Valtakunnallisen kielikokeen perehdytystilaisuus

Esitys aiheesta: "Valtakunnallisen kielikokeen perehdytystilaisuus"— Esityksen transkriptio:

1 Valtakunnallisen kielikokeen perehdytystilaisuus
Kielikoe osana VAKUVA 2 -hanketta Paasitorni Juhani Kulmala

2 Opiskelijavalintaan liittyvien kokeiden kehittämisen tavoitteet
Yhdenmukaistaa pääsy- ja soveltuvuuskokeita valintaryhmien avulla ammatillisessa peruskoulutuksessa Laatia valtakunnallisesti yhtenäinen kielikoe Laatia opiskeluvalmiuksia mittaava koe niitä hakijoita varten, jotka valitaan harkintaan perustuvan valinnan perusteella

3 Valtakunnallisesti yhtenevät kokeet ja niiden tehtävät
Pääsy- ja soveltuvuuskokeet 1-10 lisäpistettä Valintaryhmäkohtaisesti eduksi katsottavat valmiudet Koulutuksen järjestäjän päätös järjestää tai olla järjestämättä Kielikoe Hyväksytty ja hylätty Opetuskielen riittävä suullinen ja kirjallinen taito Hakijan äidinkieli muu kuin opetuskieli, eikä A 4/2013 mukaisia osoituksia kielitaidosta Oppimisvalmiuksia mittaava koe Harkinnanvaraisen valinnan tuki Koulutustarve ja oppimisedellytykset Hakijan oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet.

4 Lähtökohtia ja toteutus
Koulutustakuu – koulutukseen pääsyn turvaaminen Hakijoille sopivien opiskelupaikkojen varmistaminen Hakijoiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Valtakunnallinen yhdenmukaisuus Toiminnallinen tehokkuus ja kustannustehokkuus I Tiedotus- ja kuulemistilaisuus II Tiedotus- ja kuulemistilaisuus

5 Ei kielikoetta, jos kielitaito on osoitettu seuraavin suorituksin (Asetus 4/2013)
* Hakijalla on perusopetuksen päättötodistus, joka on suoritettu vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä (suomi, ruotsi tai saame) * Hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perus- opetuksessa toisen kotimaisen A-kielen oppimäärän opetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärän kielessä, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli

6 Ei kielikoetta, jos… (2) * Hakija on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilas- tutkinnon vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä * Hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimää- rän jossakin seuraavista: suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kiele- nä, ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille, suomi viittomakielisille tai toisen kotimaisen kielen koko oppimäärä

7 Ei kielikoetta, jos … (3) * Hakija on suorittanut yleisten kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasolla 3 tai hakija on suorittanut Valtionhallinnon kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnon vähintään taitotasolla tyydyttävä

8 Valtakunnallisesti yhtenevän kielikokeen käyttöönotto Kielikokeen toteuttamisperiaatteet

9 Kielikokeen toteuttamisperiaatteita (1)
Kielikokeeseen ei kutsuta ja opetuskielen taito katso- taan riittäväksi, jos asetuksessa (4/2013 § 24) määri- tellyistä seitsemästä kriteeristä jokin täyttyy Kokeiden järjestäminen tulee kaikkien koulutuksen järjestäjien tehtäväksi Hakija kutsutaan kielikokeeseen ylimmän hakutoiveen mukaisesti Kielikokeessa mitataan yleiskielen kirjallista ja suullista hallintaa

10 Kielikokeen toteuttamisperiaatteita (2)
Koetehtävien aiheet pyritään poimimaan todellisista arkielämän tilanteista Valtakunnallisesti yhtenevän kielikokeen avulla pyritään varmistamaan hakijoiden tasa-arvoinen kohtelu yhteneväisten kriteerien, objektiivisten arviointiperusteiden ja koejärjestelyiden avulla

11 Kielikokeen sisältö (1)
Mittaaminen kohdistuu yleiskielitaitoon yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla B1, joka vastaa perusopetuksen päättövaiheessa tarvittavaa kielitaitoa Kielikoe rakentuu neljästä osasta, jotka ovat * Tekstin ymmärtäminen (henkilö pystyy lukemaan ja ymmärtämään lyhyitä tekstejä) * Kirjoittaminen (henkilö osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin)

12 Kielikokeen sisältö (2)
* Kuullun ymmärtäminen (henkilön kyky ymmärtää keskeisiä asioita puheesta ja keskusteluista) * Puhuminen (henkilön kyky viestiä tavanomaisissa arkielämän tilanteissa)

13 Tekstin ymmärtäminen Noin neljä erilaista tekstiä, joihin kuhunkin liitetään neljästä kahdeksaan kysymystä. Tekstit eivät ole oppikirjatyyppisiä vaan esimerkiksi lehtiuutisia. Kysymysten määrä tukee validiutta ja estää arvaa- mismahdollisuuksia (erityisesti monivalintaan perus- tuvien vastausten yhteydessä). Tekstien aihealueiden linkittyminen todelliseen maailmaan on keskeistä.

14 Kirjoittaminen Vähintään kaksi erilaista kirjoitustehtävää
Vältetään tavanomaista itsestä kertomista (tyypillisesti jokainen on jo itsestään kertonut) Tehtävien aiheet mieluusti autenttisia eli aidosta, todellisesta maailmasta poimittuja Esimerkkejä kirjoitustehtävätyypeistä ovat mielipide, kirje tai lyhyt raportti

15 Puheen ymmärtäminen Neljästä viiteen tehtävää, jotka ovat kestoltaan
muutaman minuutin pituisia Kuhunkin tehtävään liitetään noin neljä kysymystä Tekstien aiheiden tulee vaihdella Aiheiden poiminnat luonnollisista arkielämän tilanteista: esimerkiksi kertominen, keskustelu, haastattelu, uutinen jne. Äänitteiden hyödyntämisen mahdollisuus, jolloin tauotukset ja tekstin toisto ovat valmiina

16 Puhuminen Kolmesta neljään erilaista tehtävää
Mahdollisuus kertoa jostakin itselle läheisestä aiheesta Mahdollisuus esittää perusteltu mielipide Ohjatut tehtävät, joissa valmiiden kysymysten avulla johdetaan keskustelua Arviointi voidaan toteuttaa yhteistyönä siten, että yksi henkilö ohjaa puhetta ja toinen arvioi kielitaitoa.

17 Kielikokeen toteuttaminen
Valtakunnallisesti yhtenevä kielikoe otetaan käyttöön keväästä 2014 alkaen Opetushallitus toimittaa kielikoemateriaalin koulutuksen järjestäjille Materiaali sisältää koetehtävät sekä ohjeet arviointia ja pisteytystä varten Kielikokeet järjestetään (25.4. varapäivä) Oppilaitosten opettajat arvioivat kielikokeet Kevään 2014 kielikoeprosessia arvioidaan ja kehittämistyö jatkuu

18 Kielikokeen toteuttaminen
Suositellaan, että oppilaitoksiin perustetaan kielikoetyöryhmä Saako hylätyksi tullut yrittää uudelleen? Käytännön ohjeistus 1) ennen koetta, 2) valmistautuminen kielikoetilaisuuteen ja 3) kokeen jälkeen Kokeiden säilytyspaikka ja arkistointi

19 Ohjeistusta kielikokeen järjestäjille 1) Ennen koetta
Henkilöllisyyden tarkistaminen Kännykät äänettömälle ja pois Kokeeseen kutsuttavien lista opintopolku.fi -palve- lusta Harkinnanvaraisesti kutsuttavat Selkeä kutsu, josta selvittävä aika, paikka, tarvittava varustus (kynä, kumi, henkilöllisyystodistus)

20 Ohjeistusta kielikokeen järjestäjille 2) Valmistautuminen kielikoetilaisuuteen
Osallistujien nimilista Koepapereiden monistus Tilojen varmistus ennakkoon Opastus kokeeseen saapuville Riittävästi valvojia CD-soittimen toimivuuden tarkistus Haastattelijat Sairastuneet jne varapäivään

21 Ohjeistusta kielikokeen järjestäjille 3) Kokeen jälkeen
Kaikki koemateriaali kerätään pois Kokeiden korjaus ja arviointi Koetulosten koonti (erillinen paperi) Koetulosten tallentaminen opintopolkujärjestelmään Koepapereiden, koontilistan ja palautelomakkeen lähettäminen Opetushallitukseen