Miira Suomi, Jenna Sangi ja Matilda Ristola LO-11c Mediakasvatus Miira Suomi, Jenna Sangi ja Matilda Ristola LO-11c

Kriittiset medialukutaidot koulussa Tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät koulussa opetut medialukutaidot välity käytäntöön. Kriittisten medialukutaitojen opettaminen kouluympäristössä on haastavaa, perinteiset opetusmenetelmät eivät rohkaise omaan ajatteluun. Sen sijaan koulukulttuurin on väitetty jopa estävän kriittistä ajattelua.

Kriittisen ajattelun kehittäminen kouluympäristössä vaatii avointa ja hyväksyvää keskusteluilmapiiriä. Kriittisen keskustelun tulisi syntyä luokan arjessa ja opettajan tulisi johdattaa siihen sponttaanisti sopivien tilanteiden osuessa kohdalle. Olennaisinta eivät ole materiaalit tai abstraktit lapsille vieraat mediakäsitteet. Lähde: Rantala L., (2011). Suosikkilehdistä sukupuolijaon juuriin: Kriittiset medialukutaidot koulun arjessa. Kasvatus 4/2011

Sosiaalisesta mediasta oppimisen apuväline Tieto- ja viestintätekniikka nykyään suuri osa ihmisten elämää -> mediakasvatuksen rooli kasvaa koko ajan Keskeisenä sisältönä tulisi olla sosiaalinen media ja internetin verkostoitumismahdollisuudet Sosiaalinen media, esimerkiksi oppimisympäristöt, wikialustat ja blogit, tuovat uusia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen Mahdollistavat erilaisen sosiaalisen kanssakäymisen ja luovat uusia mahdollisuuksia oppimiseen esimerkiksi yhteisöllisen oppimisen kautta

Ongelmakohtina tällä hetkellä koulujen rajalliset resurssit esimerkiksi laitehankintoihin, opettajien puutteelliset tiedot sekä vähäinen tutkimustieto aiheesta Tulevaisuuden mediakasvatuksessa kiinnitettävä vielä lisää huomiota turvallisuuskysymykseen Lähde: Wuorisalo, J., (2010). Sosiaalinen media oppimisen tukena matkalla kohti avoimia, verkottuneita ja liikkuvia oppimisympäristöjä. Teoksessa Mediakasvatuksen käsikirja. EU: UNIpress

Mediamaiseman muuttumisen haasteet Mediamaisemamme muuttuu jatkuvasti: muutosnopeus on kiihtynyt 1900-luvun lopulta huimasti Mediamaiseman muutos lisää haasteita mediakasvattajille, koska nykypäivän ”millenniaalit” käyttävät useaa viestintävälinettä yhtä aikaa (esim. facebook ja dvd:t) Suomen siirryttyä kilpailutalouden aikaan myös media on muuttunut kaupalliseksi (esim. johtavat konsernit, kaupallisten kanavien lisääntyminen ja internet)

Nuorten mediamaisema koostuu tänä päivänä paikallisista ja kansainvälisistä viestintäkäytännöistä, kansallisesta mediatuotannosta ja ylikansallisesta mediakulttuurista Ongelmana on kaikkialle tunkeutuva mediakulttuuri (vaikutus nuorten identiteettiin) Lähde: Herkman, J., (2010). Median markkinoituminen, millenniaalit ja mediakasvatus. Teoksessa Mediakasvatuksen käsikirja. EU: UNIpress