Älä riko hoitajaasi -diasarja ammattiosastojen käyttöön Oma nimi nimike Tehy ry

Kampanjan tavoitteet Saada asiakkaat/potilaat havaitsemaan, että hoitajiin kohdistuva väkivalta ei ole sallittua Muokata hoitohenkilökunnan asenteita: väkivalta ja väkivallan uhka eivät kuulu hoitotyöhön Työyhteisön toimintatapojen tarkistus, toimitaanko työyhteisössä työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla Jokaisesta työyhteisöstä löytyy tomintaohjeet väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan sekä jälkihoitoon

Turvallinen työpaikka Jokaisella työntekijällä on oikeus tehdä työtä turvallisessa ympäristössä. Väkivaltaa ei tule hyväksyä eikä sallia missään muodossa. Työväkivallan ehkäisy perustuu yhteistyöhön sekä perusteelliseen vaarojen tunnistamiseen, riskien arviointiin ja näiden pohjalta laadittuun kehityssuunnitelmaan, sen toteutukseen sekä vaarojen uudelleenarviointiin Työpaikalla kannustetaan jokaista työntekijää turvallisiin työ- ja toimintatapoihin sekä sattuneiden vaaratilanteiden raportointiin.

Tunnista vaara Suomessa kuolee joka vuosi työpaikkaväkivallan vuoksi keskimäärin kaksi ihmistä. Hoitoalan ammatit ovat työväkivallan riskiammatteja Työväkivallan kokemukset ovat yleisiä lähes kaikissa terveyden- ja sairaanhoidon ammateissa: Sairaanhoitajat 23-27% Mielisairaanhoitajat 34% Perushoitajat 22% Lääkintävahtimestarit 37%

Työterveyslaitoksen 1.2.2011 julkaistu tutkimus: Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010 Asiakasväkivalta kuormitustekijänä koko ajan yleistynyt 1990-luvulta alkaen sairaanhoitajien, perushoitotyöntekijöiden ja kotipalvelutyöntekijöiden keskuudessa

Työpaikkaväkivallan ilmenemis-muotoja uhkaava käytös elein ja sanoin huutaminen, metelöiminen, kiroilu tavaroiden heittely ja omaisuuden rikkominen telehäiriköinti uhkailevat tai vihjailevat soitot, tekstiviestit tai sähköpostit

Työpaikkaväkivallan ilmenemis-muotoja ahdistelu ja pelottelu henkeen ja terveyteen kohdistuva uhkailu seksuaalinen lähentely ja ahdistelu julkinen nöyryyttäminen ja nolaaminen läheisten uhkailu oikeustoimilla tai julkisuudella uhkailu fyysinen väkivalta kiinnipitäminen, töniminen huitominen, lyöminen ja potkiminen sylkeminen, pureminen ja raapiminen ampuma-, terä tai lyömäaseiden käyttö

Lainsäädäntö turvana Työnantaja Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on vastuussa työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantaja huolehtii työn terveys- ja turvallisuusvaarojen arvioinnista, ehkäisystä ja turvallisuuden kehittämisestä laatii menettelytapaohjeet työväkivallan ennaltaehkäisystä ja ohjeet väkivaltatilanteen kohtaamisen hallitsemiseksi

Työntekijän puolestaan on noudatettava määräyksiä ja ohjeita, toimittava huolellisesti ja varovaisuutta noudattaen sekä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan epäkohdista ja vaaroista

Lainsäädäntö turvana Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan järjestää työterveyshuollon ja siihen kuuluu työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi mm. toistuvin työpaikkakäynnein ja työpaikkaselvityksin Pelastuslaki velvoittaa työnantajaa laatimaan kirjallisen pelastussuunnitelman vaaratilanteiden varalta ja pitämään sen ajan tasalla

Turvallisuusperehdytys Koskee kaikkia työntekijöitä, myös määräaikaisia tai lisäaputyöntekijöitä Esimiehen vastuulla on huolehtia työntekijöiden perehdyttämisestä Vähimmäisvaatimuksena on, että kaikki vuorossa olevat työntekijät osaavat käyttää olemassa olevia turvavälineitä ja hälytysjärjestelmiä ja että jokainen tuntee työpaikan poistumisreitit Yksintyöskentelyssä työnantajan huolehdittava lain mukaan toimivista hälytysjärjestelmistä

Ilmoittaminen, raportointi ja seuranta Jokaisesta uhka- ja väkivaltatilanteesta tulee tehdä ilmoitus omalle esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle ja työterveyshuoltoon Ilmoitukseen merkitään tapahtuma-aika ja –paikka, tapahtuman osalliset, tapahtuman kulku ja seuraukset, tarvittavat jatkotoimenpiteet sekä työpaikan ja uhrin yhteystiedot

Työpaikalla tapahtunut uhka- ja väkivaltatilanne on aina työtapaturma ja siitä on tehtävä ilmoitus myös työnantajan tapaturmavakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiölle tehdään ilmoitus myös silloin, vaikka uhka- ja väkivaltatilanteesta ei olisi aiheutunut vammaa tai sairauslomaa Jokaisesta lievästäkin uhka- ja väkivaltatilanteesta on myös oikeus ilmoittaa poliisille

Rikoslain mukaan kaikilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille hankkeilla tai meneillä olevista tai henkilön tietoon tulleista jo tapahtuneista törkeistä rikoksista. Törkeiksi rikoksia ovat mm. henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, ryöstöt, törkeä huumausainerikos, panttivangin ottaminen, törkeä tuhotyö, raiskaus sekä törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.

Asianomistajarikoksissa (laiton uhkaus, pakottaminen, kunnianloukkaus, julkisrauhanloukkaus) uhrin on itse esitettävä rangaistusvaatimus, jotta asian käsittely etenee esitutkintaan. Lievätkin väkivaltatilanteet yleisen syyttäjän alaisia. Tekemällä rikosilmoitus työpaikkaväkivalta saadaan näkyvämmäksi ja tekijälle annetaan selvä viesti siitä, että väkivaltaisella käyttäytymisellä on seurauksensa.

Työpaikalla tulee seurata uhka- ja väkivaltatilanteita säännöllisesti Työpaikalla sovitaan kuka kerää ilmoituslomakkeet ja laatii niistä seurantatilastoja Raportointi suoritetaan säännöllisesti työpaikan esimiehelle ja johdolle

Vakavista tilanteista ilmoitetaan aina heti tapahtuman jälkeen Tilastoilla ja raportoinnilla on tarkoitus tuottaa tietoa tarvittavien toimenpiteiden tueksi Jos raportit osoittavat puutteita turvallisuusjärjestelyissä, on ne korjattava, jotta vakavimmilta seurauksilta vältytään

Väkivalta ei kuulu hoitotyöhön VAADI PEREHDYTYSTÄ JA KOULUTUSTA TUTUSTU TYÖYKSIKKÖSI PELASTUSSUUNNITELMAAN ENNAKOI VAARA, ÄLÄ PROVOSOIDU UHKAAVISSA TILANTEISSA TEE UHKA- JA VAARATILANTEESTA AINA ILMOITUS ESIMIEHELLESI VAADI, ETTÄ SAAT KESKUSTELUAPUA ELI JÄLKIHOITO KUNTOON