Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Toisen auditointikierroksen yleinen viitekehys Paasitorni Rehtori Pentti Rauhala, KKA:n varapuheenjohtaja Toisen auditointikierroksen suunnitteluryhmän puheenjohtaja

2 Uuden yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaan:  "Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Yliopistojen on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. Yliopistojen tulee julkistaa järjestämänsä arviointien tulokset."  "Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulun on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti ja julkistettava järjestämänsä arvioinnin tulokset." Toinen auditointikierros alkaa varsinaisesti vuonna 2012, mutta ensimmäisten auditointien voimassaolo päättyy jo kesäkuussa 2011.

3 Toimeksianto toisen auditointikierroksen suunnittelemiseksi Suunnitteluryhmän tehtävänä  valmistella toisen auditointikierroksen arvioinneissa käytettävät kohteet ja kriteerit sekä menettelyt  laatia auditointiin hakeutumisen/ilmoittautumisen periaatteet  valmistella auditoinneissa käytettävien arviointiryhmien valintakriteerit (mm. kotimaisuus/kansainvälisyys)  tulosten raportointiin liittyvä menettely  auditoinnin seuraamusmenettely  laatia auditoinnissa käytettävä käsikirja  aloitti toimintansa tammikuussa 2010  tulee saada työnsä valmiiksi marraskuuhun 2010 mennessä

4 Toisen auditointikierroksen suunnitteluryhmä  Varapuheenjohtaja, rehtori Pentti Rauhala, KKA (pj.)  LuK, valtiot. yo. Johanna Ahola, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry  Rehtori Örjan Andersson, Yrkeshögskolan Novia  Laatupäällikkö Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammatti- korkeakoulu  Professori Minna-Riitta Luukka, Jyväskylän yliopisto  Vararehtori Jari Perkiömäki, Sibelius-Akatemia  Koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen, Akava  Laatupäällikkö Sirpa Suntioinen, Itä-Suomen yliopisto  Mikko Vieltojärvi, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry  Erikoissuunnittelija Kirsi Hiltunen, KKA (siht.)  Pääsihteeri Helka Kekäläinen, KKA

5 KKA:n suuntaviivat suunnittelutyölle  kehittävän arvioinnin periaate edelleen vahvasti mukana  arviointimenetelmän kv-läpinäkyvyys ja –viestivyys  jatkuvuus nykyiseen auditointimalliin  korkeakoulujen toimintaa koskevien lainmuutosten vaikutusten huomioiminen  korkeakoulujen autonomian ja strategisen kehittämisen tukeminen  palautteen antaminen korkeakouluille suhteessa ensimmäiseen auditointiin  korkeakoulun johtamisen ja strategian toteutumisen huomioiminen arvioinnin kohteina  suunnitteluryhmän lisäksi pohdittava, pitäisikö/voisiko korkeakoululla olla mahdollisuus valita osa arvioinnin kohteista sisältyykö toiseen auditointikierrokseen läpäisyelementtiä miten korkeakoulujen hyvien käytäntöjen levittämistä voitaisiin edistää mahdollisimman tehokkaasti miten auditoinnit saataisiin entistä kansainvälisemmiksi

6 1. kierroksen auditoinneista kerätyssä palautteessa korostuvat:  hyvin positiivinen suhtautuminen auditointiin ja kehittävän arvioinnin periaatteeseen: auditoinnin koetaan toimivan hyvin osana laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä  auditointien kansainvälisen ulottuvuuden vahvistaminen  keskustelu auditointien laaja-alaisuudesta vs. fokusoinnista  auditointikohteiden ja -kriteereiden selkiyttämistarve; auditointikohteiden päällekkäisyyden vähentäminen ydinprosessien mukaisiksi  auditointiaineistoon liittyvän menettelyn kehittämistarve: aineisto liian yleistä ja kuvailevaa, pitäisi kehittää enemmän itsearvioinnin suuntaan  auditointiprosessin raskaus

7 Suunnitteluryhmän hahmottelema yleinen viitekehys 2. auditointikierrokselle  auditointisykli edelleen kuusi vuotta; uusi käsikirja vuosille  toista kierrosta ei toteuteta ensimmäisen kierroksen menetelmällä tai vain vähäisin muutoksin  toinen kierros maksullinen -> auditoinnin tuotettava lisäarvoa korkeakouluille  arviointi edelleen kriteeriviitteinen  arviointi edelleen kolmivaiheinen: aineisto/itsearviointi, vierailu, raportti (ESG)  painopiste enemmän itsearvioinnissa  kronologinen järjestys 1. kierroksen mukaisesti, mutta miten velvoittava ilmoittautumis/hakeutumismenettely voi olla? lähtökohtana toiselle auditointikierrokselle "teema-auditointi"

8 "Teema-auditointi" 1. laatujärjestelmän kokonaisuuden yleisarviointi (kevyemmin kuin ensimmäisellä kierroksella) 2. laatujärjestelmän kehittymisen seuranta ensimmäisen auditoinnin jälkeen teeman arviointi  teemat: mikäli useampi kuin yksi teema: osa teemoista pakollisia, osa valinnaisia (joka tapauksessa tietyltä listalta) korkeakoulupoliittisesti tärkeitä? ensimmäisen kierroksen perusteella vielä heikosti hallittuja? keskenään kutakuinkin yhtä laajoja kuinka laajoja tai fokusoituja?  teema-auditoinnin edut: toisi uutta/syvällisempää tietoa laatujärjestelmistä tukisi korkeakoulun strategian toteuttamista auttaisi korkeakouluja kehittämään näiden teemojen toimintaansa antaisi korkeakouluille mahdollisuuden osallistua jossain määrin auditoinnin suunnitteluun – jolloin korkeakoulujen profiilit ehkä entistä paremmin näkyviksi auttaisi ehkä korkeakouluja hankkimaan myös benchmarkaus-partnereita

9 Avoimia kysymyksiä...  kohdistuuko auditointi edelleen menettelytapoihin ja prosesseihin, ei toiminnan sisältöön tai tuloksiin? teeman arvioinnissa myös tulokset mukana?  korkeakouluille laatuleima? laatuleiman hyödynnettävyys myös kansainvälisessä markkinoinnissa?  nykyisen kriteeristön hyödyntäminen?  yhdistyneille/yhdistyville "uusille" korkeakouluille / strategisille liittoumille auditointi samalla menetelmällä?  mikäli sisältää läpäisyelementin mitkä olisivat läpäisykriteerit? teemat eivät vaikuttaisi läpäisyyn? sanktiot? mahdollisuus uusinta-auditointipäätökseen?

10 Avoimia kysymyksiä...  auditointiryhmän kokoonpano? korkeakouluilla edelleen mahdollisuus valita kotimainen/kv?  muita tapoja kansainvälistää auditointeja?  miten levittää hyviä käytäntöjä aiempaa tehokkaammin?  miten kehittää auditointiraportteja erityisesti niiden hyödynnettävyyden osalta?  miten auditointivierailu saadaan entistä vuorovaikutteisemmaksi? ...miten samanaikaisesti sekä kevennetään auditointimallia ja itse auditointiprosessia että samalla luodaan lisäarvoa korkeakouluille?

11 Työseminaarin tavoitteet  tarkoituksena kehittää toisen auditointikierroksen menetelmää yhdessä koko kentän kanssa  ainutlaatuinen mahdollisuus keskustella mm. auditoinnin seuraamuksista, tulosten hyödyntämisestä, auditoinnin kohteista ja auditointien kotimaisuudesta/kansainvälisyydestä ja siten tuoda panoksensa toisen auditointikierroksen kehittämiseen OIKEIN MENESTYKSEKÄSTÄ SEMINAARIPÄIVÄÄ SEKÄ HEDELMÄLLISTÄ JA AVOINTA KESKUSTELUA!