KANSALLISKIRJASTO Sektoritapaaminen 23.3.2010. Kirjastoverkon yhteisten palvelujen keskitetyn rahoituksen lähtökohtia ja periaatteita 1. Ohjausjärjestelmä.

Esitys aiheesta: "KANSALLISKIRJASTO Sektoritapaaminen 23.3.2010. Kirjastoverkon yhteisten palvelujen keskitetyn rahoituksen lähtökohtia ja periaatteita 1. Ohjausjärjestelmä."— Esityksen transkriptio:

1 KANSALLISKIRJASTO Sektoritapaaminen 23.3.2010

2 Kirjastoverkon yhteisten palvelujen keskitetyn rahoituksen lähtökohtia ja periaatteita 1. Ohjausjärjestelmä 2. Rahoituksen periaatteet

3 Yhteisten, keskitetysti rahoitettujen palvelujen ohjaus Palautteet Seuranta ja arviointi Tulosneuvottelu OPM ja KK Tavoiteneuvottelu HY ja KK Johtokunta Ylikirjaston hoitaja Sektoripalvelujen ohjausjärjestelmä: Konsortiot, ohjausryhmät, työryhmät, neuvostot

4 ”Tulosneuvottelu” - Kansalliskirjaston ja opetusministeriön välinen neuvottelu ennen ministeriön ja yliopiston välistä tulosneuvottelua - tätä edeltävässä ns. virkamiesneuvottelussa tarkennetaan käsiteltäviä asioita - tulosneuvotteluun ja virkamiesneuvotteluun osallistuu myös yliopiston edustaja - yliopisto on johtokunnassa käsitellyn esityksen muodollinen esittäjä ministeriölle - johtokunnan puheenjohtaja ja kirjastosektorin johtokuntaedustaja (sektoriedustajat valitsevat joukostaan) osallistuvat tulosneuvotteluun - tulosneuvottelussa sovitaan valtakunnallisten tehtävien tavoitteista ja voimavaroista, sekä perus- että kehittämisvaroista - tulosneuvottelusta laaditaan Kansalliskirjastoa koskeva liite yliopiston ja ministeriön väliseen tulossopimukseen - neuvottelumenettely muuttuu 2010 lähtien, sopimukset nelivuotisia

5 Kirjaston toiminnanohjausprosessi Strategian seuranta ja arviointi Strategia ja tuloskortti Strategian toimeenpano Strategian jalkauttaminen Strategian, politiikkojen ja kehittämisohjelmien laatiminen ja päivittäminen Tuloskorttien laatiminen Nelivuotis- sopimukset OPM ja HY, talousarviot ja -suunnitelmat Palvelusopimuk- set Vuositason toimintasuunnitelmat, budjetti ja tulosprisma Rahanjako, hankkeet Palvelusopimusten päivittäminen Strategian, politiikkojen ja kehittämisohjelmien seuranta ja arviointi. - Itsearviointi joka kolmas vuosi.- Kolmannesvuosiraportit (talous- ja toiminta) ja vuosiraportti.- ”Tilinpäätös”.- Asiakasraportointi.- Hankkeiden raportointi.- Vuositilastot.- Toimintakertomus.

6 Yhteisten palvelujen ohjaus: Johtokunta Kansalliskirjaston johtokunta Asiat: Kansalliskirjaston strategia, politiikat ja kehittämisohjelmat OPM tulosneuvotteluasiat, HY tavoitesopimusasiat Vuosiraportointi FinELib-ohjausryhmän nimittäminen, FinELib-ryhmien säännöt, toimintaperiaatteiden hyväksyminen Vaikuttavuuden arviointiryhmän nimittäminen Mukana: Kaikki kirjastosektorit ovat edustettuina

7 Yhteisten palvelujen ohjaus:FinELib-konsortio FinELib-konsortio (verkkoaineiston hankinta ja Nelli) Asiat: FinELib-konsortion strategia Konsortion toimintaperiaatteet Palvelusopimukset (solmitaan asiakasorganisaation ja Kansalliskirjaston välillä) Toimintaa ohjaavat ryhmät. Ryhmillä johtokunnan hyväksymät säännöt Ohjausryhmä Konsortioryhmä Asiantuntijaryhmät Konsortion toimintasuunnitelma ml. talous (talousraportti sisältää sekä KK:n osuuden että konsortion osuuden) Konsortion vuosiraportti Mukana: Yliopistot, ammattikorkeakoulut, yleiset kirjastot, tutkimuslaitokset (n. 40)

8 Yhteisten palvelujen ohjaus:Linnea2-konsortio ja KITT Linnea2-konsortio (kirjastojärjestelmän ylläpito ja kehittäminen, yhteistietokannat) Asiat: Konsortiosopimus Konsortion toimintasuunnitelma ml. talous, vain konsortion oman budjetin osalta Konsortion vuosiraportti ml. talous vain konsortion oman budjetin osalta Mukana: Yliopistot Erikoiskirjastot (6) KITT- tieteellisten kirjastojen yhteistilasto Mukana: Palvelusopimus Yliopistot Ammattikorkeakoulut Erikoiskirjastot

9 Yhteisten palvelujen rahoituksesta - kirjastoverkon yhteisten palvelujen keskitetty rahoitus sisältyy Kansalliskirjaston valtakunnallisiin tehtäviin myönnettyyn rahoitukseen - kirjastolla vastuu yhteisistä palveluista ja niiden välittämisestä, lähtökohtana palvelukokonaisuudet - kirjastolla vastuu palvelukokonaisuuden rahoituksesta ja kirjaston kokonaisbudjetista, ei korvamerkintöjä voimavarapäätöksessä - sektoripalvelurahoitus perustuu opetusministeriön kattamaan rahoitustasoon - johtokunnassa sovittu, että sektorirahoitus budjetoidaan vuositason myöntöjen mukaan - keskitettyjen palvelujen rahoitus 2009 noin 4% korkeakoulukirjastojen kokonaismenoista - kaikkia sektoreita koskeva keskitetty rahoitus vasta vuodesta 2007 -tätä ennen keskitettyä sektorirahoitusta oli Kansalliskirjastolle osoitettu vain yliopistokirjastojen e-hankintoihin 1990-luvun lopulla - 2000-luvun alussa muut kirjastosektorit maksoivat palveluista erikseen, ministeriön yksiköiden erillismyönnöt ja maksullinen palvelu

10 Rahoitus yleiset kirjastot Yleiset kirjastot - Neuvottelu opetusministeriön Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston kanssa ennen tulosneuvottelua - keskusteluja palvelujen ohjausjärjestelmissä ja sektoritapaamisissa - 2010 lähtien toimintamäärärahaa, tulossopimusliitteessä - 2010: 790 000 euroa - 2011-2012: lisäyksenä mahdollisesti yhteisluetteloa koskevat palvelut

11 Rahoitus yliopistokirjastot, ammattikorkeakoulukirjastot ja erikoiskirjastot Yliopistokirjastot - keskustelut palvelujen ohjausjärjestelmissä ja sektoritapaamisissa - neuvottelut korkeakoulu- ja tiedeyksikön kanssa - rahoitus sisältyy Kansalliskirjaston valtakunnallisten tehtävien rahoitukseen, toimintamäärärahaa - 2010-2012: kohdennustaso noin 3,4 M€, toimintamäärärahaa Ammattikorkeakoulut - keskustelut palvelujen ohjausjärjestelmissä ja sektoritapaamisissa - neuvottelut korkeakoulu- ja tiedeyksikön kanssa - rahoitus sisältyy Kansalliskirjaston valtakunnallisten tehtävien rahoitukseen, toimintamäärärahaa - 2010-2012: kohdennustaso vajaat 1,1 M€ + 250 000 euroa 2010 Erikoiskirjastot - Keskustelut palvelujen ohjausjärjestelmissä ja sektoritapaamisissa - neuvottelut korkeakoulu- ja tiedeyksikön kanssa - rahoitus sisältyy Kansalliskirjaston valtakunnallisten tehtävien rahoitukseen, toimintamäärärahaa - 2010-2012: kohdennustaso 13 000 euroa - palveluista suurin osa maksullisena palveluna