Kieli- ja kääntäjätutkinnot Opetushallituksessa Opetushallitus Vapaa sivistystyö ja kulttuuriryhmien koulutus Opetusneuvos Tarja Leblay 23.4.2013 Kieli- ja kääntäjätutkinnot Opetushallituksessa Yleiset kielitutkinnot Valtionhallinnon kielitutkinnot Auktorisoitujen kääntäjien tutkinnot

Kielitutkinnot ja kielitaidon arviointi Opetushallitus Vapaa sivistystyö ja kulttuuriryhmien koulutus Opetusneuvos Tarja Leblay Kielitutkinnot ja kielitaidon arviointi Keskustelua monikulttuurisuudesta V Turun yliopisto, Educarium 23.4.2013

Yleiset kielitutkinnot Säädökset 964/2004, 1163/2004 ja 1109/2011 Toimijat: Okm, Oph, Jyväskylän yliopisto/SOLKI, kielitutkintotoimikunta, tutkintojen järjestäjät, arvioijat, laatijat, haastattelijat Monikielinen (9) järjestelmä ”Näyttötutkinto” Toiminnallinen ja viestinnällinen yleiskielitaito Kriteeripohjainen arviointi Tutkinnot 1−4 kertaa/vuodessa kielestä ja tutkintotasosta riippuen Kielitaidon profiili Tutkintojen lukumäärä vuositasolla kasvaa (vuonna 2011 5978 kpl; vuonna 2012 6638 kpl) Suomen keskitason tutkintoja 4562/5097 kpl (läpäisyprosentti yli 80 %) Kehittämissuunnitelma 2006

Työnjaosta Opetushallitus Jyväskylän yliopisto/SOLKI Vastuu järjestelmästä, sen kehittämisestä ja valvonnasta Perusteet Tutkintokielet Tutkintotodistus Testien laatimisesta ja käytöstä päättäminen Järjestämissopimukset Arvioijarekisteri Kielitutkintotoimikunta Jyväskylän yliopisto/SOLKI - Tutkintojen sisällöllinen kehittäminen Testitehtävien laadinta ja arviointi Arvioija-, laatija- ja haastattelijakoulutukset Todistusten tuottaminen

Yleiset kielitutkinnot Perus- , keski- ja ylin taso 4 osataitoa: Puhuminen Kirjoittaminen Tekstin ymmärtäminen Puheen ymmärtäminen

Muutoksia tutkinnon rakenteessa Osakokeet Osakokeiden lukumäärä muuttui1.12.2011 Rakenne- ja sanasto-osakokeen poistaminen → osakokeita enää 4 2. Todistuksen sisältö Ei enää yleistasoarviota → kielitaidon profiili

Muutosten seurauksia Rakenne- ja sanasto -osuutta ei enää arvioida erillisenä Todistusten käyttäjien tulee määritellä tiettyyn tehtävään, toimeen, virkaan tai muuhun tarkoitukseen tarvittava kielellinen osaaminen osakoetasolla Millaista osaamista henkilö tarvitsee tässä tehtävässä? Onko kielen jonkin osataidon hallinta tärkeämpää tietyssä tehtävässä kuin jonkin toisen osataidon?

Yleisten kielitutkintojen suoritusmäärät vuonna 2012   Perustaso Keskitaso Ylin taso Yhteensä Englannin kieli 10 599 155 764 Espanjan kieli 2 6 Italian kieli 3 5 Ranskan kieli 11 16 Ruotsin kieli 21 311 23 355 Saksan kieli 1 4 8 Saamen kieli 18 25 Suomen kieli 142 5097 192 5431 Venäjän kieli 7 24 6058 388 6638

Valtionhallinnon kielitutkinnot Säädökset 424/2003 ja 481/2003 Vanha järjestelmä (1922) Opetushallituksen yhteyteen (2002) Uudistettu järjestelmä käyttöön (1.1.2004) Julkishallinnon työtehtävissä vaadittava suomen tai ruotsin kielen taito Kaksi kieltä: suomi ja ruotsi Erinomainen, hyvä ja tyydyttävä taito Toimijat: OKM, Oph, kielitutkintolautakunnat (suomi &ruotsi), tutkintosuoritusten vastaanottajat, tehtävien laatijat

Valtionhallinnon kielitutkinnot Kolme tutkintoa Suullisen taidon tutkinto Kirjallisen taidon tutkinto Ymmärtämisen taidon tutkinto Tutkinnot koostuvat seuraavien osataitojen yhdistelmistä: Puhuminen & puheen ymmärtäminen Kirjoittaminen & tekstin ymmärtäminen Puheen ymmärtäminen & tekstin ymmärtäminen

Valtionhallinnon kielitutkinnot Erinomaisen taidon tutkinnot 9-10 krt/vuosi Ilmoittautuminen ja tutkintojen järjestäminen: OPH Hyvän/tyydyttävän taidon tutkinnot Jatkuvasti vastaanottajille Ilmoittautuminen ja tutkintojen järjestäminen: vastaanottajat

Valtionhallinnon kielitutkinnot Tutkintojärjestelmään liittyvä lainsäädäntö sisältää paljon tietoa kielitaidon osoittamisesta muulla tavalla kuin suorittamalla tutkinnon Opintojen yhteydessä (481/2003, 15 - 18 §) Yleisten kielitutkintojen rinnastaminen valtionhallinnon kielitutkintoihin (481/2003, 13 §) 3. Todistus vastaavasta kielitaidosta (424/2003, 14 §)

Julkishallinnon henkilöstön kielitaitovaatimuksiin liittyvistä säädöksistä 424/2003 laki julkishallinnon henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (= kielitaitolaki) kielilainsäädännön uudistamisen osa yleislaki; tarkemmat kielitaitovaatimukset erikseen hallinnonalakohtaisissa säädöksissä perustuslain ja kielilain toteuttaminen viranomaistoiminnassa

Valtion henkilöstön kielitaitovaatimukset Yleissääntö (kun säädettynä kelpoisuusvaatimuksena virkaan korkeakoulututkinto): Kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisessä viranomaisessa viranomaisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito.

Kielitaidon osoittaminen muulla tavalla kuin suorittamalla tutkinto Kielitaidon osoittaminen opintojen yhteydessä (481/2003) 1. Erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito (15 §) 2. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito (16 §) 3. Tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito (17 §) 4. Ymmärtämisen taito (18 §)

Kielitaidon osoittaminen muulla tavalla kuin suorittamalla tutkinto Yleisten kielitutkintojen rinnastaminen valtionhallinnon kielitutkintoihin (481/2003, 13 §) (Todistus vastaavasta kielitaidosta (424/2003, 14 §): - erinomainen taito - ulkomailla suoritettujen kieliopintojen rinnastaminen)

Taitotasojen rinnastaminen kahden kielitutkintojärjestelmän välillä Yleinen kielitutkinto 6 → 4-5 → 3 → Valtionhallinnon kielitutkinto Erinomainen Hyvä Tyydyttävä

Tilastotietoa Valtionhallinnon kielitutkinnoista Suomen kieli Hyvä/tyydyttävä Erinomainen 2002 565 132 2003 1700 190 2004 1992 201 2005 2101 172 2006 1429 110 2007 1078 128 2008 875 107 2009 665 151

Tilastotietoa Valtionhallinnon kielitutkinnoista Ruotsin kieli Hyvä/tyydyttävä Erinomainen 2002 1412 29 1500 51 1795 88 2005 2103 93 2006 2008 50 2007 1233 80 2008 720 57 2009 835 63

Suomen kansalaisuuden hakemiseen edellytettävä kielitaito Kielitaitoedellytys (579/2011, 13 §) Suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito

Kansalaisuus Kielitaidon osoittamistavat 1/3 Viralliset Suomen valtion kielitutkintojärjestelmien todistukset Yleinen kielitutkinto taitotasolla kolme Valtionhallinnon kielitutkinto tyydyttävällä suullisella ja kirjallisella taidolla

Kansalaisuus Kielitaidon osoittamistavat 2/3 Perusopetuksen tai lukion oppimäärä suomi tai ruotsi äidinkielenä tai toisena kielenä Suomen- tai ruotsinkielinen yo-tutkinto, johon sisältyy hyväksytty arvosana suomesta tai ruotsista äidinkielenä tai toisena kielenä 3. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tai ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (352/2003) 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiset suomen tai ruotsin kielen opinnot tai kypsyysnäyte suomen tai ruotsin kielellä.

Kansalaisuus Kielitaidon osoittamistavat 3/3 Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettu suomen tai ruotsin kielellä suoritettu ammatillinen perustutkinto Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu suomen tai ruotsin kielellä suoritettu ammattitutkinto tai erikoisammatti-tutkinto

Kansalaisuuden hakemiseen vaadittava todistusprofiili HE, laki kansalaisuuslain muuttamisesta 579/2011 Kielitaito voidaan osoittaa jollakin seuraavien osakokeiden yhdistelmistä (yksi riittää): Kirjoittaminen & puhuminen Kirjoittaminen & puheen ymmärtäminen Puhuminen & tekstin ymmärtäminen

Kielitutkintojärjestelmiin liittyviä tavoitteita ja saavutuksia Yhteinen käsitys kielitaidosta ja sen mittaamisesta Vertailukelpoiset kielitodistukset Yhteinen viitekehys kielten opetukselle Kielitaitoon ja sen testaukseen liittyvän tutkimuksen tukeminen Arviointitietouden levittäminen

Auktorisoitujen kääntäjien tutkinnot Säädökset 1231/2007 Laki auktorisoiduista kääntäjistä 1232/2007 VN:n asetus auktorisoiduista kääntäjistä Entinen viralliset kääntäjät (valantehneet kääntäjät)

Lisätietoa kieli- ja kääntäjätutkinnoista www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot Kielitutkinnot Auktorisoidut kääntäjät Yleiset kielitutkinnot Auktorisoitujen kääntäjien tutkinnot Valtionhallinnon kielitutkinnot