Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Mistä yliopistojen.

Esitys aiheesta: "Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Mistä yliopistojen."— Esityksen transkriptio:

1 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi

2 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007  Puheenjohtaja, professori Ossi V. Lindqvist, Kuopion yliopisto  Varapuheenjohtaja, rehtori Mauri Panhelainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu  Jäsenet hallintojohtaja Sirkka Hagman, Nokian Renkaat koulutuspoliittinen sihteeri Anne Mikkola, SYL ry kehitysjohtaja Irene Isohanni, Oulun seudun ammattikorkeakoulu laatupäällikkö Kirsi Levä, Turvatekniikan keskus koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen, SAMOK ry vararehtori, professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto professori Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto dekaani, professori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto VTT, dos. Pertti Vuorela, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu fortbildningsdirektör Lars Wessman, Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola

3 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristö  Pääsihteeri Ossi Tuomi  Suunnittelija Helka Kekäläinen (yo)  Suunnittelija avoin (amk)  Suunnittelija Kirsi Mustonen (eol)  Suunnittelija ja KKA:n sihteeri Pirjo-Liisa Omar  Osastosihteeri Arja Bilund  ProjektisuunnittelijaKarl Holm  Projektisuunnittelija Matti Kajaste  ProjektisuunnittelijaSirpa Moitus  ProjektisuunnittelijaSeppo Saari  ProjektisuunnittelijaHannele Seppälä  Projektisuunnittelija Kati Isoaho

4 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) 4 KKA:n arvioinnit ArviointityypitArvioinnit 1996-2003Arvioinnit 2004-2007 Korkeakoulukohtaiset arvioinnit -20 yliopistoa - 4 ammattikorkeakoulua - 16 amk:ien laatutyön arviointia - seuranta-arvioinnit - laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Akkreditointityyppiset- 66 amk:ien toimilupa-arviointia - 77 erikoistumisopintojen akkreditointia - erikoistumisopintojen akkreditointi Koulutusala-arvioinnit- 11 arviointia- valittuja teemoja - enemmän vastuuta korkeakouluille itselleen KK-poliittiset ja muut teema-arvioinnit - 5 arviointia- valittuja teemoja Laatu/huippuyksiköt- 10 arviointia- laatu/huippuyksiköiden valinta

5 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Lähtökohtana Bolognan prosessi  Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen, kaupallistuminen ja liikkuvuuden lisääntyminen Euroopan korkeakoulutusalueen (EHEA) luominen vuoteen 2010 mennessä  Bologna-prosessi käynnistyi vuonna 1999 Kuusi tavoitetta 1. ymmärrettävät tutkintorakenteet 2. yhdenmukaiset tutkintorakenteet (BA-, MA-rakenne) 3. opintojen mitoitusjärjestelmien käyttöönotto (ECTS) 4. liikkuvuuden lisääminen 5. laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus (ENQAlla keskeinen rooli) 6. korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus (verkostoituminen)

6 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Laadunvarmistuksen kansainvälisiä ratkaisuja 1. Laadunvarmistusjärjestelmiä systemaattisesti auditoivia maita ovat esim.  Ruotsi vuosina 1995-2001, nyt käynnistymässä uudelleen  Englanti, Skotlanti, Irlanti, Sveitsi, Etelä-Afrikka vuodesta 2003  Norja vuodesta 2004 alkaen  Suomi vuodesta 2005 alkaen 2. Korkeakouluja akkreditoivia maita  Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia 3. Koulutusohjelmia akkreditoivia maita  Saksa, Unkari, Hollanti, Puola, Tsekki, Latvia, Viro Useilla mailla käytössä näiden rinnalla muita arviointityyppejä: korkeakoulujen kokonaisarvioinnit, koulutusohjelma-arvioinnit, teema-arvioinnit, benchmarking

7 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) ENQAn suositukset www.enqa.net ENQAn suositukset ja periaatteet korkeakoulutuksen laadunvarmistukselle 1. Korkeakoulujen sisäiselle laadunvarmistukselle 2. Korkeakoulujen ulkoiselle laadunvarmistukselle 3. Ulkoisesta laadunvarmistuksesta vastaavien kansallisten ja alueellisten arviointielinten toiminnalle

8 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Suomen toimintalinja korkeakoulujen laadunvarmistuksessa  Perinteisesti laatu "varmistettu" lailla tai toimiluvalla  Laadunvarmistuksen seuraava askel on välttämätön  Lähtökohtana muu kuin koulutuksen ulkoinen akkreditointi  Yleisenä lähtökohtana ratkaisumalli, joka sopii kansalliseen korkeakouluperinteeseen on kansainvälisesti pätevä ja uskottava soveltaa kehittävän arvioinnin traditiota täyttää eurooppalaisen kehityksen edellyttämät vaatimukset, sen eri ulottuvuudet

9 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Laadunvarmistuksen tilanne korkeakouluissa 1/2  Keskustelu käynnistynyt  aiemmin: tarvitaanko vai ei?  pelkoja: irrallista, tuottaa byrokratiaa, kahlitsee luovuuden  nyt: mitä on laatu korkeakoulussamme? millainen laadunvarmistusjärjestelmä toimii parhaiten korkeakoulussamme?  Erilaisia organisointitapoja  osa korkeakouluista perustanut laadunvarmistus- yksikön tai -työryhmän koordinoimaan toimintaa  osalla on laatupäällikkö  useat korkeakoulut yhdessä (esim. taidealan)

10 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Laadunvarmistuksen tilanne korkeakouluissa 2/2  Makrotaso = koko korkeakoulun taso erilaisia lähestymistapoja: 1. valmiit mallit laatujärjestelmän perustana; esim. EFQM, ISO, BSC, EQUIS, VM:n tulosprisma 2. korkeakoulujen itsensä kehittämät mallit; fokuksena esim. opetuksen laatu  Mikrotaso = oppiaineet, koulutusohjelmat, laitokset, tiedekunnat osalla yksiköistä on jo laatukäsikirja, toisissa yksiköissä laaditaan parhaillaan prosessikuvauksia, osassa työ ei ole vielä käynnistynyt ollaan luomassa osista järjestelmää: "filling the gaps", prosessien yhteydet

11 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Laadunvarmistukseen liittyviä haasteita korkeakoulujen näkökulmasta 1. Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan kattavaksi? 2. Miten laadunvarmistusjärjestelmän osista kootaan toimiva kokonaisuus? 3. Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan nivoutumaan osaksi korkeakoulun normaalia toimintaa? 4. Miten kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet ja opiskelijat saadaan osallistumaan laatutyöhön? 5. Miten laadunvarmistusjärjestelmä kytketään osaksi toiminnan ohjausta? 6. Kenelle laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto välittyy ja miten sitä käytetään hyväksi kehittämisessä?

12 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Auditoinnin tavoitteet  arvioida miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä  arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin: tuoda esiin vahvuuksia, hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia ja tehdä päätös läpäiseekö korkeakoulu vai edellyttääkö uusinta-auditointia

13 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Auditoinnin kohteet 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 4. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen 2. Dokumentaatio (laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely) 9. Järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 7. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 5. Järjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus  tutkintotavoitteinen koulutus  tutkimus/tukimus- ja kehitystyö  yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö  tuki- ja palvelutoiminnot  henkilöstön kehittäminen 10. Järjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen

14 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Auditoinnin kriteerit  Skaalattu neljälle kehitysvaiheelle: puuttuva alkava kehittyvä edistynyt

15 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Auditointiprosessi Korkeakoulun ilmoittautuminen auditointiin KKA:n päätös auditointiohjelmasta Auditointiryhmän valinta KKA:ssa Auditoinnin toteuttamista koskeva neuvottelu Auditointiaineiston kokoaminen korkeakoulussa Auditointiryhmä tutustuu auditointiaineistoon Auditointivierailua valmisteleva tapaaminen Auditointiryhmän vierailu korkeakoulussa Analysoiva arviointi ja auditointiraportti Tulosten julkistus ja palautekeskustelu KKA:n päätös auditoinnin lopputuloksesta

16 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Auditoinnit 2005-2010  2 pilottia kevät 2005 KyAMK, Piramk  4 käynnissä syksy 2005 JAMK, MAMK, KPAMK, KuY  6 auditointia vuosi 2006 LAMK, Savonia, TTY, SeAMK, Hanken, Svenska YHS  6-7 auditointia vuosittain 2007-2010 JY toivonut ensisijaisesti v. 2008 Korkeakouluille ilmoitetaan aikataulusta

17 Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Auditointikäsikirja  Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005  http://www.kka.fi/pdf/julkaisut/KKA_405.pdf