on olemassa Yhteisöllinen taso (ydinkäsite pyhyys) Yksilöllinen taso (ydinkäsite spiritualiteetti) Kaksi ensimmäistä käsitelty ppt:llä Eurooppalainen uskonnoton aateperintö

3 Uskonto ja yhteisö Pyhyys ja yhteisölliskulttuurinen taso  E. Durkheim: Uskontoelämän alkeismuodot (1912): Pyhä = yhteisöä itseään edustava perustava symboli ja kaiken symbolismin ja yhteisöllisyyden perusta → uskonto on yhteisöllistä  Pyhän ja profaanin ero, pyhä rajakäsitteenä V. Anttonen: Ihmisen ja maan rajat. Pyhä kulttuurisena kulttuurisena kategoriana. (1996)  Pyhän ja saastaisen suhde: Smith, Robertson W. (Lectures on the Religion of the Semites, 1889), tabun käsitteen laajeneminen Arppe, T. Pyhäin jäännökset (1992), Pyhä ja kirottu (2000); Agamben, G. Homo Sacer (1995)

4 Pyhyyden käsitteen monimielisyys Ongelman muodostaa pyhyyden käsitteen venyminen:  toisaalta uskonnollisesti ajattelevat esittävät, että kaikille jokin on pyhää  toisaalta pyhyys on selvästi uskonnollinen käsite  Esitetään (piilevästi), että joko  kaikki oikeasti (tietämättäänkin) ovat uskonnollisia (homo religiosus -teesi)  kaikkien pitäisi olla uskonnollisia Tämä on perustuslain ja kansainvälisten uskonnonvapaus asiakirjojen vastainen kanta.

5 Uskonto ja yhteisö 2: Lukion OPS-perusteet 2003, Ev.-lut. uskonto 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.

6 Uskonto ja yksilö Lähtökohta lähinnä protestanttiselle kristinuskolle ominainen Spiritualiteetti  Yksilöllinen lähestymistapa, jolla yritetään välttää edellisten ongelmat  Englannin opetussuunnitelmien yksi ulottuvuus  uskonnolliset kokemukset, herkkyys ym. Opetuksen tavoitteeksi uskonnollinen kompetenssi (kyvykkyys)  monipuolinen tieto uskonnoista  uskontojen lukutaito  uskonnollinen herkkyys

7 Uskonnottomuus ja yksilö Voi olla rekisterin tila (väestörekisteri), vakaumus, uskonnollisen kokemuksen (hallusinaatioiden?) puutetta tai jopa välinpitämättömyyttä Agnostismi, ateismi ja toivo Knuuttila: ateismi ja usko epäsymmetrisiä suhteessa agnostismiin, koska uskonnollinen usko voi perustua agnostismiin + toivoon, mutta ateismi ei ainakaan käytännössä näytä niin tekevän Uskonnottomuus puutteena on hyväksyttävä ja sivistynyt vaihtoehto! Entä välinpitämättömyytenä? Ongelma: spiritualiteetti liudentaa ontologisen ja kulttuuris- yhteisöllisen tason, mutta sisältää helposti tietyn uskonto- myönteisen piilonäkemyksen siitä.

8 Uskonnollisuus, Suomi ja koulu Uskonnonvapaus  juridinen ja moraalinen → uskonnottomuus on hyväksyttävä suhtautumistapa  kouluopetus ei voi tähdätä uskonnollisuuden lisäämiseen Muita ulottuvuuksia, joita koulun ei tule lisätä:  sukupuolisuus  kilpailullisuus →Eri ulottuvuuksien kyvykkyyden lisääntyminen ei voi olla oman suuntautumisen muuttamista vaan sen syvempää ymmärtämistä ja hyväksymistä Katsomuksellisessa kehityksessä 1. persoonan näkökulma  ET:ssä tarkasteltava kehityspohja on uskonnoton  mikä se on uskontotiedossa?

9 Katsomuksellinen kyvykkyys Ymmärtää oman katsomuksensa sitoumuksineen ja jännitteineen  identiteetin rakentaminen  pohdinnan herättäminen  itsekritiikki Tuntee muita ajattelutapoja  katsomuksellinen yleissivistys  moninaisuuden hyväksyminen → Suvaitsevaisuus  Ei uskonnolle (lähtökohtaisesti) ominainen asenne  Suvaitsevaisuuden 2-jakoisuus: oma kanta + muiden kantojen hyväksyttävyys (vrt. demokratia: oma mielipide oikea, mutta myös enemmistön (omasta poikkeavakin) mielipide oikea).

10 Uskonnoton kyvykkyys (laaja yleissivistys, herkkyys uskonnollisten kokemusten kritiikille) Uskonnollinen kyvykkyys (laaja yleissivistys, herkkyys uskonnollisille kokemuksille) Oppimaton oppilas Oppimístavoitteet saavuttanut oppilas Ulottuvuus, jossa uskonnollisuus ja uskonnottomuus kohtaavat