Kuntoutuspalveluohjaus – työkyvyn tukemisen prosessi

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hyvinvointia työstä.
Advertisements

Henkilökohtaisten avustajien työnantajien vertaistukiryhmä
Perusterveydenhuolto/työterveyshuolto Erikoissairaanhoito
Yhdessä työkyvyn tukena – TELAn koulutuskiertue
Työkyvyn tukeminen pientyöpaikoilla
Punk hankkeen syksyn 2010 – kevään 2011 toiminta Pirkko Mäkelä-Pusa.
2 Mitä? Valtakunnallinen pk-yritysten ja yksittäisten henkilöiden tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa tukeva asiantuntijapalvelu Yritys- tai hankekohtaisesti.
Varhainen puheeksiotto/ varhaisen tuen malli
KELPO projekti Tuija Ikäläinen, koordinaattori
Hallituksen esitys 67/ / Pirkko Mäkelä-Pusa.
Työkyvyn tuki- nettityökirja
OLET UNIIKKI® - uravalmennusohjelma Esittely Olet uniikki. Loista! Etsitkö uutta urasuuntaa? Kaipaatko työhösi lisää mielekkyyttä? Haluatko elää itsesi.
Erityistyölasit näyttöpäätetyössä
Osatyökykyisten työssä jatkamisen tukeminen työterveysyhteistyössä
Huolen herääminen ja yhteydenotto Jatkohoito
TYÖTERVEYSHUOLTO Liisa Lempiäinen Työterveyshuollon ylilääkäri
Työturvallisuus ja sairastuminen
Miten tuloksiin työterveys-/työkykyneuvotteluissa. 8. 5
JAMIT-hanke Työurien jatkamisen tuki Sosiaali- ja terveysministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö.
Työluotsityö työterveyshuollossa – kokemuksia
YHDISTYSTYÖNANTAJAN JÄRJESTÄMÄ TYÖTERVEYSHUOLTO KÄYTÄNNÖSSÄ
Työluotsityö työterveyshuollossa – kokemuksia
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
JAMIT-hanke Työurien jatkamisen tuki
Työkyvyn tuki-nettiopas
Vaikeasti puhevammaisten tulkkipalvelu
Työkyvyn varhainen tuki pientyöpaikoilla Työelämän tutkimuspäivät Tampere FL Pirkko Mäkelä-Pusa, johtava projektipäällikkö Pientyöpaikoilla uudistuminen.
Työnohjauksen hallinta
TYÖTERVEYSHUOLTO MUKANA HYVISSÄ RATKAISUISSA
Työterveyshuollosta apua jaksamiseen Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2013.
TYÖSUHTEEN ALUSSA: Työelämän pelisääntöjä
Punk hankkeen syksyn 2009 – kevään 2010 toiminta Pirkko Mäkelä-Pusa.
Työssä selviytymisen malli Itella konsernissa
Esa Niinisalo Koillismaan Osuuskauppa Vaarojen arviointi Koillismaan Osuuskaupassa -Vaarojen arviointi on systemaattista toimintaa. -Ohjeistettu.
Väkivaltatilanteissa toimiminen ja tilanteiden käsittely
Hoitoonohjaus – syntipukin kohtalo vai mahdollisuus parannukseen? Projektipäällikkö Antti Hytti, Elämäntapaliitto , Helsinki.
Miten sisäilmaongelmi a ratkotaan? Yhteysopettajaseminaari
Päivähoidon osallisuusfoorumi Alustava suunnitelma
Varhain tehtävät ratkaisut keventämään työkuormitusta
Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palvelut
SAK tänään ja huomenna 1 Ajankohtaista työterveyshuollosta SAK:N 20. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI Kari Haring Asiantuntijalääkäri SAK ry.
JAMIT-hanke Työurien jatkamisen tuki
PROJEKTISUUNNITELMA NURKKALA MAARIT & SAARIKKO SANNA Jyväskylän yliopisto syksy 2004.
UUDENMAAN TE-TOIMISTO TE-toimiston rekrytointipalvelut yrityksille ja työnantajille
Kuntoutusyhteistyö työterveyshuollon korvaamisen näkökulmasta Leila Koskela Suunnittelija, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
TOIKE-hanke Toimintakykykeskus maakunnalliseen SOTEen – osatyökykyisen polut työhön ja työllisyyteen Virpi Heikkinen.
Osatyökykyisille tie työelämään
TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN ASUKASTUVILLA
Työelämään tutustuja yrityksessä/työpaikassa
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
Ensilinjan työntekijän rooli TOIKEssa
TOIKE-hankkeen toimintamalli ja nykytila Polut hoitoon ja kuntoutukseen -kokeilujen OTE7 vertaisoppimispäivät Tampere Kärkihanke: osatyökykyisille.
TYÖTERVEYTTÄ TUKEMASSA
PUNK-hankkeen arviointi
Vaikea työkykyarvio helpommaksi: Moniammatillinen tiimi Kari Mölsä 30
Polut hoitoon ja kuntoutukseen OTE7 projekti – Toimintamallin prototyyppi Leini Sinervo ja Nina Nevala.
Provesta Oy Messi Provesta luottamuksellinen
Uraohjauspalvelut työkyvyn muutostilanteissa
Työssä olevan työ- ja toimintakyvyn arviointi työterveyshuollossa
Siirtymä uusimuotoiseen kuntoutukseen – implementaatiotutkimus Aslak-kuntoutuksen päättymisestä ja KIILA-kuntoutuksen aloittamisesta (SIKU)
Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle
Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle – Keski-Suomi
Espoon työllisyyden kuntakokeilu rekrytointiväylänä
Suomen Ensiapukoulutus
UNIAPNEAN HOITOKETJU FORSSA
MIELI pt (personal trainer)
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto.
Siun soten päihdeohjelma
Työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa
Esityksen transkriptio:

Kuntoutuspalveluohjaus – työkyvyn tukemisen prosessi Kuntoutuspalveluohjaus on osa varhaisen reagoinnin tai työhön paluun tuen toimintamallia, jossa kuntoutuksen asiantuntija on esimiehen ja työterveyshuollon käytettävissä tapauksissa, joissa työkykyyn liittyvien pulmien ratkaisemiseksi tarvitaan työpaikan ja työterveyshuollon avuksi kuntoutuksen asiantuntijaa. Kuntoutuspalveluohjauksen toimintatapaan kuuluu työntekijän haastattelun tai puhelinhaastattelun jälkeen työterveyshuoltoneuvottelu, johon osallistuvat työntekijä, työterveyslääkäri, kuntoutusasiantuntija ja tarvittaessa työterveys-hoitaja. Tämän jälkeen toteutuu työpaikkakäynti, joka alkaa työntekijän ja kuntoutuksen asiantuntijan tapaamisella. Heti sen jälkeen pidetään yhteisneuvottelu, johon osallistuu lisäksi työntekijän lähin esimies, työterveyslääkäri ja tarvittaessa työterveyshoitaja. Tässä yhteisneuvottelussa täydennetään lähiesimiehen ja työntekijän käymiä keskusteluja työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistan pohjalta. Yhteisneuvottelusta tehdään neuvottelumuistio, johon kootaan sovitut jatkosuositukset, niiden toteuttajat ja aikataulutus. Jatkosuositukset voivat koskea esimerkiksi työtehtäviin, työaikoihin ja ergonomiaan liittyviä muutoksia. Toimintakykykuntoutukseen tai työhön paluuseen liittyvät suositukset käsittävät esimerkiksi suosituksen työkokeilun käynnistämisestä. Kuntoutuspalveluohjauksen käynnistäminen Työterveyshuollon ammattilainen tekee tilauksen kuntoutuksen palveluntuottajalle, jolla on kokemusta työikäisten kuntoutuksesta ja kuntoutustarpeen arvioinnista. Aloite tilaukseen voi tulla työntekijältä, esimieheltä tai työterveyshuollosta. Tilausvaiheessa tai välittömästi sen jälkeen kuntoutuspalveluntuottaja ilmoittaa palvelun tuottavan henkilön nimen ja yhteystiedot työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto informoi työntekijää ja työntekijän esimiestä palveluprosessin käynnistymisestä ja yhteyttä ottavasta henkilöstä. Tavoitteena on, että 2-5 viikon aikana palvelun tilaamisesta toteutetaan 2 - 4 neuvottelua, jotka ovat kestoltaan 1,5 – 3 tuntia/neuvottelu. Lisätietoja Projektisuunnittelija Elina Sipponen, puh. 040-552 9382 elina.sipponen(at)kuntoutussaatio.fi

Kuntoutuspalveluohjaus, tuotekuvaus Yhteydenotto / Lähete 1. Puhelinpalaveri tai tapaaminen A K 2. Työterveyshuoltoneuvottelu Asiantuntijatiimin konsultaatio kuntoutuslaitoksessa A K ttl tth L P K 3. Työpaikkatapaaminen ja A K Selitykset: A = asiakas / työntekijä K = kuntoutusasiantuntija L = lääkäri P = psykologi E = esimies ttl = työterveyslääkäri tth = työterveyshoitaja yhteisneuvottelu A K E ttl tth Muistio

Kuntoutuspalveluohjaus -käytäntö Työterveyslääkäri soittaa kuntoutuspalveluohjauksen yhteyshenkilölle. Kiipula Leena Toivonen Kuntoutussäätiö Elina Sipponen - työntekijän / esimiehen / työterveyshuollon aloite Kuntoutuspalveluohjauksen yhteyshenkilö ilmoittaa kuntoutuspalvelun toteuttavan ohjaajan nimen työterveyshuoltoon. Työterveyslääkäri informoi työntekijää ja työntekijän esimiestä alkavasta prosessista ja kuntoutuspalveluohjaajan nimen. Kuntoutuspalveluohjaaja soittaa työntekijälle ja haastattelee häntä puhelimitse tai sopii haastattelun työpaikalle. Kuntoutuspalveluohjaaja lähettää työntekijälle Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistan täytettäväksi työterveyshuoltoneuvottelua varten. Kuntoutuspalveluohjaaja soittaa työterveyshuoltoon ja sopii yhteisen palaveriajan työntekijän, työterveyslääkärin ja tarvittaessa työterveyshoitajan kanssa työterveyshuollossa. Kuntoutuspalveluohjaaja sopii työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon edustajan kanssa yhteisneuvotteluajan työpaikalle. Neuvottelussa käytetään apuna Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistaa, jonka kuntoutuspalveluohjaaja lähettää myös esimiehelle ennen neuvottelua. Kuntoutuspalveluohjaaja tapaa työntekijän ennen yhteisneuvottelua. Kuntoutuspalveluohjaaja tekee yhteisneuvottelusta neuvottelumuistion, joka lähetetään työntekijälle, työterveyshuoltoon ja esimiehelle.