Yhteishaku. Mihin haen? Aikuiskoulutus 2 vuotta Haku maalis/huhtikuu tai jatkuva Aikuiskoulutus 2 vuotta Haku maalis/huhtikuu tai jatkuva Nuorisokoulutus.

Esitys aiheesta: "Yhteishaku. Mihin haen? Aikuiskoulutus 2 vuotta Haku maalis/huhtikuu tai jatkuva Aikuiskoulutus 2 vuotta Haku maalis/huhtikuu tai jatkuva Nuorisokoulutus."— Esityksen transkriptio:

1 Yhteishaku

2 Mihin haen? Aikuiskoulutus 2 vuotta Haku maalis/huhtikuu tai jatkuva Aikuiskoulutus 2 vuotta Haku maalis/huhtikuu tai jatkuva Nuorisokoulutus 3 vuotta Haku 23.2-15.3 Nuorisokoulutus 3 vuotta Haku 23.2-15.3 Ei yhteisiä aineita Valma 1 vuosi Haku 24.5-26.7 Valma 1 vuosi Haku 24.5-26.7 Eri aloihin tutustuminen Aikuislukio

3 Harkinnanvarainen haku  Harkintaan perustuvan valinnan syitä ovat:  oppimisvaikeudet  sosiaaliset syyt  koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet  Oppilaitos päättää ketkä harkinnanvaraisesti otetaan koulutukseen  Päätöksen vaikuttaa todistukset, suomen kielen taito, työkokemus  Stadin ammattiopistoon on satoja harkinnanvaraisia hakijoita, joista 30% tulee valituksi (200 hakijasta 60 valitaan)

4 Kielikoe  Jokainen osallistuu oppilaitoksen järjestämään kielikokeeseen, jos kielitaitoa ei voi todistaa riittäväksi.  Saat kutsun ja osallistut kielikokeeseen siinä oppilaitoksessa, johon olet hakenut ensisijaisesti. (nuorisokoulutus)  Kielikoe on maksuton  Kielikoe sisältää seuraavat osiot: suomen kielen kuullun ja tekstin ymmärtäminen sekä suullinen ja kirjallinen suomen kielen tuottaminen. Kokeella osoitat, että sinulla on riittävät taidot opiskella suomen kielellä  Jos kielikoe ei mene läpi, hakuprosessi nuorisoasteen kouluihin loppuu!

5 Kielikoe  Opetuskielen taitoasi pidetään riittävänä, jos  sinulla on perusopetuksen päättötodistus, joka on suoritettu vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä (suomi, ruotsi tai saame).  olet suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksessa toisen kotimaisen A-kielen oppimäärän. Kielen on oltava vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli.  olet suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärän. Kielen on oltava vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli.  olet suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä.  olet suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän jossakin seuraavista äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä: suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä, ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille, suomi viittomakielisille. Kielen on oltava vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli.  olet suorittanut lukiokoulutuksen toisen kotimaisen kielen koko oppimäärän. Kielen on oltava vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli.  olet suorittanut yleisten kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasolla 3. Tai olet suorittanut Valtionhallinnon kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnon vähintään taitotasolla tyydyttävä.

6 Kielikoe ja pääsykoe Nuorisokoulutus Yksi kielikoe 11.4.2016 Nuorisokoulutus Yksi kielikoe 11.4.2016 Aikuiskoulutus Koulun oma kielikoe Aikuiskoulutus Koulun oma kielikoe Nuorisokoulutus Pääsykoe Nuorisokoulutus Pääsykoe Aikuiskoulutus Pääsykoe Aikuiskoulutus Pääsykoe Jos hakee nuoriso- ja aikuiskoulutuksen – osallistuu ainakin kahteen pääsykokeeseen ja kahteen kielikokeeseen Huom! Haku moneen aikuiskoulutukseen Eri alan pääsykokeet Matkustus Ruoka Majoitus Matkustus Ruoka Majoitus Oppimisvalmiuksia mittaava koe

7 Kutsut  Kutsussa kerrotaan ilmoittautumisesta: tarvitseeko ilmoittaa osallistumisesta  Maksaako ruoka  Kuinka kauan pääsykoe/kielikoe/oppimisvalmiustesti kestää  Osoite, aika yms.

8 Muut koulutukset  Nuorten aikuisten osaamisohjelma  20–29-vuottiaat, joilla ei ole tutkintoa tai koulupaikkaa. Mahdollisuus päästä ammattiin jo yhdessä vuodessa. Opiskelija suorittaa yhden osatutkinnon, jolla voi työllistyä.  Valma  Eri alojen kokeilua  Työkokeilu  Työkokeilun käytännöt ja säännökset  Työkokeilussa henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille.  Työkokeilu voidaan järjestää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa  Henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus tai hän suunnittelee alan tai ammatin vaihtoa. Tavoitteena on silloin selvittää, kiinnostaako ala tai ammatti tai onko jokin tietty ala tai ammatti mahdollinen.  Henkilö pohtii, olisiko yrittäjyys sopiva uravaihtoehto  Henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta esimerkiksi työttömyyden tai lastenhoidon takia, ja työkokeilulla selvitetään, onko hänen osaamisensa ajan tasalla ja minkälaista tukea hän tarvitsee päästäkseen takaisin työhön.  Henkilö on ollut aiemmin toisen maan työmarkkinoilla, ja työkokeilulla selvitetään hänen edellytyksiään työllistyä Suomessa ja millaisia palveluja hän siihen tarvitsee.

9 Muut vaihtoehdot  Työkokeilu (TE-toimisto)  Työkokeilussa henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille.  Työkokeilu voidaan järjestää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa  Henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus tai hän suunnittelee alan tai ammatin vaihtoa. Tavoitteena on silloin selvittää, kiinnostaako ala tai ammatti tai onko jokin tietty ala tai ammatti mahdollinen.  Henkilö pohtii, olisiko yrittäjyys sopiva uravaihtoehto  Henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta esimerkiksi työttömyyden tai lastenhoidon takia, ja työkokeilulla selvitetään, onko hänen osaamisensa ajan tasalla ja minkälaista tukea hän tarvitsee päästäkseen takaisin työhön.  Henkilö on ollut aiemmin toisen maan työmarkkinoilla, ja työkokeilulla selvitetään hänen edellytyksiään työllistyä Suomessa ja millaisia palveluja hän siihen tarvitsee.

10 Muut vaihtoehdot  Työkokeilun järjestäjä  Työkokeilun järjestäjänä voi olla  yritys  yksityinen elinkeinonharjoittaja  yhteisö (esim. kunta tai yhdistys)  säätiö tai valtion virasto laitos  työpaja  Työkokeilussa henkilö tekee työpaikalla yleisesti työsuhteessa tehtäviä töitä. Työkokeilun järjestäjä vastaa ohjauksesta ja valvonnasta. Yksityishenkilö ei voi toimia työkokeilun järjestäjänä.

11 Muut vaihtoehdot  Työkokeilun kesto ja työaika  Työkokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta - samalla työnantajalla kuitenkin enintään kuusi kuukautta.  Työkokeilun päivittäinen ja viikoittainen työaika voi vaihdella henkilön tilanteesta riippuen. Usein 1–3 kuukauden sopimus on riittävä. Työkokeilua voidaan järjestää enintään viitenä päivänä viikossa ja 4–8 tuntia päivässä.

12 Muut vaihtoehdot  Sopimus työkokeilusta  Ennen työkokeilun aloittamista työkokeiluun osallistuva, TE- toimisto ja työkokeilun järjestäjä tekevät yhdessä kirjallisen sopimuksen.  Sopimukseen kirjataan työkokeilun  tavoite ja tehtävät  kokonaiskesto sekä päivittäinen ja viikoittainen kesto  henkilö, joka vastaa työkokeilun valvonnasta työpaikalla

13 Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon?  Mistä asunto?  Mistä koulupaikka haetaan?  Koulumatka?  Muuta?  Opintososiaaliset edut  Koulumatkatuki  Opintotuki  Muu etuus