BB – Bolognasta Bergeniin -tutkinnonuudistuksen iltakoulu Teologinen tiedekunta

BOLOGNAN PROSESSIN TAVOITTEET Ymmärrettävät tutkintorakenteet Yhdenmukaiset tutkintorakenteet Opintojen mitoitusjärjestelmän käyttöönotto Liikkuvuuden lisääminen Laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus Korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus

BOLOGNAN PROSESSIN ETENEMINEN SORBONNE 1998 aloite Euroopan korkeakoulututkintojen harmonisoinnista BOLOGNA 1999 päätös entistä yhtenäisemmän eurooppalaisen koulutusalueen rakentamisesta ja tutkintorakenteiden yhtenäistämisestä kaksivaiheiseksi perustutkintotasolla PRAHA 2001 kansallisten laadunvarmistusjärjestelmien valmistelu

BOLOGNAN PROSESSIN ETENEMINEN BERLIINI 2003 Euroopan tutkimuksellisen yhteistyön rakentaminen jatko-opintojen rooli tutkintojärjestelmässä kandidaatin tutkinnon mahdollinen työmarkkinakelpoisuus BERGEN 2005 jatkotutkinnot laadunvarmistus

KANSALLISET LINJAUKSET YLIOPISTOLAIN MUUTOS TUTKINTOASETUS

HELSINGIN YLIOPISTON KONSISTORIN LINJAUKSET tukiryhmä vararehtori Hannele Niemen johdolla valmistelemassa periodisointi siirtymävaiheen periaatteet arvosteluasteikot rakenteita koskevat linjaukset: mm. kandin & maisterin tutkielmien laajuus, kieliopinnot, tvt-taitoja 5 op, HOPS:in työmäärä

TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN TYÖSKENTELY TEOLOGISEN ALAN ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ teologisten tutkintojen tavoitteet kevät 2003, tdk-neuvosto keskusteli ILTAKOULU YDINAINESANALYYSI kevät 2004

TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN TYÖSKENTELY YHTEISTYÖRYHMÄN TOIMINTA Tutkintorakenteet, ydinainesanalyysien tulokset Tutkintorakenteet, yleisopinnot Taitojen integroiminen erityisesti perusopintoihin, opintojen mitoitus ja kuormitus Tutkintorakenteet, aineopinnot, kandidaatintutkielmat Tutkintorakenteiden viimeistely, opintojen mitoitus ja muu suunnittelu, soveltavien opintojen sijoittuminen

TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN TYÖSKENTELY YHTEISTYÖRYHMÄN TOIMINTA (jatkuu) Opintojen ajoittaminen ja suosituslukujärjestys HOPS Kandidaatin tutkielman linjaukset HOPS:in toteuttaminen laitoksilla HOPS-sivusto Kieliopintoihin liittyviä kysymyksiä Siirtymäajan menettelytavat

TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN TYÖSKENTELY TIEDEKUNNAN KOKOUKSET perusopinnot aineopinnnot syventävät opinnot TUTKINTORAKENNE TDK-NEUVOSTOSSA TUTKINTOVAATIMUKSET TDK-NEUVOSTOSSA yleis-, perus- ja kieliopinnot aine- ja syventävät opinnot soveltavat opinnot käsittelyyn SIIRTYMÄT, HYVÄKSILUKEMISET, PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET käsitellään tdk- neuvostossa

MITÄ JATKOSSA? UUSI ASETUS VOIMAAN SIIRTYMÄKAUSI KESTÄÄ SAAKKA

Minkälainen tutkinnosta on tullut? -tutkinnonuudistuksen iltakoulu Teologinen tiedekunta

STRATEGIAPALAUTTEET (pohjana Dialogi- kysely vuoden vaihteessa ) Tutkinnon rakenteellinen toimivuus Opintopolun kehittämisen tavoitteet Opetuksen kehittämisen johtaminen Opetusmuotojen ja -menetelmien kehittäminen

TUTKINNON RAKENTEELLINEN TOIMIVUUS Ydinainekseen perustuva toimiva kaksiportainen tutkinto Päällekkäisyyksien karsiminen Katvealueiden hahmottaminen  Laitosten yhteistyö opintojaksojen tasolla Opintojen ja opintojaksojen kuormittavuus  Opiskelijalta vaadittava työ vastaa saatavaa opintopistemäärää Siirtymävaiheen mahdollisimman joustava ja sujuva onnistuminen  Hallinnollinen selkeys

OPINTOPOLUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET Opiskelijoiden opintopolkujen integraatio Koulutusohjelmien linjojen selkiyttäminen HOPS –käytännöt Eri koulutusohjelmien identiteettien vahvistaminen Ammatillisten valmiuksien kehittäminen HOPS –käytännöt Valinnaisuus eri tasoilla Opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen Nykyisen ohjauksen parempi kohdentaminen HOPS –käytännöt Yhteiskunnan tarpeiden parempi huomioiminen

OPETUKSEN KEHITTÄMISEN JOHTAMINEN Uuden tutkinnon luomisen tukeminen Opetussuunnitelmatyön kehittäminen jatkumoksi Opetuksensuunnittelujärjestelmien kehittäminen tiedekunnassa ja laitoksilla Laitosten opetuksellisen yhteistyön tukeminen ja keskustelumahdollisuuksien luominen

OPETUSMUOTOJEN JA -MENETELMIEN KEHITTÄMINEN Opetusmenetelmiä ja opetuksen arviointia kehitetään entistä syvemmän osaamisen ja oppimisen mahdollistamiseksi  Tiedekunnan opettajien kouluttaminen ja tiedekunnan henkilökunnan kannustaminen kouluttautumaan pedagogisesti Pro gradu -tutkielmien arvioinnin läpinäkyvyyden kehittäminen entistä tavoitteellisemman opiskelun mahdollistamiseksi

Laadukkaan maisterin tutkinnon osa-alueet (HY:n opet ja opint. keh. ohj )

UUDET TUTKINNOT KONKREETTISESTI Kaksiportaisuus Koulutusohjelmat/Linjat Eri opintovaiheiden rakenne suhteessa aikaisempaan Opintojen ajoittaminen Liikkuvuuden mahdollistaminen Arvostelun muuttuminen

HOPS:n tavoitteet ja tarkoitus Opintojen etenemisen tuki opintoaikojen lyheneminen tietoiset ja oikea-aikaiset päätökset opiskelijan tukeminen, ei kontrollointi Opiskelijoiden sitouttaminen opintoihin Opintojen suunnittelun työkalu ei ole luonteeltaan sitova sopimus opintojen tarkasteleminen kokonaisuutena ja pidemmän tähtäimen tavoitteiden selkiyttäminen väline neuvotella ulkoisten vaatimusten ja opiskelijan sisäisten intressien välillä

HOPS tutkintorakenteessa Kandidaattiopinnoissa 3 op Orientoivat opinnot (1 op) Perusopinnot (1 op) Kandidaattiseminaari (1 op) Maisteriopinnoissa 2 op Graduseminaari( 1op) Soveltavat opinnot ja työharjoittelu (1 op)

HOPS opintojaksoihin integroituna Ohjauksen säännöllisyys ja riittävä tuki läpi opintojen opintojen sujuva eteneminen (mm. pääainevalinnat) itseohjautuvuuden tukeminen Ohjauksen takaaminen läpi opintojen riippumattomuus opettajavaihdoksista opettajien työmäärän tasapuolinen jakautuminen Ohjauksen ja opiskelun prosessiluonne jatkuva arviointi, tietoiset päätökset ja toiminnan (uudelleen) suuntaaminen Oppimisen edistäminen ja asioiden välisten yhteyksien hahmottaminen opintojen ”punainen lanka”, joka sitoo sisältöjä ja asioita toisiinsa

HOPS:n toteutus eri vaiheissa Yhteiset tavoitteet ja sisällöt, vaihtelevat toteutustavat opintojen alkuvaiheessa yhteinen toteutustapa ja ohjausvastuu laitosten kesken kandi- ja graduseminaareissa laitoskohtaiset toteutukset soveltavien opintojen toteutustapa jaksosta vastaavien opettajien vastuulla

Miten tästä eteenpäin? -tutkinnonuudistuksen iltakoulu Teologinen tiedekunta

Siirtymisen periaatteet Ennen opintonsa aloittaneet voivat valita suorittavatko vanhamuotoisen tutkinnon mennessä tai siirtyvätkö uuteen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen Opiskelijan on tehtävä ilmoitus siirtymisestä kirjallisena tiedekuntaan. Ilmoitus on lopullinen eli sitä ei voi perua. Tästä syystä siirtymistä ennen on katsottava, kannattaako siirtyä.

Konsistorin päätös Siirtyminen organisoitava mahdollisimman joustavaksi: Periaatteet selkeät ja oikeudenmukaiset Opintoajat eivät saa pidentyä Aikaisemmat opinnot siirretään mahdollisimman täysimääräisinä uuteen tutkintoon Muuntokerroin on 2-> 1 ov = 2 op (rehtorin päätös 056/2005)

Kenen kannattaa siirtyä? Opiskelijan, joka ei valmistu ennen siirtymäkauden loppua Keskeneräiset kokonaisuudet valmiiksi ennen kuin siirtyy Syventävien opintojen vaiheessa olevaa opiskelijaa kannattaa tukea valmistumaan siirtymäkauden aikana (mikä voisi olla porkkana?) Siirtymäkausi kuormittaa opintoneuvontaa sekä tiedekunta- että laitostasolla (ruuhkahuiput lukuvuoden alku/siirtymäkauden loppu)

Ideariihi Miettikää, minkälaista neuvontaa tulee antaa: Tiedekuntatasolla Laitostasolla Mitkä olisivat käytännön toteutustavat, jotta neuvonnan kuormittavuus ei olisi kohtuuton

Siirtymäneuvonta-klinikka: Keskitetty siirtymäneuvonta eli - Kerran viikossa -periaatetta kannattaa harkita sekä opintotoimistossa että laitoksella - Opintoneuvonta ryhmälle - Netin hyödyntäminen usein toistuvien kysymysten kohdalla - Info-luennot yhteistyössä TYT:n kanssa

Puhtaalta pöydältä? Aiempia siirtymäsäädöksiä ei voida kumota Mietittävä ohjeet siirtymisestä koskien aiempiakin tutkintorakenteita kuin v.2001 Voiko vanhamuotoisen tutkinnon suorittaja sisällyttää siihen uusimuotoisia opintoja? Opintoviikot/opintopisteet/arvosteluasteikot

Opetussuunnitelmatyö jatkuvana prosessina

Syksyllä on tarkoitus koota ”viisastenkerho” uudelleen teologisten tutkintojen tavoitepaperin ääreen tarkastelemaan sitä uudestaan ”Viisasten ryhmä” tarvitsee ydinainesanalyysin tehneiden kommentteja jatkotyöskentelynsä pohjaksi Miten tämä kannattaisi käytännössä toteuttaa?

Opetussuunnitelmatyön jatkumo? Miten voisimme varmistaa jatkossa, että meillä on jatkuvasti ajantasainen ydinainekseen perustuva laadukas tutkinto? Ottakaa ehdotuksissa huomioon seuraavat seikat: Hyöty (tiedekunta, laitos, opettajat, opiskelijat) Taloudellisuus (henkilöstön aikaresurssit, rahalliset resurssit) Tuloksellisuus Jatkuvuus

KIITOKSET TÄHÄNASTISESTA PROSESSISTA JA TSEMPPIÄ JATKOON!