Sosiologian johdantokurssi sylsy 2006 HY Sosiologian laitos prof

Esitys aiheesta: "Sosiologian johdantokurssi sylsy 2006 HY Sosiologian laitos prof"— Esityksen transkriptio:

1 Sosiologian johdantokurssi sylsy 2006 HY Sosiologian laitos prof
Sosiologian johdantokurssi sylsy 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen ma Unioninkatu 40 Sali 1, ei luentoa ke Unioninkatu 40 Sali 1 Loppukuulustelu ke klo Unioninkatu 40 Sali 1 Uusinta ke klo Unioninkatu 40 Sali 1 - Bauman: Sosiologinen ajattelu

2 LUENTO 2: Yhteiskuntasopimus

3 Esisosiologinen yhteiskuntasopimusteoria -1
Thomas Hobbes (1561): Luonnolliset lait: 1. Ihmiset pyrkivät rauhaan 2. luonnollinen oikeus omistaa ja hyödyntää luonnon esineitä, 3. Kaikki pitävät kiinni tekemistään sopimuksista  kaikkien sota kaikkia vastaan ellei sovita, että hallitsija saa ehdottoman vallan ratkaista kiistat. Tästä ei voi neuvotella, sillä jos hallitsija luopuu vallastaan yhden hyväksi ei muillakaan ole intressiä hyväksyä sitä. Yhteiskunnan järjestys edellyttää (yksinvaltaista) valtiota

4 Esisosiologinen yhteiskuntasopimusteoria -2
Rousseau (1755, 1762): yleistahto yhteiskuntasopimus kansalaisten ja hallitisijan välillä  hallitsija on kansan palvelija

5 Sosiologiset kritiikit -1
Adam Smith: ”Kuvitelma, että kuninkaat ovat kansan palvelijoita, joita ihaillaan ja totellaan tai vastustetaan, erotetaan virasta ja rangaistaan sen mukaan kuin yleisölle sopii, on järjen ja filosofian mutta ei luonnon mukainen oppi.” VALTIO ON LUONNOLLINEN OSA (MYÖS MODERNIA) YHTEISKUNTAA YHTEISKUNNAN JÄRJESTYS PERUSTUU YHTEISEEN MORAALITUNTEESEN

6 Liberalistinen yhteiskuntasopimusteoria
Herbert Spencer: organismien eriytyminen on luonnon laki Yhteiskunta on super-organismi Eriytyminen  vaihto, keskinäinen riippuvuus Yksilön oma etu edellyttää toisen oikeuksien kunnioittamista  yhteiskunta perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin; valtion puuttuminen niihin on vahingollista

7 Sosiologiset kritiikit -2
Emile Durkheim: Yksikään yhteiskunta ei ole saanut alkuaan sopimuksesta; eikä minkään yhteiskunnan rakenteessa ilmene häivääkään sopimuksen kaltaisesta järjestyksestä. Sopimus ei ole sen enempää historiallisen kehityksen lähtökohta kuin sen määränpää.  Vapaa tahto, yksilö, valinta ja sopimus ovat yhteiskunnan aikaansaannoksia, eivät sen edellytys

8  Yhteiskunnan integraatio valtiosta riippumaton
 Valtion rakenne ja toimintatapa riippuvat yhteiskunnan integraatiosta  Yksilöiden keskinäinen sopimusoikeus on pitkän historiallisen kehityksen tulos

9 Työsopimus Ranskan vallankumous 1789: kansalaisilla on luonnollinen oikeus työhön, jota ruhtinaat ja korporaatiot (esim. ammattikunnat) eivät saa rajoittaa. Valtiossa on vain yksityisen kansalaisen etu ja yleinen (koko yhteiskunnan) etu. Kukaan ei saa rajoittaa yksityisen etua eikä erottaa sitä yleisestä edusta estämällä ihmisiä tekemästä työtä. On yksilöiden välinen asia sopia kunkin työläisen velvollisuuksista, ja on työläisen asia pitää kiinni siitä mitä on työnantajansa kanssa sopinut.

10 Hyvinvointivaltio Katastrofaaliset seuraukset: talonpoikaisväestöstä teollisuusproletariaatiksi; kurjuus ja nälkä Marxin kritiikki: ”vapaa” työsopimusoikeus on näköharha, joka kätkee taakseen riiston Riippuvuus työnantajasta astuu perinteisten riippuvuuksien sijaan  valtio puolustamaan palkkatyöläisten poliittista, oikeudellista ja taloudellista itsenäisyyttä

11 Sivilisoiva valtio Raittiusliikkeet Työväenliikkeet
Yleinen äänioikeus ( ) Yhdenmukaistava moraalipolitiikka (väestö, perhe, kulutus)  hyvinvointivaltio edistää yksilöiden autonomisuutta enemmän kuin rajoittaa sitä

12 Uusi yhteiskuntasopimus
markkinat vai valtio? (”valtio-riks!”) sukupuolisopimus, ikäsopimus (sosiaalipoliittiset neuvottelutulokset) (Raija Julkunen) uusi julkishallintoajattelu (New Public Management) alamaisesta kansalaiseksi, kansalaisesta asiakkaaksi (esim verovirasto, poliisi, työvoimavirasto, lastentarha) kansalaisten keskinäiset suhteet