Elämänkatsomustiedon ainedidaktiikka, ET pähkinänkuoressä [Johdatus EToon (2015 ja aiemmin LO-perus-) kurssin kertausta] Eero Salmenkivi.

Esitys aiheesta: "Elämänkatsomustiedon ainedidaktiikka, ET pähkinänkuoressä [Johdatus EToon (2015 ja aiemmin LO-perus-) kurssin kertausta] Eero Salmenkivi."— Esityksen transkriptio:

1 Elämänkatsomustiedon ainedidaktiikka, ET pähkinänkuoressä [Johdatus EToon (2015 ja aiemmin LO-perus-) kurssin kertausta] Eero Salmenkivi

2 Niiniluodon maailmankatsomuksen käsite
Maailmankuva kuva luonnosta (ja yliluonnollisesta) kuva ihmisestä (ja yhteiskunnasta) kuva itsestä Etiikka, arvot Maailmankatsomus Yksilön maailmankatsomusta sanotaan elämänkatsomuksesi Jonkinlainen tieto-oppi: mistä katsomus on peräisin

3 Suomen 1900-luvun uskonnon-/katsomusopetuksen malli
Laki kansakoulun järjestysmuodon perusteista (1923): oppilaille annetaan enemmistön tunnustuksen mukaista uskonnon opetusta koulun uskonnonopetuksesta vapautetuille oppilaille Oman uskonnon tunnustuksen mukaista opetusta (lähinnä ortodoksit) tai uskonnonhistorian ja siveysopin opetusta.

4 ET:n synty Vapaa-ajattelijoiden liiton pj. Erkki Hartikainen teki 1978 kantelun YK:n ihmisoikeuskomitealle uskontojen historian OPS:n kristillisyydestä (sisältö oli Uutta Testamenttia!). Suomi muutti mallia ja loi uuden oppiaineen. 1985 koululainsäädännön ja OPS-uudistuksessa ET kouluihin uskonnon rinnalle (kerralla!).

5 ET aatteellisesti uskonnottomille
Uskontojen historia ja siveysoppi oli oppiaine uskonnonopetuksesta vapautetuille (katsomuksesta riippumatta). Toisin kuin kaikille luterilaisesta opetuksesta vapautetuille tehty uskonnon historia ja siveysoppi, ET luotiin alun perin nimenomaan (jollain tavoin) aatteellisesti uskonnottomien oppiaineeksi (esim. Hartikainen oli mukana työryhmässä). Tähän tehtävä silloin kun yhtenisessä ryhmässä

6 ET ja monikulttuuristuminen
Katsomusopetusta säätelee uskontokuntaan kuuluminen eikä uskominen. Tätä useat muut paitsi (pohjoismaiset) luterilaiset eivät koe luontevaksi → paljon ns. pienryhmäisten (ei ev.-lut. eikä ortodoksi) uskontojen oppilaita et:ssä. Tämä oli laitonta (mutta yleistä) vuosina 1985–2003. uusi uskonnonvapauslaki ja koululakien muutokset avasivat ET:n niille uskontokuntiin kuuluvilla, joille "omaa uskonnon opetusta ei järjestetä". Jollei ole ev.-lut tai ortodoksi, tämän saa (periaatteessa) valita → ET avautuu, jollei kuulu valtakirkkoihin.

7 Mallin looginen ongelma
Mallin ongelmana, jos ET on ateistien ym. ”oma” oppiaine samaan tapaan kuin ”omat uskonnot”, että on suuri ryhmä, joka ei halua sen enempää ”omaa” uskontoa kuin ”omaa” aatteellista uskonnottomuuttakaan. Mitä tehdään ”kaatoluokalle”? Uskontodialogi yms. puheessa tämä ryhmä unohdetaan silloinkin (harvoin), kun vapaa-ajattelijat ja humanistit muistetaan. Tähän tehtävä silloin kun yhtenisessä ryhmässä

8 ET:n 2-rooli Käytännön ratkaisuna ET:llä on kaksi tehtävää:
Toimia aatteellisesti uskonnottomien oppiaineena. Toimia oppiaineena kaikille niille, joilla e ole muuta katsomusainetta. Pääkorostus OPS:issa = neutraali eettinen ja yleiskasvatuksellisuus, joka kelpaa kaikille. Mutta tasapainoilua (aattellisesti) uskonnottomien oman oppiaineen suuntaan. Vrt. ev.-lut. uskonto on myös kaikille avoin, mutta se on silti (vai onko?) ev.-lut. oppilaiden oma uskonto (ainakin ehkä väljästi yleiskristillinen/yleisuskonnollinen). Tähän tehtävä silloin kun yhtenisessä ryhmässä