Mediateoria osana modernia sosiologiaa Massayhteiskunta Mediateoria osana modernia sosiologiaa

Klassinen sosiologia ja massayhteiskuntateoriat median merkitys askarrutti 1800-luvun lopun yhteiskuntatieteilijöitä taustalla modernin yhteiskunnan problematiikka, jota klassinen sosiologia jäsensi hahmottelemalla teorioita kahdesta toisilleen vastakkaisesta yhteiskuntamallista jotkut oppihistoriat ovat esittäneet massayhteiskuntateorian ja ns. kuularuiskumallin leimaavan koko varhaista mediaa käsittelevää tutkimusta (tämän väitteen kritiikistä ks. Pietilä 1997, 42-49)

Ferdinand Tönnies (1887) Gemeinschaft und Gesellschaft Gemeinschaft yhdessäolo-organisaatio: kollektiivinen identiteetti, verisukulaisuus, yhteinen kieli ja perinne, yhteenkuuluvuuden tunne Gesellschaft sopimusyhteiskunta, asiaorganisaatio: itsenäiset ja toisista erilliset yksilöt, markkinat ja vaihto, rationaalisuus ja persoonattomuus Tönniesillä myös kirja yleisestä mielipiteestä: (1922) Kritik der Öffentlichen Meinung: yleinen mielipide on kollektiivisen tahdon muoto, joka voi olla enemmän tai vähemmän pysyvä (kiinteä, nestemäinen ja kaasumainen)

Lehdistö modernin yhteiskunnan teorioissa (Pietilä 1997) Sosiologinen näkökulma Valtio-opillinen näkökulma Lehdistötaloudellinen näkökulma Joukkopsykologinen näkökulma Massakulttuurikriittinen näkökulma

1. Sosiologinen näkökulma laajan, työnjaollisesti eriytyneen ja väestöllisesti kirjavan yhteiskunnan koossapysyminen saksalaisen lehdistöteorian edelläkävijät (Karl Knies, Albert Schäffle, Karl Bücher) Albert Schäffle (1875-1879) Bau und Leben des socialen Körpers viestintäjärjestelmät (lennätin, posti, sanomalehdet, puhelin jne.) yhteiskunnan eri osia yhdistävä ’hermoverkko’ (vrt. Flichy!) mediat helpottavat tilan ja ajan erottamien kanssakäymistä

2. Valtio-opillinen näkökulma erotetaan JULKINEN ja YLEINEN mielipide lehdistön vapautuessa ja myöhemmin kaupallistuessa alkoi keskustelu tämän vapauden kääntöpuolista (Habermasin rekonstruoimassa) klassisessa porvarillisessa julkisuudessa JULKINEN MIELIPIDE: ”syntyy keskustellen järkeään käyttävän julkisyhteisön piirissä ja kohdistuu kriittisesti vallitseviin julkisiin asiantiloihin” (Pietilä 1997, 73) YLEINEN MIELIPIDE = enemmistön diktatuuri?

Enemmistön diktatuuri? ”Jos koko ihmiskunta, yhtä ainoaa ihmistä lukuun ottamatta, olisi samaa mieltä ja tuo yksi ainoa olisi eri mieltä, ihmiskunta ei olisi sen paremmin oikeutettu vaientamaan tätä yhtä henkilöä kuin tämä olisi oikeutettu vaientamaan koko ihmiskuntaa, jos hänellä olisi siihen valta.” (John Stuart Mill 1859, On Liberty)

3. Lehdistötaloudellinen näkökulma1 a) demokratia, julkisuus ja markkinat: kuuluuko lehdistössä ’kansan ääni’ vai lehtien toimittajien ääni ja/tai kustantajien rahanhimo? esim. Saksan painovapauskeskustelu 1800-luvun alkupuolella Karl Bücher (1922) Zur Frage der Pressereform: sanomalehden kaksinaisluonne yrityksenä, ”joka tuottaa ilmoitustilaa tavarana myydäkseen sen sitten toimituksellisen osan avulla”

Lehdistötaloudellinen näkökulma2 b) lehdistön taloudelliset toimintaehdot: J.H. Wehlen (1878) Die Zeitung lehden painoksen kasvaessa kiinteät kustannukset painettua kappaletta kohden laskevat → lehden kannattaa yleensä kasvattaa tilaajamäärää, erityisesti koska laaja levikki tuo lisää mainoksia ilmoitustulot ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin tilaustulot, joten tilauksia voi periaatteessa olla jopa liikaa (tuotantokustannukset/lehti kasvavat)

4. Joukkopsykologinen näkökulma Gustave Le Bon (1895) Joukkosielu (suom. 1912) on alkamassa joukkojen aikakausi perinteisistä yhteyksistään irrotetut, atomisoituneet yksilöt muodostavat laumoja joukoilla on yksilöiden psykologiasta poikkeava psykologia: järjen sijaan hallitsevat tiedostamattomat tunteet → joukot ovat suggeroitavissa lehdistö ei kuitenkaan vaikuta massoihin, sillä se ei luo vaan heijastelee yleistä mielipidettä lehdistö vaikuttaa poliitikkoihin, jotka pelkäävät yleistä mielipidettä → poliitikkojen toiminnasta katoaa johdonmukaisuus

5. Massakulttuurikriittinen näkökulma1 kritiikki ei kohdistunut nimenomaan lehdistöön vaan yleisemmin massakulttuuriin ja erityisesti sen ja perinteisen korkeakulttuurin suhteeseen a) välitön kaupallisen massakulttuurin kritiikki: Alexis de Toqueville (1835, 1840) De la démocratie en Amérique I-II kannattaa demokratiaa, mutta katsoo demokratioiden tuottavan enemmän määrää kuin laatua vrt. Frankfurtin koulukunnan massakulttuurikritiikki

Massakulttuurikriittinen näkökulma2 b) välillinen kritiikki, perinteisen kulttuurin merkitys Matthew Arnold (1869) Culture and Anarchy teollistumiseen liittyvä mekanistisuus ja perinteisten normien rapautuminen antavat tilaa omien mielihalujen seuraamiseen sivistys ajattelemattoman toiminnan vastakohta; ’kohottava’ kasvatus tärkeää periaate: kaikille (luokille) parasta (korkea)kulttuuria vrt. BBC:n legendaarinen ensimmäinen pääjohtaja John Reith